Sisustusblogien sopulituotteet?
Onko niitä enää? Vielä joku aika takaperin oli muistaakseni Hayn tarjotinpäytä, pallovalot. Miten menee nykyään vai onko tuollaisia ns massatuotteita enää?
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvataiteilijana pistää silmään nuo taulurykelmät. Useasti samantyyliset, samoista kaupoista tilatut julisteet (peura, metsä, meri, mietelauseet ja kirjaimet) mustissa kehyksissä. Olisi ihana nähdä välillä koteja, joissa satsattu laadukkaaseen taiteeseen eikä niihin köykäisiin sopulijulisteisiin.
No ehkä ihmiset sisustaa itselleen eikä sua varten. Voithan aina katsoa omaan taiteelliseen (parempaan!) kotiin. Ja meillä ei ole mitään noista, et ei ole siitä kyse.
En ole tuo äskeinen kuvataiteilija, mutta samaa olen ihmetellyt tavan tallaajana ja taiteen ystävänä. Lastulevynpalasta ollaan valmiita maksamaan huimaa lisäarvoa brändin vuoksi, mutta sitten se osa sisustusta, jolla oikeasti voitaisiin luoda persoonallisuutta, onkin jokin juliste.
Tietysti on mahdollista, että design-huonekalujen maahantuojilla ja myyjllä on suhteet kohdallaan bloggaajiin, taiteilijoilla ei.
Kerro sä meille vinkkejä sun persoonallisesta kodista :)
En välittäisi lähteä viemään tätä keskustelua off topic. Totean vain, että mielelläni näkisin bloggaajilla kotimaista nykytaidetta, vaikka yhteistyöpostauksia taidelainaamoiden kanssa. Teoksen voi lainata kuukaudeksi kerrallaan, joten sen voi sävyttää vaikka uuteen torkkupeittoon. Idean saa vapaasti varastaa.
Ei sel olis vaatinu ku vaan tän yhden viestin.... Varmaan olis ollu sen arvoista. Mut ei taida olla kovin persoonallista nykytaidetta sielläkään? ;)
Niin kuin jo edellä sanoin, olen ihan tavan tallaaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvataiteilijana pistää silmään nuo taulurykelmät. Useasti samantyyliset, samoista kaupoista tilatut julisteet (peura, metsä, meri, mietelauseet ja kirjaimet) mustissa kehyksissä. Olisi ihana nähdä välillä koteja, joissa satsattu laadukkaaseen taiteeseen eikä niihin köykäisiin sopulijulisteisiin.
Meillä on pari sellaista varmaan sun mielestä sopulijulisteelta näyttävää kuvaa kehyksissä. Olen itse ottanut ne meidän häämatkalta. Ihan kauniita kuvia, mutta koska kaikki me ei olla taiteilijoita, niin on tyydyttävä siihen kivaan. Joku voi ajatella et on tilattu sopulikaupoista, mutta meille niillä on tunnearvoa. :)
Teille ne häämatkan kuvat ovat tietenkin parhaat ja sopivimmat, juuri tuon tunnearvon vuoksi.
Mutta noin yleisellä tasolla: ei tarvitse luopua taiteesta siksi etteivät kaikki voi olla taiteilijoita. Eihän kukaan jätä takkaakaan hankkimatta siksi ettei ole muurari.
Juu, ne ei sulje toisiaan pois. Pidän itsekin tietynlaisesta taiteesta, jota aion hankkia lisää ja käyn silloin tällöin kiertämässä gallerioitakin.
Mutta et tainnut ymmärtää pointtiani; kun joku hieno, sofistikoitunut taiteen ystävä (sinä?) tulee meillä käymään, hän voi nähdä niissä kuvissa sopulia, eikä tunne niiden kuvien tarinaa. Eikä se varmaan kiinnostakaan siinä vaiheessa? Ne on kuitenkin aika lailla uniikkeja, en usko et monella on täysin samanlaisia ja ne on meille merkityksellisiä. Kaikki ei ole aina miltä näyttää.
Pointti on: samaan brändäysajatukseen perustuu tuollainenkin ennakkoluuloisuus toisen kotia kohtaan, kun etsitään niitä VanVonKikkelisKokkeliksia sieltä taulun reunasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvataiteilijana pistää silmään nuo taulurykelmät. Useasti samantyyliset, samoista kaupoista tilatut julisteet (peura, metsä, meri, mietelauseet ja kirjaimet) mustissa kehyksissä. Olisi ihana nähdä välillä koteja, joissa satsattu laadukkaaseen taiteeseen eikä niihin köykäisiin sopulijulisteisiin.
Meillä on pari sellaista varmaan sun mielestä sopulijulisteelta näyttävää kuvaa kehyksissä. Olen itse ottanut ne meidän häämatkalta. Ihan kauniita kuvia, mutta koska kaikki me ei olla taiteilijoita, niin on tyydyttävä siihen kivaan. Joku voi ajatella et on tilattu sopulikaupoista, mutta meille niillä on tunnearvoa. :)
Teille ne häämatkan kuvat ovat tietenkin parhaat ja sopivimmat, juuri tuon tunnearvon vuoksi.
Mutta noin yleisellä tasolla: ei tarvitse luopua taiteesta siksi etteivät kaikki voi olla taiteilijoita. Eihän kukaan jätä takkaakaan hankkimatta siksi ettei ole muurari.
Juu, ne ei sulje toisiaan pois. Pidän itsekin tietynlaisesta taiteesta, jota aion hankkia lisää ja käyn silloin tällöin kiertämässä gallerioitakin.
Mutta et tainnut ymmärtää pointtiani; kun joku hieno, sofistikoitunut taiteen ystävä (sinä?) tulee meillä käymään, hän voi nähdä niissä kuvissa sopulia, eikä tunne niiden kuvien tarinaa. Eikä se varmaan kiinnostakaan siinä vaiheessa? Ne on kuitenkin aika lailla uniikkeja, en usko et monella on täysin samanlaisia ja ne on meille merkityksellisiä. Kaikki ei ole aina miltä näyttää.
Pointti on: samaan brändäysajatukseen perustuu tuollainenkin ennakkoluuloisuus toisen kotia kohtaan, kun etsitään niitä VanVonKikkelisKokkeliksia sieltä taulun reunasta.
Tässä keskustelussa laitetaan minun suuhuni aika paljon sanoja. Olen kertonut olevani tavan tallaaja, joka elää tavallisessa stailaamattomassa kodissa, mutta joka tykkää taiteesta. Luen taideblogeja ja sisustusblogeja viihteekseni ja olen huomannut, että niiden maailmat ovat aika kaukana toisistaan. Olen ihmetellyt sitä, miksi sisustusbloggaajat (joille kodin esittely on ammatti) eivät juurikaan käytä taiteen mahdollisuuksia, varsinkin kun olisi mahdollista tehdä niin yhteistyösopimuksilla ja lainaamoita käyttäen.
Ketjussa moni on haukkunut bloggaajien ikeamattoja ym, mutta kun uskalsin toivoa taidetta julisteiden rinnalle, minusta on tehty suunnilleen Bukowskin sisäänostaja, joka kiertää toisten koteja arvostelemassa.
Sanon nyt vielä kerran. Olisi kiva nähdä sisustusblogeissa myös taidetta, vaikka bloggaajan itsensä tekemää. Älköön kukaan pahastuko tai ylitulkitko.
Komppaan tuota taide-tusina"taide" -ihmettelyä. Taidelainaamoita on joka puolella Suomea, miksi pitää laittaa ne samat Ikean tai paperikaupan julisteet seinälle kehyksiin, kun vaihtoehtoja oikeasti omanlaisiin viritelmiin on pilvin pimein. Meillä on ihan taviskoti, minä töissä sosiaalialalla jne. ja meillä on grafiikkaa ja maalauksia, joita ei kenelläkään muulla ole seinällä. Ei mitään tonnin vedoksia, vaan sellaisia mistä ollan tykätty ja mihin on ollut varaa. Tokihan on halpaa ostaa aina uusia julisteita ns. vaihtelun vuoksi, mutta aikamoista kertakäyttökulutusta se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvataiteilijana pistää silmään nuo taulurykelmät. Useasti samantyyliset, samoista kaupoista tilatut julisteet (peura, metsä, meri, mietelauseet ja kirjaimet) mustissa kehyksissä. Olisi ihana nähdä välillä koteja, joissa satsattu laadukkaaseen taiteeseen eikä niihin köykäisiin sopulijulisteisiin.
Meillä on pari sellaista varmaan sun mielestä sopulijulisteelta näyttävää kuvaa kehyksissä. Olen itse ottanut ne meidän häämatkalta. Ihan kauniita kuvia, mutta koska kaikki me ei olla taiteilijoita, niin on tyydyttävä siihen kivaan. Joku voi ajatella et on tilattu sopulikaupoista, mutta meille niillä on tunnearvoa. :)
Et ymmärrä asiaa lainkaan. Sopulijuliste näkyy melkein joka kodissa. Omia ottamiasi kuvia tuskin näkyy muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvataiteilijana pistää silmään nuo taulurykelmät. Useasti samantyyliset, samoista kaupoista tilatut julisteet (peura, metsä, meri, mietelauseet ja kirjaimet) mustissa kehyksissä. Olisi ihana nähdä välillä koteja, joissa satsattu laadukkaaseen taiteeseen eikä niihin köykäisiin sopulijulisteisiin.
Meillä on pari sellaista varmaan sun mielestä sopulijulisteelta näyttävää kuvaa kehyksissä. Olen itse ottanut ne meidän häämatkalta. Ihan kauniita kuvia, mutta koska kaikki me ei olla taiteilijoita, niin on tyydyttävä siihen kivaan. Joku voi ajatella et on tilattu sopulikaupoista, mutta meille niillä on tunnearvoa. :)
Teille ne häämatkan kuvat ovat tietenkin parhaat ja sopivimmat, juuri tuon tunnearvon vuoksi.
Mutta noin yleisellä tasolla: ei tarvitse luopua taiteesta siksi etteivät kaikki voi olla taiteilijoita. Eihän kukaan jätä takkaakaan hankkimatta siksi ettei ole muurari.
Juu, ne ei sulje toisiaan pois. Pidän itsekin tietynlaisesta taiteesta, jota aion hankkia lisää ja käyn silloin tällöin kiertämässä gallerioitakin.
Mutta et tainnut ymmärtää pointtiani; kun joku hieno, sofistikoitunut taiteen ystävä (sinä?) tulee meillä käymään, hän voi nähdä niissä kuvissa sopulia, eikä tunne niiden kuvien tarinaa. Eikä se varmaan kiinnostakaan siinä vaiheessa? Ne on kuitenkin aika lailla uniikkeja, en usko et monella on täysin samanlaisia ja ne on meille merkityksellisiä. Kaikki ei ole aina miltä näyttää.
Pointti on: samaan brändäysajatukseen perustuu tuollainenkin ennakkoluuloisuus toisen kotia kohtaan, kun etsitään niitä VanVonKikkelisKokkeliksia sieltä taulun reunasta.
Jos sinulla on itseottamiasi kuvia seinällä, ne eivät varmasti ole piirrettyjä peuranpäitä tai "live, laugh, love" tekstejä, joten ei hätää. Tällä ei tarkoitettu sinua.
Tavan tallaaja.
Missä on se ketju, johon saa ilmoittaa sanainhokkeja?
Tavan, yök. Tavallinen kuitenkin taipui tuolta taidetta toivovalta, tavallinen tallaaja, tavallinen ihminen, tavallinen koti. Vaiko tavan koti?
Älkää raiskatko kaunista äidinkieltämme tavan takaa.
Mä olen myös samaa mieltä tuosta "taiteesta" jota näkee joka kämpässä. Mun mielestä siinä ei ole mitään väärää että tilaa netistä, mutta onko niiden pakko olla aina niitä samoja, niin nähtyjä, samanlaisella värimaailmalla ja aiheella varustettuja, samalla IKEAN ohjeella sommiteltuja olohuoneen sohvan yläpuolelle toteuttuja taulukollaaseja.
Toisaalta ymmärrän että moni tekee niin koska en itsekään tiedä mistä sitä ei-niin-nähtyä taidetta hankkisi. Kirpputoreilta olen maalauksia katsellut, mutta rehellisesti n.200 katsotun joukossa on ollut 199kpl niitä merenranta+sinitaivas+riippakoivut ja vene laiturissa-maisematauluja, joita en ikinä laittaisi seinälle. Yksi voi olla kiva, mutta kunnoltaan kyseenalainen.
Viime aikoina on pistänyt silmiin some-kuningattarien kirjapinot. Kirjoina tietysti mustavalkoisia muotikirjoja kuten Chanel, Louis Vuitton sekä muutama taiteellisesti aseteltu Vogue sohvapöydällä.
Oikeasti kirjoja lukevana puistattaa ajatuskin siitä, että käyttäisin kirjojani kahvikupin alusena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvataiteilijana pistää silmään nuo taulurykelmät. Useasti samantyyliset, samoista kaupoista tilatut julisteet (peura, metsä, meri, mietelauseet ja kirjaimet) mustissa kehyksissä. Olisi ihana nähdä välillä koteja, joissa satsattu laadukkaaseen taiteeseen eikä niihin köykäisiin sopulijulisteisiin.
Meillä on pari sellaista varmaan sun mielestä sopulijulisteelta näyttävää kuvaa kehyksissä. Olen itse ottanut ne meidän häämatkalta. Ihan kauniita kuvia, mutta koska kaikki me ei olla taiteilijoita, niin on tyydyttävä siihen kivaan. Joku voi ajatella et on tilattu sopulikaupoista, mutta meille niillä on tunnearvoa. :)
Olet itse ottanut teidän häämatkalta kuvan, jossa on vitivalkoisella pohjalla musta peuran pään siluetti?
Ei noilla sopulijulisteilla tarkoitettu mitään palmun kuvia hiekkarannalta
ay illuminaten pölynkerääjä lamppu, varmasti on nätti ja pehmeä valo, mutta...
valkoinen lampaantalja, lattialla, tuolilla, sohvalla, sängyllä, vessassa...
Vierailija kirjoitti:
En ole tuo äskeinen kuvataiteilija, mutta samaa olen ihmetellyt tavan tallaajana ja taiteen ystävänä. Lastulevynpalasta ollaan valmiita maksamaan huimaa lisäarvoa brändin vuoksi, mutta sitten se osa sisustusta, jolla oikeasti voitaisiin luoda persoonallisuutta, onkin jokin juliste.
Tietysti on mahdollista, että design-huonekalujen maahantuojilla ja myyjllä on suhteet kohdallaan bloggaajiin, taiteilijoilla ei.
Ja varsinkin pääkaupunkiseudulla on mahdollista tehdä todellisia löytöjä gallerioista esim. nuorilla taiteilijoilla eivät hinnat ole paljoa kalleimpia julisteita pahempia. Esimerkiksi tosi hienoja grafiikantöitä ja piirustuksia voi saada suhteellisen edullisestikin ja niillä on todennäköisesti tulevaisuudessa enemmän arvoa kuin tusinajulisteilla.
Vierailija kirjoitti:
Katselen tässä Suomen kaunein koti -ohjelmaa ja siellä on mustavalkoisessa kodissa aikalailla kaikki mahdolliset blogisopulointituotteet esillä: pallovalot, hehkulamppuvalot, hayn pöytä, string-hyllyt, mustavalkoiset taulut, kartellin valaisin...
Koomisinta oli kun sisustuskliseitä vilisevän kodin asukas kertoo ensin seuraavansa sisustusblogeja innokkaasti ja sit kertoo, että hänen kotinsa sisustus ilmentää hänen yksilöllistä persoonallisuuttaan tms.
Aina, ihan aina, näihin ketjuihin tulee aina joku ulvomaan, että mitä jos joku sattuukin tykkäämään siitä omasta sopulituotteestaan. Joojoo good for you, mutta tässä ei ole nyt kyse sinusta ja maustasi, vaan blogien sopulituotteista ja siitä, mitkä tuotteet jokaisessa sisustusblogissa tuntuvat tulevat vastaan.
Minusta on kyllä mielenkiintoista, miksi hyvin moni suomalainen sisustusblogi on kuin toistensa kopio? Onko olemassa jokin ns edelläkävijä blogi, jota muut kopioivat vai mistä tässä on kyse?
No Marimekko on ilmeisesti ihan supertyylikästä, ainakin Merimekon Oiva-astiat, ja sitten samat tietyt kankaat (en tiedä nimiä, mutta yleensä ottaen ne, missä on palloja).
Muuramen jolla -lastensängyt ja kolmonen-laatikostot.
Muutamissa sisustusblogeissa tullut vastaan nämä sisustukartat. Näitä myy mm. Alvar Carto!
Jotkut tietyt mustavalkoiset tapetit lastenhuoneessa, koska lapset lakkaavat kasvaessaan tykkäämästä väreistä/tapettien uusiminen on hankalaa. Tavallaan ymmärrän, mutta kun jokaisessa hienosti sisustetussa lastenhuoneessa on sama musta-valkoinen värimaailma muutamalla väriläiskällä, niin kyllä hiertää.
Meillä on lastenhuoneessa kotimaista taidetta kehystettyinä julisteina (Petronella Grahn). En tiedä, kuinka suosittuja ko. taiteilijan tapetit olivat (oliko sopulia vai ei), mutta tykkäsin tosi paljon, kun joku oli uskaltanut laittaa sellaiset tapetit lastenhuoneen seinälle.
Olen ihan samaa mieltä noista taidejutuista. Olen katsellut asuntoilmoituksia viime aikoina ja tuntuu, että mitä hienompi kämppä ja kalliimmat kalusteet nuorella ihmisellä on, niin sitä varmemmin taulut ja muut sisustuselementit ovat trendinmukaisia eli totaalisen tylsiä ja persoonattomia, mutta ehkä niistä on vaan kuvia varten poistettu "oikea" taide ja vaihdettu sopulitaulut tilalle.
Täällä jo mainittujen Elloksen maton, hehkulamppu-valosarjan, printti- ja karttajulisteiden yms lisäksi mainitsisin peikonlehden ja kaktukset! Ne tuntuu olevan kovasti muodissa nyt. Eikä siinä mitään, ihan hienoja kasveja minustakin ne on. Lisäksi Ikean Sinnerlig-sarjan esineet ja kalusteet on suosittuja.
Teille ne häämatkan kuvat ovat tietenkin parhaat ja sopivimmat, juuri tuon tunnearvon vuoksi.
Mutta noin yleisellä tasolla: ei tarvitse luopua taiteesta siksi etteivät kaikki voi olla taiteilijoita. Eihän kukaan jätä takkaakaan hankkimatta siksi ettei ole muurari.