Lue keskustelun säännöt.
Miksi ystävä käyttäytyy näin?
06.02.2017 |
Taustatietoa:
Olimme parhaita ystäviä ja asuimme samalla paikkakunnalla vuosia. Muutettuamme eri puolille Suomea, olemme pitäneet yhteyttä pitkillä sähköpostiviesteillä noin 2 viikon välein. Olen ollut siinä uskossa, ettei ystävyys ole miksikään muuttunut. Keskustelut ovat olleet samanlaisia kuin ennenkin, eikä sävy ole muuttunut mitenkään vältteleväksi.
Kuitenkin pikkuhiljaa ystävän vastausvälit ovat alkaneet pidentymään ja pidentymään ja nyt tajusin, että viimeisestä vastauksesta on mennyt 3 kuukautta. Kaksi kertaa aiemminkin näin on käynyt, silloin tosin meni vähän yli kuukausi, ja kyseltyäni perään olen saanut heti samana päivänä pitkän ja todella henkilökohtaisia asioita sisältävän sähköpostin. Luulisi siis, että ystävä haluaa olla edelleen yhteyksissä, koska ei kai muuten kirjoittelisi sellaisista asioista, joista normaalisti kerrotaan vain kaikista läheisimmille. Varsinkin kun on vastannut niin nopeasti.
Kuitenkin minussa on herännyt epäilys, että ehkä hän tekee tämän tahallaan kun ei muuten tiedä miten katkaista välit. Ei ehkä enää kiinnosta olla yhteyksissä ja ei halua loukata. Ei kai kolmeksi kuukaudeksi noin vain jätetä vastaamatta, jos kuitenkin tahtoisi pitää yhteyttä? Ajattelin, etten ota enää yhteyttä. En vain jaksa olla aina se joka kysyy perään, se saa minut tuntemaan itseni hölmöksi: miksi kyselen perään, jos toista ei selvästi kiinnosta. Tämä on siis kolmas kerta kun yhteydenpidossamme on pitkä tauko, ja ensimmäinen kerta kun on mennyt näin kauan. Ajattelin katsoa, että vastaako enää ollenkaan, jos ei, niin se on sitten tässä. Mitä itse tekisit?
Kommentit (13)
Minusta sinun pitää hyväksyä se, että etäisyyden vuoksi ystävyytenne muuttuu.
Mutta sitten kun tapaatte, jos teillä on vielä tunne, että on luottamus ja yhteys, voitte jatkaa ystävinä. Minulla on pari tällaista ystävää, joiden kanssa tapaamme vain kerran vuodessa. Sitten sellaisten kanssa, joiden kanssa juuri oma luottamus on järkkynyt että onko ystävyys vielä voimassa tai yhteydenpito hiipunut niin ne on sitten hiipuneet..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tee tahallaan. Olet muuttanut kauas ja ystäväsi elämään on tullut muita ihmisiä ja asioita täyttämään sinun jättämäsi paikan.
Varmasti onkin ja se on normaalia. Mutta ei käy järkeen, että olisi yhtäkkiä niin kiireinen, ettei edes kerran kuussa ehdi yhtä sähköpostia kirjoittaa, saati kolmeen kuukauteen. Ap
Vierailija kirjoitti:
Minusta sinun pitää hyväksyä se, että etäisyyden vuoksi ystävyytenne muuttuu.
Mutta sitten kun tapaatte, jos teillä on vielä tunne, että on luottamus ja yhteys, voitte jatkaa ystävinä. Minulla on pari tällaista ystävää, joiden kanssa tapaamme vain kerran vuodessa. Sitten sellaisten kanssa, joiden kanssa juuri oma luottamus on järkkynyt että onko ystävyys vielä voimassa tai yhteydenpito hiipunut niin ne on sitten hiipuneet..
Toki pitää. Pohdinkin tässä, että onko kyse normaalista muutoksesta vai yrityksestä päästä vanhasta, etäiseksi muuttuneesta ystävästä eroon. Jos kyse on jälkimmäisestä, sekin on täysin ok, eiväthän kaikki ihmissuhteet ole läpi elämän kestäviä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tee tahallaan. Olet muuttanut kauas ja ystäväsi elämään on tullut muita ihmisiä ja asioita täyttämään sinun jättämäsi paikan.
Varmasti onkin ja se on normaalia. Mutta ei käy järkeen, että olisi yhtäkkiä niin kiireinen, ettei edes kerran kuussa ehdi yhtä sähköpostia kirjoittaa, saati kolmeen kuukauteen. Ap
Kun aikaa kuluu, tuossa tulee sellainen "mañana-efekti". Sähköpostin kirjoittaminen voi olla mielessä pitkin päivää, mutta illalla, kun olisi aikaa kirjoittaa, ajatteleekin, että kirjoitan huomenna. Ja huomenna ajattelee taas ihan samalla tavalla tai ei olekaan juuri silloin aikaa. Mitä pidempi viive, sitä harvemmin asia käy mielessä ja sitä helpommin käy juuri noin, että vastausvälit pitenevät.
Uusi elämä, työ, ystävät, harrastukset, jne. Ystävyys voi parisuhteen tavoin hiipua ja sitten päättyä. Teidän ystävyys on solmittu tiettyyn elämänvaiheeseen ja -tilanteeseen ja sen motiivit ei enää täyty samalla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sähköposti on jo jokseenkin vanhanaikainen väline yhteydenpitoon ellei nyt ihan oikein kirjekavereita olla.... Miksette käytä whatsappia, facebook messengeriä tai muuta helppoa ja kätevää kanavaa kommunikointiin tai vaikka skypeile kerran kuussa? Yksi mun parhaista ystävistä muutti toiselle puolen maapalloa ja molemmilla on nykyään omat kiireemme, mutta kyllä me kerran kuussa/parissa varmaan puhutaan skypessä/whatsapp puhelu. Mä voisin enemmänkin tekstailla, mutta hän ei ole oikein sellainen viestin kirjottaja tyyppi, ei meistä kaikki ole. Sit kun nähdään niin on kuin ei päivääkään oltais erillään oltu.
Onkohan hänelle tullut uusia "parempia" ystäviä. Mulle kävi nimittäin näin. Itse en enää jaksanut jäädä elättelemään toiveita ja roikkumaan ystävyyssuhteessa, vaikka meillä oli ollutkin joskus hauskaa ja kivaa. Ei mikään ystävyys perustu sille, että aina toinen vain ottaa yhteyttä.
Tai voihan tossa teidän jutussa olla myös muutakin, sähköpostiosoitteen vaihtumista tms, ystäväsi on kadottanut sinun kaikki yhteystietosi eikä pääse mistään saamaan niitä?? Voisko olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuo vastaamisvälin piteneminen kerro välttämättä siitä, että hän haluaisi etääntyä sinusta. Monet vaan eivät saa aikaiseksi, kun elämä täyttyy kiireistä. Itsekin olen vähän huono pitämään yhteyttä, vaikka ihmiset mielessä ovatkin. Jos tavatessa tuntuu siltä, että olette vieraantuneet, niin sitten ehkä. Minä saatan tavata jotain kaukana asuvaa ystävää kerran pari vuodessa, eikä siinä välissäkään koko ajan kirjoitella tai soitella, mutta aina on ihana nähdä ja jatketaan siitä, mihin viimeksi jäätiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tee tahallaan. Olet muuttanut kauas ja ystäväsi elämään on tullut muita ihmisiä ja asioita täyttämään sinun jättämäsi paikan.
Varmasti onkin ja se on normaalia. Mutta ei käy järkeen, että olisi yhtäkkiä niin kiireinen, ettei edes kerran kuussa ehdi yhtä sähköpostia kirjoittaa, saati kolmeen kuukauteen. Ap
Ymmärrän tunteen, mutta kun ette enää jaa sitä perusarkea, jonka tapahtumista et ole enää niin kärryillä, voi yhtäkkiä olla hankala istahtaa hetkeksi ja alkaa kirjoittelemaan viime aikoina tapahtuneista asioista, joista toinen ei tiedä mitään. Noin se vaan voi mennä. Sitten voi olla ihan huolia. Ja kun ei olla tekemisissä, tulee kovempi kynnys kirjoittaa. Kyllä minullakin on sellaisia tuttavia, joille vastaaminen kestää em. syystä. Kun pitäisi alkaa kirjoittamaan joidenkin asioiden taustoja ja kuitenkin vielä pitää homma positiivisena, vaikka olisikin kaikenlaisia huolia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon tollanen "välttelevä" ystävä, ja se aika ajoin häiritsee myös mua. Yksi mun ystävä haluaa olla yhteydessä monta kertaa viikossa, ja mulle tuntuu että siinä on liikaa. Mulle riittäis yhteydenpitoa kerran kuussa. Aikuisen ihmisen elämässä on jo sen verran kaikennäköstä: työ, perhe, koti, harrastukset, sukulaiset, ystävät, ym. menot, että ei jaksa enää samalla tavalla roikkua kavereissa ku joskus vaikka 10 v. sitten. Tämä minun ystävä on aina yhteydessä, minä en koskaan. Ei tarvitse, koska hän ottaa yhteyttä niin usein. Varmaan ajattelee että minua ei kiinnosta, vaikka todellakin on yksi parhaimmista ja rakkaimmista kavereista. Ja sen yhdenkin viestin kirjottaminen jostain diipa daapa- aiheesta voi olla mulle ylivoimaista :)
Mulla on ihan sama juttu, jonka joku jo sanoikin. Saatan istua tietokoneella vaikka koko illan tekemässä jotakin turhanpäiväistä, mutta sähköpostin kirjoittamista ystävälle ei vaan saa aikaiseksi. Ajattelen, että vastaan myöhemmin ja asia vain jää roikkumaan. Ja kun aikaa kuluu, kynnys vastaamiseen vielä jotenkin kasvaa.
Ei AP:nkaan tapauksessa ole pakosti muusta kyse. Varsinkin, kun ystävä vastaa heti AP:n kysyessä asiasta. Se on tavallaan potku persauksille, että nyt on "pakko" vastata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joko haluat kuulla kysymykseesi totuudellisen vastauksen (minkä saat vain ystävältäsi) tai sitten haluat vetää omat johtopäätöksesi (mitkä saat täältä), et voi saada molempia. Vaikuttaa siltä että etsit perustetta katkaista ystävääsi välit (hiertääkö etäisyys sittenkin sinua?), koska muuten luulisi että pitkän ystävyyden jälkeen vaivautuisi edes vähän ottamaan selvää ennen kuin uskoo toisesta sitä kaikkein pahinta ja tekee dramaattisia päätöksiä.
Ei tee tahallaan. Olet muuttanut kauas ja ystäväsi elämään on tullut muita ihmisiä ja asioita täyttämään sinun jättämäsi paikan.