Miksei koulusta eroteta häiriköitä?
Loistava tapa hiljentää menoa luokissa olisi viikon erotus koulusta. Koulualueelle ei saisi tulla. Kotiin tiedote jossa käytöstapojen kasvatus-kehoitus sekä viikon aiheet opetettavaksi kotona.
Myös sakko häiriökäyttäytymisestä kotiin olisi toimiva. Ulosmitattavissa oleva.
Kehoitus vanhemmalle tulla istumaan koulutunneille luokkaan saattaisi myös olla toimiva juttu.
Erityiskoulu häiriköille armeijakurilla?
Onko muita ehdotuksia?
Kommentit (13)
Olisi rasismia erottaa häiriköt kun niillä on suojaväri.
Ei niin saa tehdä. Niille tulee traumoja ja kotona oleva emo hirmustuu ja uhkaa jutun viemisellä eteenpäin.
Ei asia ole aina niin yksinkertainen. Joskus se, joka väittää, että häntä kiusataan on joko yliherkkä tai itse kiusaa. Aika harvoin on myös yksi ainoa kiusaaja, vaan usein porukalla kiusataan jotakuta, joka hermostuu herkästi. Usein myös se joka kiusaa joutuu itse joidenkin muiden kiusaamaksi. Tällaisia juttuja ainakin itse muistan kouluajoiltani. Muistan myös yhden pojan, jonka ajattelin kiusaavan minua. Sitten hän tulikin sanomaan yläasteella, että on ollut jo monta vuotta ihastunut minuun. Luulin hänen inhoavan minua.
Pakkotyöhön mainostenjakajaksi. Siinä kokemusta tulevaisuuden ammatista.
Koulussa mamut hyökkäsivät yksissä tuumin toisten lasten esim oman lapseni kimppuun ja pahoinpitelivät. En ymmärrä miksi näille ei tullut mitään sanktioita, kaikki jatkuu ihan niinkuin ennenkin. Hyökkäys oli aivan yllättävä eikä näitä lapsosia tosiaankaan oltu kiusattu aiemmin. He kylläkin olivat tätä ennen kiusanneet ja terrorisoineet puolta koulua.
Vierailija kirjoitti:
Ei asia ole aina niin yksinkertainen. Joskus se, joka väittää, että häntä kiusataan on joko yliherkkä tai itse kiusaa. Aika harvoin on myös yksi ainoa kiusaaja, vaan usein porukalla kiusataan jotakuta, joka hermostuu herkästi. Usein myös se joka kiusaa joutuu itse joidenkin muiden kiusaamaksi. Tällaisia juttuja ainakin itse muistan kouluajoiltani. Muistan myös yhden pojan, jonka ajattelin kiusaavan minua. Sitten hän tulikin sanomaan yläasteella, että on ollut jo monta vuotta ihastunut minuun. Luulin hänen inhoavan minua.
Kyse ei ole ainoastaan kiusaajista, vaan heistä, jotka häiriköivät tunneilla ja pitävät jatkuvaa älämölöä, vaikka ope kieltää. Heistä, joille ei mikään kurinpito tai kielto riitä, koska käytöstavat on hukassa.
"Kolmesta viikon kouluerotuksesta tulisi siirto toiseen kouluun." - Pienemmällä paikkakunnalla olisikin riemussa pitelemistä, kun usein luultavasti samat häiriköt vaihtaisivat koulua kerran kuussa tai jopa kerran / kolmessa viikossa. - Sitähän ehtisi käydä samaa koulua moinen häirikkö keskimäärin kenties kerran / parin kuukauden aikana.- Kuullostaapa toimivalta ratkaisulta(!)
Vierailija kirjoitti:
Olisi rasismia erottaa häiriköt kun niillä on suojaväri.
No jaa. Mun työpaikalla näin ei ole. Eikä erottamisestakaan olisi muuta hyötyä kun jengiytymisen nopeuttaminen. Siksi ollaan pyritty ennemmin etsimään vaihtoehtoisia keinoja.
Koreassa on vahtimestarit jotka lyövät pampuilla häiriköitä, jos käytös menee mellakoiden tasolle.
Minusta se voisi toimia meilläkin.
Myös uudet pulpetit joissa on turvavyö. Turvavyö kiinnitetään tunnin alussa ja se aukeaa kun tunti päättyy. Turvavyöllä suojellaan oppilaita vahtimestareilta joilla on pamput. Pampusta saa aina jos ei pysy tuolilla paikoillaan.
Erottaminen on niin hankala ja aikaa viepä prosessi, ettei siihen yleensä ryhdytä. Ja vaikka kiusaaja erotettaisiinkin määräajaksi (kokonaan ei kai nykyään edes pysty erottamaan), niin ei se juttu siihen pysähdy. Erotetulle on taattava kuitenkin tavalla tai toisella opiskelumahdollisuus, ettei jää jälkeen opinnoissa erottamisen aikana. Ja kuinka paljon se sitten parantaisi tämän kiusaajan tai häirikön käytöstä? Eipä juurikaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei asia ole aina niin yksinkertainen. Joskus se, joka väittää, että häntä kiusataan on joko yliherkkä tai itse kiusaa. Aika harvoin on myös yksi ainoa kiusaaja, vaan usein porukalla kiusataan jotakuta, joka hermostuu herkästi. Usein myös se joka kiusaa joutuu itse joidenkin muiden kiusaamaksi. Tällaisia juttuja ainakin itse muistan kouluajoiltani. Muistan myös yhden pojan, jonka ajattelin kiusaavan minua. Sitten hän tulikin sanomaan yläasteella, että on ollut jo monta vuotta ihastunut minuun. Luulin hänen inhoavan minua.
Samalla periaatteella seksuaalinen ahdistelukin voitaisiin hyväksyä, koska kyse oli ihastumisesta eikä inhosta. Ja kyllä ne kiusaamistapaukset on pääasiassa aika selviä juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Ei niin saa tehdä. Niille tulee traumoja ja kotona oleva emo hirmustuu ja uhkaa jutun viemisellä eteenpäin.
Ei tietenkään eroteta. Nehän leimaantuu. Niille palkataan avustaja.
Kolmesta viikon kouluerotuksesta tulisi siirto toiseen kouluun.