Lue keskustelun säännöt.
Mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä? Parisuhdeasiaa...
S
07.02.2017 |
Mieheni oli ihastunut toiseen naiseen vuosi sitten. Fyysistä pettämistä ei tapahtunut mutta mieheni kertoi ihastukselleen tunteensa ja ja viestitteli tämän kanssa selkäni takana. Asiaan liittyi salailua ja valehtelua. Mies tuli järkiinsä ja tajusi, että minä olen hänelle se ykkönen eikä pysty enää käsittämään mitä kyseisessä naisessa näki. Mieheni on tehnyt kaikkensa, jotta meillä menisi paremmin.
Ongelma on se, että vaikka olen antanut miehelleni anteeksi, en ole antanut anteeksi itselleni. Miehen ihastuminen sai minussa aikaan kamalaa itseinhoa. Laihduin kymmenen kiloa ja haluan laihtua edelleen, koska en koe riittäväni - olihan mieheni ihastus minua paljon hoikempi, mallinmitoissa oleva nainen. Olen alkanut ihannoida laihuutta, enkä pysty näkemään normaalipainoisia ihmisiä enää kauniina.
Lisäksi mieheni ihastuksen kohde oli minua 12 vuotta nuorempi. Minua on alkanut ahdistaa itsessäni "tätiys", jota mieheni mielestä minussa ei ole, mutta jonka itse aistin. Haluan olla siro, kaunis ja nuorekas.
Jossain pohjalla kalvaa kuitenkin suru. Mutta minulla on himo laihtua ja tulla paremmaksi. Näyttää kaikille, etten olekaan pullukka vaan kaunis, laiha nainen! Tällä hetkellä painoindeksini on 20, mutta haaveilen laihtuvani vielä10 kiloa ja varmasti sen myös saavutan, koska tiedän mihin pystyn.
Voinko päästä ihanteistani eroon ilman, että jätän miestäni? Ymmärrän kyllä järjellä, että ajatukseni ovat sairaita, mutta tunnepuoli ei pysy mukana.
Kommentit (17)
Aloita alusta, et noista ajatuksistasi pääse koskaan eroon. Kidutusta kummallekin. Oletko ajatellut jotain terapiamuotoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene FB Samarakas siellä on tänään muutama vapaa aika. On Väestöliiton nettipalvelu. Tarvitset keskusteluapua ja neuvoja :)
Ööööö... Sää näännyt. Mut joo, eiköhän se oo hyvä mies. Mitä voi sanoa??!!
Hyvä, rankaise miestä tappamalla itsesi! Jesh! Kyllä se siitä. Et oo yhtään sairas.
Vierailija kirjoitti:
Aloita alusta, et noista ajatuksistasi pääse koskaan eroon. Kidutusta kummallekin. Oletko ajatellut jotain terapiamuotoa?
Mitä tarkoitat, että pitäisi aloittaa alusta?
Lisäksi, tuntuu etten pysty syömään. Ruoka ei mene alas. Ja välillä taas ahmin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta sinä tässä vain opetat miehellesi, että "kun näet vikaa minussa, petä luottamukseni, niin minä muutun"..
En tiedä ymmärrätkö mitä tarkoitan, mutta ajatuksenahan tuo on hirveä. Siis koko juttu, mitä on käynyt ja se, että tunnet olosi tuollaiseksi, että joudut alkaa muuttamaan omaa ulkomuotoasi. Mutta loppupeleissä se on silti niin, että mies mokaa, ja tadaa puoli vuotta myöhemmin saa laihtuneen akan.
Tuhoat itsesi, koska uskoit miehen teot? Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta sinä tässä vain opetat miehellesi, että "kun näet vikaa minussa, petä luottamukseni, niin minä muutun"..
En tiedä ymmärrätkö mitä tarkoitan, mutta ajatuksenahan tuo on hirveä. Siis koko juttu, mitä on käynyt ja se, että tunnet olosi tuollaiseksi, että joudut alkaa muuttamaan omaa ulkomuotoasi. Mutta loppupeleissä se on silti niin, että mies mokaa, ja tadaa puoli vuotta myöhemmin saa laihtuneen akan.
Kyllä Mä ymmärrän mitä tarkoitat, mutta meidän kohdalla asia ei ole noin. Ei mies minua vaadi laihtumaan - päinvastoin. On myös huolissani minusta ja pelkää, että olen sairastumasta syömishäiriöön. Miehelläni on myös kamala syyllisyys kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi, tuntuu etten pysty syömään. Ruoka ei mene alas. Ja välillä taas ahmin.
Ap
Rankaisetko itseäsi vai miestäsi vai oletko huomiota vailla? Sitähän toi on "huomaa mut huomaa mut tai mä tapan itseni jos et huomaa mua"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin. Asia ei ole selvä itselleni. Jos olisi, todennäköisesti en toimisi näin. Voi olla, että kaipaan huomiota. Mutta syyt löytyvät myös perheestäni, jossa varsinkin äiti on aina ihaillut laihuutta ja ollut itsekin erittäin hoikka nuorempana.
Syömishäiriöltä kuulostaa. Psykologin juttusille. Kuulostaa vähän siltä ettet pysty omin avuin tuosta tilanteesta pääsemään yli.
(Ex)syömishäiriöinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloita alusta, et noista ajatuksistasi pääse koskaan eroon. Kidutusta kummallekin. Oletko ajatellut jotain terapiamuotoa?
Mitä tarkoitat, että pitäisi aloittaa alusta?
No, tuntuu niin syvällä sulla olevan nämä aatokset ja itsesyytökset. Olet kuin johonkin verkkoon takertunut ja vailla vapautusta. Suhde junnaa noissa kuvioissa, kun kuolee kokonaan. Menetätte aikaa vaan ja masennutte kohta molemmat.
Jos ei ole ratkaisua asiaan, vaikka nyt sitten mennä ihan virallista tietä apua hakemaan, ellette "pääse toistenne luo ja sisimpään" keskustelemalla tilanteestanne, on ehkä parempi jatkaa elämäänsä, molempien erikseen. Yrittäkää nyt kuitenkin jos haluja on, ihastumisia tulee ja menee. Ne on aina yhtä inhottavia ja surullisia asioita, mutta valitettavasti elämää.
Äiti ja mies. Kuule, eti joku joka jaksaa sääliä ja voivotella sua loputtomasti. Jotkut elää tuosta..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Up