Lue keskustelun säännöt.
Elämän tarkoitus hukassa
02.02.2017 |
Olen jo terapiassa. Tuntuu, että terapeutti lilluttaa minua valheellisessa hyväksynnän kuplassa, jossa kaikki on hyvin.
Todellisuudessa pitäisi astua toimintaan ja hakea töitä. Valmistuin muutama kk sitten ja työt ovat kiven alla. Minulla on vain osa-aikatyö ja yritän tehdä freelancerina lisähommia. Ongelmana lienee, etten kunnolla ole selkiyttänyt asiakaskuntaani ja palveluitani.
En oikeasti tiedä, mitä haluan. En ehkä ymmärrä kaikkia lahjojani ja osaa ottaa niitä käyttöön.
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
Jeesus rakastaa sinua! <3 Henkisyys ja hengellisyys tuovat elämään syvempää tarkoitusta.
Työnsaanti on tällä hetkellä vaikeaa melkein kenelle vaan. Vika ei varmaankaan siinä asiassa ole sinussa, vaan olosuhteissa.
Minulla on henkiset arvot, en ole uskovainen.
Sitä olen yrittänyt itselleni selittää, että kollegat ovat ihan samassa tilanteessa. Mentorini kuitenkin totesi, että pitäisi yrittää enemmän ja pitää yllä "intohimon liekkiä työn tekemistä kohtaan". Se on vaikeaa, jis joka suunnasta torjutaan. Myönnän, että lannistun helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä tässä taistelee kaksi eri puolta minussa: yksi on vähään tyytyväinen ja todella nautin pienistä ilon hetkistä työssäni, palkasta tai arvostuksesta riippumatta.
Toinen puoli haluaisi enemmän, että voisin todella elättää tällä työllä itseni, olla aikuinen, olla arvistettu ja hyvin palkattu.
Siis elämän tarkoitus = intohimon löytäminen työssäsi? Nyt en ihan ymmärrä.
Et sinä kovinkaan syvälliseltä vaikuta jos elämän tarkoituksen ollessa hukassa murehdit ainoastaan työstäsi. Ja sinullahan on jo jonkinlainen työ. Olisit otsikoinut viestisi esim "töissä on tylsää, olen tylsä, haluan lisää rahaa ja arvostusta".
Voiskohan se elämän tarkoitus löytyä saunan takaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämän tarkoitus on elää. Siinä kaikki.
Töissä ei ole tylsää. Työtä ei vain ole tarpeeksi jotta se kävisi työstä eikä harrastuksesta. Oikeastaan on niin kivaa että se tuntuu harrastukselta.
Tarkoitus ja työ ei ole ihan sama asia. Ehkä oikaisin mutkia selityksessäni. En ole pysähtynyt miettimään kokonaiskuvaa ja tarkoitusta tarpeeksi, ja siksi työn osuus korostuu. Se on ulkoinen mittari, vaikka sisäisesti olen tyytyväinen vähempään määrällisesti, kunhan sisällöllisesti koen merkityksellisiä hetkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämän tarkoitus löytyy tosi helposti kun sairastuu ja joutuu elämään kipujen kanssa. Toivot vaan, että olisit terve jolloin elämästä voisi nauttia.
Vierailija kirjoitti:
Elämän tarkoitus löytyy tosi helposti kun sairastuu ja joutuu elämään kipujen kanssa. Toivot vaan, että olisit terve jolloin elämästä voisi nauttia.
Kunpa olisikin noin. Elin kipujen kanssa pari vuotta ja ajattelin samalla tavalla. Nyt minulla ei ole kipuja, mutten siltikään ole tyytyväinen. Kipujen hallitessa elämää sitä tietysti toivoo vain sitä, että kivut lakkaavat. Sitten kun ne lakkaavat, näköpiiriin tulee uusia murheita ja esteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kokenut kipuja ja kriisejä, joten samaa mieltä kanssasi, 10!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos seuraan "intohimon liekkiä", teenkin vain omia projektejani enkä hae mentorin ehdottamia palkkatöitä sillä niissä intohimoni ei voi toteutua.
Elmän tarkoitus hukassa. Siis ei muista mihin ruohopussin piilotti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En käytä, 14.
Olen tiedostanut elämän lyhyyden. Olen 35 enkä usko haluavani lapsia. Siksi kai työ olisi "lapseni" ja jälkeni maailmassa.
Elämällä ei ole sen kummempaa tarkoitusta.
Lajien perimmäinen tarkoitus on selvitä hengissä ja lisääntyä.
Muun uskotteleminen itselleen on absurdia. Vaikka ihmisellä onkin isot ja verraten pitkälle kehittyneet aivot, olemme silti "vain" eläimiä muiden joukossa.
Jos et usko luomiskertomukseen ja Jumalaan, minkä syyn annat sille, että evoluutio olisi antanut meille jonkin suuremman mission kuin vaikka rupikonnalle? Eihän se ole edes mahdollista ilman, että jokin korkeampi voima olisi näin määrännyt.
Vierailija kirjoitti:
Liikaa aikaa pohtia
Ajattelin samaa.
Vai että oikein terapiassa pitää pikkuisen käydä kun ei sitä helppoa ja mukavaa omanalan hommaa löydy kokopäiväiseksi. On saatana aikoihn eletty. Täällä vellihousut käy terapiassa ja itkee elämänsä puutteellista sisältöä kun pitäisi mennä oikeisiin töihin.
Miksi et ota jotain omaa alaasi tukevaa hommaa, esim. jotain myyntityötä. Itsekin tein kokopäiväisenä myyjän hommia ennenkuin sain koulutustani vastaavan parempipalkkaisen työn.
Jeesus rakastaa sinua! <3 Henkisyys ja hengellisyys tuovat elämään syvempää tarkoitusta.
Työnsaanti on tällä hetkellä vaikeaa melkein kenelle vaan. Vika ei varmaankaan siinä asiassa ole sinussa, vaan olosuhteissa.