Lue keskustelun säännöt.
Onko erotessa OK valehdella syy, jos sen avulla jätetyllä jää yhtään parempi mieli?
23.01.2017 |
En jaksaisi luetella mikä kaikki toisessa mättää ja mille hän ei voi mitään. Ajattelin valehdella, että syynä on oma masennukseni ja elämänhaluttomuuteni enkä halua pilata toisten elämää.
Kommentit (10)
Tottakai on OK. Mutta ehken käyttäisi masennusta syynä, siitähän voi parantua ja toinen voi myös haluta yrittää parantaa sut. Mutta voit keksiä anyways minkä tahansa itseäsi syyllistävän syyn jos koet että siitä tulee toiselle parempi mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskenkasvuinen ja lapsellinen tapa erota. Kerto totuus. Se on suuri mahdollinen palvelus vastapuolelle.
Parempihan se on valehdella. Olisi typerää pahoittaa tarkoituksella toisen mieltä vielä lisää, varsinkin jos syyt ovat sellaisia, mille ei voi mitään.
On, oikeiden syiden kertominen olisi usein vain ihan turhaa toisen loukkaamista.
Tosin en tiedä onko pelkän masennuksen ja elämänhaluttomuuden syyttäminen hyvä idea, koska jos toinen ei haluaisi erota, hän saattaa elätellä turhia toiveita kuvitellen että haluaisit oikeasti vielä olla hänen kanssaan ja voisit vielä harkita yhteenpaluuta. Sanoisin mieluummin vaikka että masennus johti tunteiden hiipumiseen.
Kolmonn jatkaa. Jos kyse on ulkonäöstä yms niin eihän se rakkautta ollut alunperinkään.
Jos taas olet esim rakastunut toiseen tai pettänyt ja olet 150% varma että haluat erota, en ainakaan itse haluaisi kuulla totuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mielestäni on ihan oikeutettua yrittää tehdä erosta mahdollisimman hellä toiselle osapuolelle. Tarkoitti se sitten joskus joidenkin asioiden kertomatta jättämistä, muuntelua tai vaikka valkoista valhetta. Tietenkin jos eron syy on selkeästi joku johon toinen voi vaikuttaa (liiallinen päihteiden käyttö, tietynlaiset käyttäytymismallit vaikka riitatilanteissa jne), on reilua kertoa syy, jotta toinen osapuoli voi mahdollisesti toimia paremmin seuraavassa suhteessaan.
Itsellä loppui rakkaus ja intohimo miestä kohtaan oli kaikonnut mies. Musta ei ollut kertomaan että halusin muita miehiä kyllä. Exäni on siis luulossa että seksihaluni hiipuivat yleisellä tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsellä loppui rakkaus ja intohimo miestä kohtaan oli kaikonnut mies. Musta ei ollut kertomaan että halusin muita miehiä kyllä. Exäni on siis luulossa että seksihaluni hiipuivat yleisellä tasolla.
*intohimo miestä kohtaan oli kaikonnut myös.
Mun mielestä on erittäin ok "valehdella", jos tosiaan kyseessä sellaiset syyt. joihin toinen ei voi vaikuttaa. Tosin voi myös puhua totta pehmennetysti: esim. "En vain tunne sillä tavalla sinua kohtaan, mitä haluaisin tuntea, jotta parisuhde voisi onnistua. En voi sille mitään - ymmärrät varmaan, että jos ei ole tarpeeksi tunteita, ei niitä vain ole, vaikka oletkin tosi mukava ihminen".
Itse en ainakaan loukkaantuisi tuollaisesta selityksestä.
On, jos syyt ovat oikeasti sellaisia, joille toinen ei voi mitään, vaan lähinnä on vain kyse sun omista preferensseistä. Esim. ulkonäköön liittyen. Jos taas hän on käyttäytynyt jotenkin, mikä on tuottanut pahan olon, niin ehkä sen ääneen sanominen auttaa myös sua ja toivottavasti myös tätä henkilöä itseään siinä mielessä, että kohtelee jotakuta toista paremmin.