Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ihan erilainen maku nimien suhteen.
17.03.2006 |
Osaapas olla tosi ärsyttävää! Odotetaan esikoista ja eilen puhuttiin kunnolla nimistä miehen kanssa. Itse olin kyllä salaa itsekseni miettinyt nimiä paljonkin ja mulla on muutama nimi, joista oikein erityisesti pidän, varsinkin yksi aivan ihana mahdolliselle tytölle. Mies tyrmäsi kaikki niistä ihan heti, että ehdottomasti ei. Höh. Hänelläkin on mielessä juuri yksi tietty nimi, jonka hän taas ehdottomasti tahtoisi tytölle antaa, mutta minusta se taas on liian hankala eikä kovin mukava. Meillä on ihan erilainen maku! Huokaus. Kumpikaan ei voi siis antaa lapselle sitä nimeä, minkä oikeasti tahtoisi, vaan pitää koettaa keksiä jokin tylsä kompromissinimi, joka nyt vaan ei tunnu aivan kamalalta kummastakaan... Onpas tosi tylsää... Pitää varmaan toivoa poikaa, kun sille olisi sentään nimi, joka sopii jotenkuten kummallekin.
Kommentit (4)
Älä siis vielä lannistu. Voi olla, että mies lämpenee vielä ehdotuksillesi. Tai sitten sinä alatkin pitää miehen ehdotuksista. Asioilla on taipumus järjestyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voittehan sitten toiseksi ja kolmanneksi nimeksi laittaa ne suosikkinne, ellei ihan hurjaa yhdistelmää tule...:-)
Kyllä kai sentään kummallakin vanhemmalla on oltava veto-oikeus lapsensa nimeen, ja mies ainakin oli aika ehdoton mielipiteessään, että mun suosikkinimi on hänestä ruma ja töksähtävä ja hänelle tulee siitä epämiellyttäviä asioita mieleen. Samoin minä en osaa kuvitella lapselleni miehen ehdotusta nimeksi. Joku kompromissi siis on pakko. Kai sille tytöllekin joku nimi löytyisi, ja kai siihen sitten tottuisi. Olen vaan niin pettynyt, kun on luovuttava tuosta omasta suosikkinimestä... Ollaan aina oltu niin samaa mieltä miehen kanssa kaikesta, ja aina on ollut sama makukin, niin piti nyt sitten tällä kohden just tulla tällainen juttu vastaan.
ap
Alue: Aihe vapaa
Lopulta minä sain työvoiton esikoisen nimestä, toisen lapsen nimeen ei mulla sitten juuri ollut sanomista. Mies päätti sen, sillä minä olin päättänyt esikoisen nimen. Toisiin nimiin on sitten voinut jo kumpikin vaikuttaa.
Aina välillä hymyillen todetaan, että onneksi meidän lapset ovat nyt tässä. Todennäköisempää olisi avioero, kuin yksimielisyyden löytyminen jos nimiä vielä pitäisi keksiä=)