Lue keskustelun säännöt.
Miten paljon sallia miehelle tietokonepeliaikaa vuorokaudessa?
15.01.2017 |
Hei kaikki!
Me ollaan kolmekymppinen, lapseton avopariskunta.
Ens alkuun yhdessäasuminen sujui ihan hyvin. Pikkuhiljaa mies kuitenkin alkoi pelata tietokonepelejään yhä enemmän ja enemmän. Nyt elokuusta lähtien (uuden Wowin julkaisuajankota) mies on pelannut melkein kaiken kotonaoloaikansa pelejään. Tulee siis töistä klo 17 mennen heti tietokoneelleen ja istuu siinä siihen asti, kunnes menee nukkumaan.
Olemme riidelleet asiasta jumalattoman paljon, koska musta tuntuu vaan niin pahalta kun koen, ettei mun seura kelpaa. Lisäksi mua ärsyttää se, että mies näitä pelejä pelatessaan hyvin usein myös puhuu kavereittensa kanssa Skypessä. En siis pääse kotona tuota meteliä pakoon, ellen linnoittaudu makuuhuoneeseen kuulokkeitten kanssa. Huonoina päivänä pelaaminen harmittaa erityisesti, silloin kun kaipaisi juttukaveria, syliä tms. (Olen kyllä tehnyt sen virheen, etten noina aikoina hänelle ole sanonut, että voisiko olla pelaamatta ja hengata mun kanssa.) Toki jos itken pahaa oloani, tulee lohduttamaan ym.
Mies pelaa, koska kokee että hänen elämänsä on hyvin stressaavaa tällä hetkellä ja tarvitsee todellisuuspakoa. Ymmärrän kyllä toisaalta, mutta tämä pelaaminen tässä määrin on jatkunnut jo melkein puoli vuotta.
Olen ajatellut, että haluan erota, ellei hän vähennä tuota pelaamista. Aion ehdottaa hänelle jotain määrää, mikä olisi mulle pelaamista ok. Mutta mikä olisi sopiva määrä peliaikaa aikuiselle miehelle? En tunne ketään muuta "pelaajaa", joten en oikein voi kysyäkään keneltäkään... Nostan kissan lähiaikoina pöydälle, koska jatkuva pelaaminen vaan tuntuu niin pahalta. Olen aina yksin kotona, käyn lähes aina yksin kaupungilla jne, jne.
Kiitos näkökulmista : )
Kommentit (69)
Hahahaha😂😂😂 ihanko ajattelit asettaa pelaamiselle aikarajat? Huhu, kyllä olet huomiota vailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
häiritsisikö asia yhtä paljon jos mies viettäisi pelaamansa ajan esim. Urheilemassa tai lukemalla kirjaa?
Kylläpä olet itsellesi puolison valinnut jos noin hänen harrastuksensa sinua häiritsee. Ota ero tai sopeudu. Valittaminen tuskin auttaa, miehesi kun tuskin on 14-vuotias.
Täällä on sama ongelma. En koe, että voin sanella toiselle, miten aikansa käyttää, mutta oon ruvennut miettimään, että jos mistään ei voi sopia yhdessä, niin mitäs sit. Jos toinen pelaa lähes joka päivä monta tuntia, eikä yhdessä tehdä juuri mitään, niin mikä parisuhde se sellanen on. En tiedä. Pitää jäädä seuraamaan tilannetta.
Onneks kumpikaan ei haluta lapsia, niitä en ikinä tekis tälläseen tilanteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä olet itsellesi puolison valinnut jos noin hänen harrastuksensa sinua häiritsee. Ota ero tai sopeudu. Valittaminen tuskin auttaa, miehesi kun tuskin on 14-vuotias.
Aika nihkeitä nämä jotkut kommentit. Olisi eri asia pelata vaikka 2 tuntia päivässä vs. kaiken vapaa-ajan, mitä ap:n mies tekee.
Muita kommentteja en lukenut mutta joku peliajan määrääminen varmasti aiheuttaa riitoja. Oma mieheni pelaa myös paljon, kertaakaan en ole asiasta valittanut. Joskus menen höpötteleen hänelle kun hän pelaa, nykyisin pelataan jonkin verran myös yhdessä :) täytyy kuitenkin muistaa se että pelaaminen ei ole huono tapa viettää aikaa, joutuu miettimään erilaisia ratkaisuja jne. Todella hyväksi aivoille. Etkö mielummin tukisi miestäsi ihan missä tahansa mitä hän haluaa elämällään tehdä? Peleissäkin tulee joskus kyllästyminen vastaan ja haluaa hetken paussin. Ei tätä vaihetta teidän elämässä kauaa kestä niin älä tee kärpäsestä härkästä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä on sama ongelma. En koe, että voin sanella toiselle, miten aikansa käyttää, mutta oon ruvennut miettimään, että jos mistään ei voi sopia yhdessä, niin mitäs sit. Jos toinen pelaa lähes joka päivä monta tuntia, eikä yhdessä tehdä juuri mitään, niin mikä parisuhde se sellanen on. En tiedä. Pitää jäädä seuraamaan tilannetta.
Onneks kumpikaan ei haluta lapsia, niitä en ikinä tekis tälläseen tilanteeseen.
Mitään ei voi sopia yhdessä = et voi sanella paljon miehesi saa pelata.
Kuinkas suhtautuisit jos miehesi vaatisi sinua vähentämään omaa harrastustasi?
Älä riitele asiasta vaan yritä keskustella. Tietokonepelit on miehen harrastus, mutta valitettavasti aiheuttaa ihan tosissaan riippuvuutta. Aina on saatava lisää ja koneelta on tosi vaikeaa tulla pois vaikka muutakin tekemistä olisi.
Tiedän yhden pariskunnan, jossa ovat päättäneet jo vuosia sitten pitää yhden pelittömän päivän viikossa ja nainen antaa miehelle aina "luvan" pelata x-määrän aikaa muina päivinä, eli selkeät säännöt. Mies noudattaa, koska ymmärtää oman riippuvuutensa. Ei pysty kontrolloimaan itse sitä mitenkään. Tilalle on tosin löytänyt uuden harrastuksen, joka vie vähintään yhtä paljon aikaa :D Mutta jos miehellä on stressiä eikä halua sinunkaan kanssasi viettää aikaa, niin onhan tuo vakavan parisuhdekeskustelun paikka. Ja huom. keskustelun, ei riitelyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni miehesi tulisi vapaaehtoisesti haluta viettää kanssasi aikaa eikä pakottamalla, kun pelaamista rajoitetaan. En kyllä kutsuisi tuota enää parisuhteeksi kun toinen vaan pelaa vapaa-aikansa, ennemmin kämppissuhteeksi jos siksikään..
Toivottavasti löydät tulevaisuudessa kumppanin, joka haluaa oikeasti jakaa arkensa kanssasi.
Tälläisestä tulee tosi surullinen olo, kun on itse miehen kanssa joka pelaa. Käyn terapiassa omien juttujen takia ja mulle terapeutti sanoi, että pelit on tosi koukuttavia. (Selvästikin) oma mies kieltää olevansa riippuvainen pelaamisesta. Eli voisko päätellä, että vaan haluaa pelata ennemmin kun olla mun kaa? Sellanen olo itselle tulee.
Mikä on sitten se vaihtoehtoinen tekeminen? Kaikki miehiä ei kiinnosta möllöttää sohvalla ja katsella telkkua. Koittakaa nyt ensin keksiä OIKEAA yhdessä tehtävää vaihtoehtoista toimintaa sille pelaamiselle. Kait sitä miestä joku muukin asia kiinnostaa kuin pelaaminen? Jos ei kiinnostaa mikään muu, niin tilanne on vähän huono.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavan tutulta kuulostaa. Kohtuullisen peliajan pohtiminen on aivan varteenotettava kysymys. Kun on asunut peliaddiktin kanssa, normaalin pelaamisen rajatkin hämärtyvät.
Exäni pelasi koko ajan, aamusta iltaan. Ensimmäisenä aamulla napsautettiin tietokone päälle, ja vapaapäivinä pelaaminen saattoi alkaa heti herättyä ja kestää aamuyön tunneille. Kuulokkeet päässä ja pelikavereille juttelua/huutoa/kiroilua niin, että se häiritsi minua. Lukemattomat kerrat mainitsin/nalkutin/riitelin asiasta, mutta ei tuntunut menevän jakeluun. Toisin sanoen vain pelaaminen merkitsi. Itsekästä ja keskenkasvuista touhua.
Toivottavasti saisitte asian selvitettyä. Ex ei edes nähnyt ongelmaa, joten asiasta keskusteleminen oli luonnollisesti vaikeaa. Nyt on ihana mies, joka pelaa kohtuudella, ja joka saa elämäänsä täytettä ensisijaisesti jostain muualta kuin virtuaalimaailmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on sama ongelma. En koe, että voin sanella toiselle, miten aikansa käyttää, mutta oon ruvennut miettimään, että jos mistään ei voi sopia yhdessä, niin mitäs sit. Jos toinen pelaa lähes joka päivä monta tuntia, eikä yhdessä tehdä juuri mitään, niin mikä parisuhde se sellanen on. En tiedä. Pitää jäädä seuraamaan tilannetta.
Onneks kumpikaan ei haluta lapsia, niitä en ikinä tekis tälläseen tilanteeseen.
Mitään ei voi sopia yhdessä = et voi sanella paljon miehesi saa pelata.
Kuinkas suhtautuisit jos miehesi vaatisi sinua vähentämään omaa harrastustasi?
Mulla ei oo harrastuksia, johon menee vaikka joka pv töiden jälkeen 2-6h. Mun mikään harrastus ei estä multa esim kotitöitä tai päivittäistä suihkussa käymistä.
Mua vaan on alkanut mietityttää, mikä idea asua tai olla yhdessä, jos toisen harrastus vie suurimman osan ajasta. En halua asua yhdessä vaan taloudellisista syistä tai sen takia, että pääsee nukkumaan toisen viereen. On minussakin varmaan paljon mikä miestä ärsyttää. Oon ehdottanut mm terapiaa, koska monista asioista on hankala sopia kahdestaan.
Ei ole ollut kovin innostunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Offina, eikö ap:lla ole kavereita tai ystäviä ollenkaan joiden kanssa viettää aikaa? Mies on ainoa sosiaalinen kontakti?
Vierailija kirjoitti:
Mikä on sitten se vaihtoehtoinen tekeminen? Kaikki miehiä ei kiinnosta möllöttää sohvalla ja katsella telkkua. Koittakaa nyt ensin keksiä OIKEAA yhdessä tehtävää vaihtoehtoista toimintaa sille pelaamiselle. Kait sitä miestä joku muukin asia kiinnostaa kuin pelaaminen? Jos ei kiinnostaa mikään muu, niin tilanne on vähän huono.
Eli mun pitää ehdottaa miehelle parempaa tekemistä? Houkutella olemaan itseni kanssa kaikin keinoin. Hmm.
Minä painin samanlaisen ongelman kanssa, paitsi että mies ei pelaa vaan harrastaa muuta. Kun hän jotain keksii, muu maailma unohtuu ja hän viettää koko ajan harrastuksensa parissa. Olemme lapsiperhe ja kotitöitä riittää, myös lapset kaipaisivat isän huomiota. Hän usein töiden jälkeen tekee hätäisesti jonkun pienen kotityön (jotta voi sanoa tehneensä, etten valittaisi) ja juoksee harrastuksensa luo. Tuolla hän nyt istuu sohvalla lapsen kanssa, kuulokkeet korvilla katsoo tabletilta harrastukseen liittyvää videota. Lapsi istuu vieressä ja yrittää puhua hänelle. Oma pinna kiristyy, mutta olen kuulemma vain nalkuttaja ja epäreilu, kun en voi tukea häntä hänen harrastuksessaan. Olen sanonut, että esim. tunti päivässä olisi Ok, käytännössä siihen menee nyt viikonloppuisin kuutisen tuntia ja arki-iltoina 3-4.
Ihmeellisiä kommentteja täällä. Kyllä musta aikuiselta mieheltä voi vaatia ettei pelaa kaiken aikaa. Ei kai sellanen oo edes kovin tervettä.
Tai sitten miehen kannattaa luopua parisuhteesta, jos ei ole siihen valmis panostamaan. Ikävä tilanne, tsemppiä aloittajalle!
Ainoat onnelliset pitkään kestäneet liitot jotka tiedän, ovat sellaisia joissa nainen on ostanut miehelle lahjaksi pelikoneen, eikä niillä ole mitään aikoja todellakaan. Todellista rakkautta vaatimusten sijaan.
Jos lähdet mieheltä pelaamisen "kieltämään" luultavasti pelaa lisää ihan vaan vittuuttaan. Jos se on niin ylitsepääsemätön asia, niin tuskin teidän elämä kimpassa voi jatkua.
Omalla miehellä tulee välillä sellaisia pelikausia. Pelaa muutaman viikon ajan lähes koko vapaa-aikansa, mutta sitten se taas loppuu moneksi kuukaudeksi. Itse annan sen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, kunhan joskus raahaa itsensä siivoamaan vähintään ne omat sotkunsa.
Mutta puolvuotta pelkkää pelaamista. Ihan oikeesti. Ei kiitos... jos stressaa ja siksi pelaa, niin aika kova stressi saa olla, ettei puolen vuoden pelaamisella ala taittumaan
Anna pelata ja keksi itsellesi mieluisaa puuhaa mitä toteuttaa sillä aikaa kun mies pelaa? Tuskinpa jaksaa kovin montaa viikkoa istua naama kiinni ruudussa.
T nörtin vaimo