Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Älytön ihastus naimisissa olevalla perheenäidillä

Vierailija
14.01.2017 |

Olen naimisissa oleva kahden alle 5v lapsen äiti. Itselleni aivan epätyypillisesti olen ihastunut harrastuksen kautta tapaamaani mieheen. Todella älytöntä. En edes viitsi aloittaa siitä, miten totaalisen epäsopiva hän minulle olisi (vaikka siis olisin vapaa) enkä siitä, miten häkellyttävän pitkä ja komea hän on. Aivan naurettavaa on se, että stalkkaan häntä facebookissa (ja hän ilmeisesti minua, koska ilmestyy kaveriehdotuksiini?!) tai se, että mietin häntä usein, joskus päivittäin. Lopetin ko. harrastuksen, koska en halua heittää liekkeihin bensaa. Taannoin, kun vielä kävin kyseissä harrastuksessa huomasin, että yritimme molemmat vältellä toisiamme viimeiseen asti. Välttää joutumasta vierekkäin tai katsomasta toisiamme. Kerran jouduin pakosti puhuttelemaan häntä erään asian vuoksi ja välillämme oleva energia oli todella tiivistä.

MITEN te olette (jotka siis olette vastaavaa kokeneet) päässeet typerästä ihastuksesta irti? Minulla on vaikeuksia olla miettimättä häntä romanttisessa mielessä, millaista olisi suudella hänen kanssaan tai vain halata intensiivisesti. Huomaan kaipaavani yhtäkkiä sinkkuaikoja, jolloin oli luvallista heittäytyä jännitteitä tihkuvaan romanssiin jonkun aivan epäsopivan, mutta hävyttömän komean, miehen kanssa.

Naurettavinta tässä kaikessa on se, että oikeasti, meillä ei varmaankaan olisi toisillemme edes mitään sanottavaa! Tietysti olisimme varmasti aivan huikean sopiva matchi muuten, romanttisessa mielessä ;D

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
14.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

äääh kuulostaa tosi piinalliselta tilanteelta. en ossaa sanua mitä pittäis tehhä...

Vierailija
2/3 |
14.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä siitä pääsee ajan kanssa yli. Pääasia on ettei puhu miehelle mitään siitä eikä mene kosketusetäisyydelle. Kokemusta on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
14.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tyypillistä vaihtelunhalua. Tulet törmäämään tähän tunteeseen vielä useasti elämäsi aikana. Kohde vain vaihtuu. Mutta tuohan se säpinää mielen tasoille eli piristystä elämään. Mitään vakavampaa siitä ei seuraa. Terveisin selvänäkijä