Miesystävä jätti minut :(

Voi ei susta tuntuu varmaa ihan hirveeltä :(

Mut ajattele, jos et olisi lähtenyt suhteesta, tilanne olisi mennyt vielä pahemmaksi. Sinussa ei ole mitään vikaa, miehessä on. Tiedän miltä sinusta tuntuu, sä pääset yli

Voimahalaus sinne <3 älä syytä itseäsi mistään, tein itse sen virheen aikoinani

Pääsit luultavasti helpolla. Sure rauhassa, kerää ittes ja uutta kohti.

Hyvä että pääsit eroon.Kuulostaa just siltä että kohta olisit ollut mustelmilla.Miten ois seuraavaks kiltti-ei niin jännä-mies?

<3 kirjoitti:

Voi ei susta tuntuu varmaa ihan hirveeltä :(

Mut ajattele, jos et olisi lähtenyt suhteesta, tilanne olisi mennyt vielä pahemmaksi. Sinussa ei ole mitään vikaa, miehessä on. Tiedän miltä sinusta tuntuu, sä pääset yli

Voimahalaus sinne <3 älä syytä itseäsi mistään, tein itse sen virheen aikoinani

Kiitos

Ap

Kirjoituksesi perusteella: Mitä sinä oikein menetit? Kannattaako itkeä perään?

Sanottakoon nyt vielä sen verran, että tämä mies on todella kiltti ja kunnollinen, ei ryyppää ja niin edelleen, eikä varmasti olisi väkivaltainen. On vain mustasukkainen. Siksi olen hajalla, koska olin ja olen oikeasti rakastunut häneen enkä koskaan olisi voinut kuvitella, että tässä käy näin.

Ap

Miten nykyään erotaan jokaisesta pikku riidasta?? Sopikaa tuo, ei todellakaan mikään syy erota.

Mietipä sitä, kun mies oli tuollainen. Hänhän teki nyt sinulle palveluksen (vaikkei se nyt siltä tunnukaan tällä hetkellä, tiedän sen). Yleensä nuo suhdekuviot menevät niin, että tuo kontrolloija alkaa käyttää henkistä väkivaltaa ja alistaa sinua käytökseensä. Eikä puhettakaan erosta. Sitten itse alat kokea syyllisyydentuntoa siitä syyllistämisestä, ja mies saattaa olla niin mustasukkainen, että alkaa väkivaltaiseksi. Ja jos jäät tuollaiseen suhteeseen, vuorotellaan rakastamisen tunteiden ja häpeän välillä, vaikea päästää irti. Olet todennäköisesti terveitsetuntoinen ihminen, jos koet, että sinua ei saa kontrolloida tai syytellä perättömästi.

 Tuollainen mies ei olisi kyllä tuosta muuttunut, nuo sairaalloisen mustasukkaiset vaan eivät ikävä kyllä muutu. En tiedä, muuttuvatko edes terapiassa.

Ap sulle kävi hyvin, onneksi tuo ilmeni nyt eikä sitten kun jo asuisitte yhdessä tms. Mut jätti puolen vuoden jälkeen mies josta en tänäkään päivänä keksi mitään vikoja, voit kuvitella paljonko v*ttaa. Elin vielä täysin sitä tutustumisvaihetta ja suunnittelin tulevia, mies ei sitten kuitenkaan lämmennyt mulle tarpeeksi. Melkein toivon, että olis ollut joku isompi "vika" tyypissä niin ois helpompaa...

Olet onnenmyyrä. Siis ainoastaan syvästi retardoitunut psykopaatti puhuu koskaan omasta arvokkuudestaan.

Positiivisesti yllättävää, että mustasukkainen kumppani on se joka ottaa eron. Olisit tuota menoa päätynyt nyrkin ja hellan väliin, joten sinun onnesihan ero on. Tsemppiä tulevaan!

Minkä takia hyvin usein törmää tuohon "mies ei ryyppää eikä ole väkivaltainen tms" ihan kun se olisi todella hyvä ominaisuus, musta väkivallattomuus sekä fyysinen että henkinen on ihan itsestäänselvä asia eikä sitä pidä tuoda esiin hyvänä puolena. "Mutta kun Martti on niin hyvä mies, koskaan ei ole lyönyt!"

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia hyvin usein törmää tuohon "mies ei ryyppää eikä ole väkivaltainen tms" ihan kun se olisi todella hyvä ominaisuus, musta väkivallattomuus sekä fyysinen että henkinen on ihan itsestäänselvä asia eikä sitä pidä tuoda esiin hyvänä puolena. "Mutta kun Martti on niin hyvä mies, koskaan ei ole lyönyt!"

Arvelin sen tässä tarkoittavan sitä, että mustasukkaisuuteen usein voi liittyä väkivaltaakin ja ap olettaa ettei tämän kohdalla olisi ollut niin. Ryyppääminen taas on niin monelle ongelma, että jos sitä ei ole niin sietää ollakin hyvillään.

Kiitos kaikille, kyllä kaiken tämän surun takana alkaa tuntua siltä, että varmaankin tämä oli hyvä juttu <3