Kaverin mielipiteet muuttuvat aina sen mukaan mistä uusi mies tykkää/ei tykkää
Kaveri on ollut siis laidasta laitaan aina milloin mitäkin mieltä. Inhohimoisesta liikkujasta tullut sohvaperuna, eläinten ystävästä turkistarhauksen kannattaja, kasvissyöjästä joku minulle tuntematon hahmo, jolle lihan tehotuotanto on ihan ok, limsa-addiktikosta coca colaa vastustava hysteerikko... Listaa voi jatkaa loppupäivän. En ymmärrä mihin kaveri kadottaa oman persoonansa aina kun vaihtaa miestä?
Kommentit (10)
Onko ollut lapsuudessa turvattomuuden tunnetta ja/ väkivaltaiset vanhemmat? Yksi ystäväni on tuollainen ja hänellä se kumpuaa lapsuudesta. Pyrkii miellyttämään sitä kumppania keinolla millä hyvänsä että tämä pysyy tyytyväisenä.
Alamainen nainen. Kuulostaa loistotyypiltä.
sun kaveris on kameleontti.
Luultavasti juontaa juurensa lapsuudesta. Joutunut miellyttämään vanhempiaan ja niin pois päin.
Mulla oli tuommoinen kaveri. Ei ole enää. Se oli tosi rasittavaa, kun persoonallisuus muuttui aina miesten mukana. En tiennyt yhtään, millainen tyyppi tämä kaveri oikeasti oli. Jos hänen kanssaan keskusteli asioista, niin hän saattoi meidän kavereiden kanssa olla yhtä mieltä, ja sitten sen hetkisen poikaystävän kanssa aivan toista mieltä. Pakostakin tuli olo, ettei hän ole kovin luotettava, vaan sanoo vain asioita miellyttääkseen ja selän takana sitten jotain aivan muuta riippuen kenen seurassa on. Hän myös esim. vaihtoi lennosta kasvissyöjästä lihansyöjäksi, trenditytöstä hipiksi jne. miesystävien vaihtuessa. Se oli tosi omituista.
Tunnen parikin tuollaista tyyppiä... Ei ehkä ihan noin radikaaleja muutoksia, mutta mielipiteet ja maut muuttuvat kulloisenkin kumppanin mukaan. Esimerkiksi bändi jota ei ennen ole voinut sietää, onkin yhtäkkiä ihan mahtava kun uusi miesystävä fanittaa sitä (ja joo, tiedostan että joskus maku voi oikeasti muuttua tuollaisissa asioissa, kun vaikka yhtäkkiä alkaa kuunnella ko. musiikkia enemmän ja huomaa sittenkin tykkäävänsä siitä/tottuu siihen, mutta kun ei ole kyse mistään yksittäistapauksesta vaan ihan systemaattisesti muuttuu maut ja mielipiteet joka kerta heti uuden kanssa seurustellessa...)
Miellyttämisenhalu on kai vahvempi kuin oma persoonallisuus?
Minulla on äiti joka on juuri tuollainen. Todella raivostuttavaa kun hällä ei ole omia mielipiteitä ollenkaan ja sitten kun suhde loppuu eikä vähään aikaan ole ketään, niin kärsii jostain identiteettikriisistä, saattaa sanoa jonkun mielipiteen ja kun pyytää perustelemaan, niin toteaakin että se olikin sen exän mielipide jne.
Ja kyllä, tuntuu siltä etten tiedä millainen äitini oikeasti on, aivan kuin hänellä ei olisi omaa persoonaa ollenkaan.
Jos hän saa aina entistä paremman miehen itselleen ja uudistaa omaa ajatteluaan sen myötä parempaan suuntaan? ;)
Kunnon nainen. Noin sen kuuluukin mennä. Miehet ovat kuitenkin älykkäämpiäkin, niin tulee naisestakin siinä samassa fiksumpi kun assimiloi sen miehensä ajatusmaailman. Kaikki voittaa.
Samanlaisen tapauksen tiedän. Yllätyin vähän kun ex-ystävä uusine miesystävineen paukkasi kylään ja minulla sattui olemaan hänen tuomansa Pandan konvehtirasia tarjolla pöydässä. Mies ensin moralisoi kuinka alhaista lapsityövoiman käyttö on ja että minkälainen idiootti natsi tällaisiakin ostaa. "Ystävä" siinä vierellä nyökytteli ja toisteli että juu, kuinka moraalitonta.
Teki todella paljon mieli sanoa mistä ne suklaat olivat peräisin mutta olin ilmeisesti aikuisempi meistä kahdesta.
Ai että olis rasittavaa! Miten jaksat olla tyypin kaveri, eikö tunnu ettet tunne itsekään kaveriasi enää? Ehkä myös kaveruus sinun kanssasi perustui alun alkaenkin vain matkimiseen ja miellyttämiseen?