Kuinka paljon te muut lapsiperheet matkustelette?

Viime vuonna kolme ulkomaanlomaa, joista yksi pidempi, lisäksi laivamatkoja ehkä kolme. Pidempiä automatkoja pari. Tämän lisäksi kävin yksin pari lyhyttä matkaa. Yleensä noita varsinaisia ulkomaanlomia on vaan yks per vuosi, mutta viime vuonna nyt vaan tuli useampi tilaisuus. Lapset 4- ja 7-vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Mitkä ovat teidän paljon reissaavien vinkit siihen, miten esim. taaperon kanssa pärjää pitkillä, yli 10 tunnin lennoilla? Musta on tuntunut aika raskaalta vilkkaan lapsen kanssa jo 6 tunnin lennoilla...3 tuntia nyt vielä menee ihan kivuttomasti.

Pitkillä lenoilla joku tabletti on hyvä olla. Yleensä lapset kuitenkin nukkuu suurimman osan lennosta, joten ei siihen niin paljon viihdettä tarvi.

Meillä lapsen ensimmäinen ulkomaanmatka oli alle 1-vuotiaana ja sen jälkeen ollaan reissattu 2-5 reissua vuodessa. Nykyään jo teini-ikäinen ja huomaa, että on kierretty muutakin kuin kotinurkkia. Kyllä se matkailu avartaa, totta se on!

Miksi viedä sen ikäinen lapsi ulkomaille, joka ei siitä reissusta mitään tule muistamaan? (0-5v).

Vierailija kirjoitti:

Miksi viedä sen ikäinen lapsi ulkomaille, joka ei siitä reissusta mitään tule muistamaan? (0-5v).

Jos sinne ulkomaille haluaa itse mennä?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole rahakysymys. Kotimaa ensin, sitten ulkomaat. Lapset nauttivat pieninä kotimaasta, eniten kodista ja läheisistä.

No ei me ainakaan lapsen TAKIA olla ulkomailla käyty, vaan matkustelu on ollut aina iso osa meidän molempien vanhempien elämää. Enemmän siellä reissussa on lapsi saanut nauttia vanhempien seurasta mitä arkena kotona, kun lomalla olemme koko ajan yhdessä. Isovanhemmatkin ovat olleet monella reissulla mukana.

Ei se lapsi näitä reissuja tietenkään aikuisena muista, mutta kylläpä on nauttinut auringosta, lämmöstä, uimisesta, hiekkaleikeistä ym. kuitenkin juuri silloin kun reissussa ollaan vaikkapa talvisaikaan. Puhumattakaan siitä, että myös me aikuiset olemme nauttineet ja rentoutuneet kun olemme päässeet irti arkiympyröistä, ja olemme varmasti olleet levänneinä myös parempia vanhempia.

Matkustaisimme enemmänkin, mutta rahat ei riitä. Siksi säästämme vuoden, jotta kesällä voimme olla nelisen viikkoa Etelä-Euroopassa reissaamassa. Lapset ovat kolmevuotiaat kaksoset.

Vierailija kirjoitti:

Miksi viedä sen ikäinen lapsi ulkomaille, joka ei siitä reissusta mitään tule muistamaan? (0-5v).

Aina tämä... Mitä väliä sillä on, muistaako lapsi matkan vai ei? Mitä pikkulapsen kanssa voi tehdä, jos kriteerinä on se, että lapsen pitää vanhempana muistaa kyseinen tapahtuma?

Melkoisesti löysää rahaa lapsiperheissä.

Vanhin lapsista 5v ja tehdään reilu kolme ulkomaan matkaa vuodessa perheenä. Ihan vain sen takia, että kohta alkaa koulu ja ei paljoa varmaan tule sitten matkusteltua. Yksi muutaman kuukauden reissu yritetään tehä vielä vuoden päästä kesällä ennen koulun alkuja.

Meillä asuu lähusukulaisia ulkomailla, joten pakostakin tulee matkusteltua.

Vierailija kirjoitti:

Miksi viedä sen ikäinen lapsi ulkomaille, joka ei siitä reissusta mitään tule muistamaan? (0-5v).

Kyllä ne muistaa!

Lämmön, kiireettömyyden, erilaisen ruuan, lämpimän meriveden, nähtävyyksiä ja kokemuksia. Ainakin näin omat lapset.

Vierailija kirjoitti:

Niin, sen lisäksi, että maapallon kantokykyä ei olisi vielä tarpeeksi kuormitettu niillä lapsilla, niin lähdetäänpä vielä lentomatkustamaan niiden kanssa. Voi älyn puute sentään!

Trupm-setä on juuri tuhoamassa ilmastonsuojeluohjelmaa. Siihen verrattuna suomalaisen keskivertoperheen lomamatkat on kuin pieru saharassa.

Heti kun Usa ja Kiina oikeasti tekevät jotain ilmaston yms suojelemiseksi minäkin osallistun talkoisiin. Siihen saakka se on vain saivartelua.

Mulla on jonkin verran tuttuja, jotka matkustavat paljon pienten lasten kanssa, koska nauttivat siitä ja myös käyvät sukulaisten luona.

Mutta myös myöntävät, että se vaatii aivan erilailla organisointia ja järjestelyä. Ja siinä, kun siitä nauttii niin varsinkin pienten, jo liikkuvien lasten kanssa se on myös raskasta.

Lapsiperheenä (esikoinen 6v ja kuopus 4v) ollaan matkusteltu paljon.

Esikoinen oli reilun vuoden vanha, kun oltiin Jenkeissä kolme viikkoa ja lapsien ollessa 2v ja 4v oltiin Brasiliassa kolme viikkoa. Muuten sitten ollaan käyty 3-10 päivän reissuilla Liettuassa, Virossa, Ruotsissa, Norjassa, Briteissä, Irlannissa, Turkissa ym. Laskin että kuuden vuoden aikana ollaan oltu 11kertaa ulkomailla. Pari risteilyä ollaan myös tehty ja viime talvena oltiin Lapissa viikko.

Tänä vuonna lähdetään ensin Berliiniin viikoksi ja loppuvuodesta Intiaan kolmeksi viikoksi.

Vierailija kirjoitti:

Melkoisesti löysää rahaa lapsiperheissä.

Eikös se ole hyvä, että joillain on varaa kuluttaakin?

On myös olemassa lapsia joiden kanssa matkustaminen on hankalaa. Minulla on 2 lasta jotka ovat kuin yö ja päivä. Esikoisen kanssa pystyi matkustamaan ja nukkui päikkärit milloin missäkin ja oli erittäin tyytyväinen vauva/lapsi. Kuopus taas on ihan toista maata. Jo pelkästään lyhyet automatkat aiheuttivat järkyttävän huudon ja itkun ja päivärytmin piti/pitää olla tarkka. Sietää todella huonosti muutoksia ja häiriintyi kovista äänistä ja hälinästä. Nyt nuorimman ollessa jo 4 vuotias alkaa matkustelu taas kuulua elämäämme, mutta ensimmäiset kolme vuotta, ei kiitos! :D

Vierailija kirjoitti:

Miksi viedä sen ikäinen lapsi ulkomaille, joka ei siitä reissusta mitään tule muistamaan? (0-5v).

Koska meillä vanhempien elämä ei päättynyt lapsen syntymään, eikä se tehnyt meistä yhtäkkiä impivaaralaisia kaikkea uutta pelkääviä ihmisiäkään. Ja kun lasta ei oikein viitsi pitsarahan kanssa kotiinkaan jättää.

Ei se lapsi varmaan mitään muista ensimmäisestä joulustaan anoppilassakaan ja herrajumala neljä tuntia autossa pientä ihan sen takia istutettiin! Ja ihan siksi mentiin kun MINÄ  (ja mies) haluttiin ja myös ANOPPIKIN halusi meitä nähdä. Pientä lasta tuolla lailla riepoteltiin ihan aikuisten mielihalujen mukaan.