Ravintoaineista alakoulutason kysymyksiä...

Vierailija kirjoitti:

Mun on jotenkin vaikea hahmottaa ravintoaineita, joten kestäkää tyhmät kysymykseni. Kirjoitan vallalla olevat käsitykseni sekä kysymykseni ihan ilman kaikentietävää googlea, joten saa korjata mielellään.

Makroravinteita ovat ilmeisesti proteiinit, hiilihydraatit ja rasvat? Mikroravinteita sitten hivenaineet, kivennäisaineet (ovatko ne sama asia?), vitamiinit yms.?

Voiko muissa kuin syötäväksi tarkoitetuissa aineissa olla mitään näistä? Onko vaikka puunlehdellä, vessapaperilla tai pyyhekumilla mitään ravintoarvoa? :D

Öljystä saa (käsittääkseni) makroista vain rasvaa, mutta miltä proteiini tai hiilihydraatti näyttää (jos rasva näyttää, no siis öljyltä esimerkiksi)?

Ps. En ole alakoulussa, mutta en jotenkin hahmota tätä...

Nojoo. Kirjoista ja googlettamalla kyllä löytyisi vastaukset noihin hetkessä.

Esim: https://fi.wikipedia.org/wiki/Hivenaine

https://fi.wikipedia.org/wiki/Proteiini

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilihydraatti

Kaikkien eliöiden solut muodostuvat osittain proteiineista. Puhtaana proteiineja ei juurikaan ravinnoksi tarjota, mutta vaikka kinkusta on noin neljännes proteiineja. Esimerkiksi sokeri taas on puhdasta hiilihydraattia.

Niin, ja onko puunlehdellä, pyyhekumilla tai vessapaperilla ravintoarvoa? Puunlehdellä vähän mutta muilla ei, koska ihmisen ruuansulatus ei kykene niitä hajottamaan eikä imeyttämään niistä aineita hyödynnettäväksi.

Sinänsähän mitkään aineet eivät ole erityisesti ravinnoksi "tarkoitettuja" noin niin kuin taivaasta annettuna, vaan kyse on siitä mitä ihmisen ruuansulatus pystyy hyödyntämään ja mistä saa ihmisen elimistön tarvitsemia ravintoaineita. Siihen liittyy melko monimutkaista kemiaa.

Loput läksyt saat tehdä itse.

Hommaa kirja Ravitsemustiede (Duodecim, Antti Aro, Marja Mutanen, Matti Uusitupa). Siitä saat vastauksia.

Kyllähän joitain puunlehtiä syödäänkin ravintona esim. oliivinlehtiä, 

Ja miltä hiilihydraatti näyttää, no esim. sokeri on hiilihydraattia, taloussokeri melko lailla puhdasta sakkaroosia.

"Hivenaineiksi  sanotaan kivennäisaineita, joita ihmisen elimistössä on hyvin vähän ja joiden päivittäinen tarve on pieni, mikrogrammoista kymmeniin milligrammoihin. Hivenaineita ovat mm. fluori, jodi, koboltti, kromi, kupari, mangaani, molybdeeni, pii, rauta, seleeni, sinkki ja tina.

Makrokivennäisaineiksi sanotaan kivennäisaineita, joiden päivittäinen tarve ihmisellä on yli 100 mg. Näitä ovat mm. fosfori, kalium, kalsium, magnesium ja natrium."