ADHD-tyyppisistä oireista suuri osa johtuu vanhemmuuden puutteesta

Huomattavan suuri osa tarkkaavuushäiriöistä ja levottomuudesta onkin kotitaustaan ja kotona tapahtuvaan vuorovaikutukseen liittyvää eikä aivoperäistä, väittää lasten kanssa työskentelevä psykologi ja psykoterapeutti Risto Lappeteläinen.
Lappeteläinen ihmettelee, miten nykyään niin suuri osa lapsista diagnosoidaan tarkkaavuushäiriöstä kärsiviksi. 20 vuotta sitten levottomia oli vain murto-osa, nyt luokasta jopa kolmasosalla voi olla jonkinlainen diagnoosi levottomuudesta, tarkkaavuuden ongelmista tai häilyvyydestä.

– Jos ongelma on moninkertaistunut, ei voi olla niin, että aivojen rakenne olisi rappeutunut 20 vuoden aikana niin isolla osalla lapsista, hän sanoo. – 20 vuoden takaiseen verrattuna lääketiede on kehittynyt ja samoin ravintoasiat. Jos asiat olisivat kiinni vain aivoista, lasten pitäisi olla aina vaan kehittyneempiä ja paremmin voivia. Onkin päinvastoin.

Oireileva lapsi sai turhan diagnoosin

Lappeteläisen mukaan vanhemmat saavat sellaista palvelua, mille luukulle sattuvat lapsensa kanssa menemään.

Hän kertoo esimerkkinä tapauksen, jossa perheessä oli monenlaista murhetta väkivallan takia. Äiti otti eron väkivaltaisesta miehestään, mutta eskari-ikäinen lapsi jatkoi oireilua mm. levottomuutena. Äidin mielestä oireilu johtui perheen menneistä tapahtumista, mutta lastenneurologian poliklinikalla lapsi sai oitis ADHD-diagnoosin.

– Monet vanhemmat, joilla on syyllisyyttä lapsen oireilun vuoksi, menevät neurologin luo. Se vapauttaa vastuusta. Nykyajalle ominaista on, että syyllisyydestä ja siitä, että on toimittu huonosti, on tullut tabu, Lappeteläinen sanoo.
– Usein vanhempia halutaan suojella pahalta mieleltä, ja tehdään näistä lapsista neurologisia tapauksia. Tällöin oikea asia jää hoitamatta, Lappeteläinen sanoo.

http://www.iltasanomat.fi/perhe/art-2000005052275.html