En halua lapsia. Kysyttävää?

Väitöskirjan tekeminen voidaan rinnastaa työhon. Miksi koet että työelämään loppuu oma elämä? Eikö sinulle työssä käyminen kuulu normaaliin elämään? Miksi koet että väitöskirjan tekeminen voisi pilata jonkun elämän - pilaako siis työssä käyntikin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummalla teistä on sterilisaatio tehtynä?

Ei kummallakaan. On myös mahdollista, että joku päivä haluan lapsia. Se tuntuu yhtä todennäköiseltä, että joku päivä haluaisin vaihtaa sukupuoltani, mutta silti. Tämä on halu, ei päätös. En ole päättänyt, että en halua lapsia. En vain halua niitä. Ymmärrätkö eron?

Mitä mielenkiintoista sinussa sitten on? Kaikki vanhemmat ovat joskus olleet ihmisiä, jotka eivät halua lapsia.

Viimeinen väite ei kyllä ole totta. En koe itseäni velaksi, koska en ole päättänyt, että en halua lapsia. Samalla tavalla kun ole päättänyt, että en hyppää katolta. Nämä on vain luonnollisia osia elämääni, jotka voivat myös joskus muuttua. Molemmat tuntuu todella epätodennäköiseltä, mutta en voi silti päättää, ettenkö tappaisi itseäni tai haluaisi joskus lapsen. Kai sellaisen tarpeen olemassolo todistaa, että se voi minuunkin "iskeä"? Vai kaikkiko vihaa lapsia, ja sitten vaan päättää ne tehdä? Niin en kyllä itse tee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä "lapsettomuushalun" tietää, eikä se ole "ehkä" jos sitten kuitenkin joskus. Mikä oli aloituksen tarkoitus?

Olen samaa mieltä. Aloituksen tarkoitus on määritelty aloituksessa.

ap

Yksinkertaisuus on hyve.

Vierailija kirjoitti:

Väitöskirjan tekeminen voidaan rinnastaa työhon. Miksi koet että työelämään loppuu oma elämä? Eikö sinulle työssä käyminen kuulu normaaliin elämään? Miksi koet että väitöskirjan tekeminen voisi pilata jonkun elämän - pilaako siis työssä käyntikin?

Mä mieluummin vaikka söisin varpaankynsiä ku tekisin väitöskirjaa. Pitäs eka käydä lukio ja sit vähä lisää.

.....Etkö tosiaan tajuu analogian määritelmää?

-eri

Onhan ehkäisy kunnossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummalla teistä on sterilisaatio tehtynä?

Ei kummallakaan. On myös mahdollista, että joku päivä haluan lapsia. Se tuntuu yhtä todennäköiseltä, että joku päivä haluaisin vaihtaa sukupuoltani, mutta silti. Tämä on halu, ei päätös. En ole päättänyt, että en halua lapsia. En vain halua niitä. Ymmärrätkö eron?

Mitä mielenkiintoista sinussa sitten on? Kaikki vanhemmat ovat joskus olleet ihmisiä, jotka eivät halua lapsia.

Jonka vuoksi KAIKKI ihmiset, jotka tunnen, sanovat että haluan lapsia/joskus haluan/oikean ihmisen kanssa? Jonka vuoksi deittipalstalla on valinta, jossa lukee: haluatko lapsia? Ja suuri osa vastaa, että haluaa?

Ohis, mutta hauska kun jonkun ihmisen huterat käsitykset ei pysy pystyssä, kun valehtelemalla suu ja korvat täyteen ITSELLEEN.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väitöskirjan tekeminen voidaan rinnastaa työhon. Miksi koet että työelämään loppuu oma elämä? Eikö sinulle työssä käyminen kuulu normaaliin elämään? Miksi koet että väitöskirjan tekeminen voisi pilata jonkun elämän - pilaako siis työssä käyntikin?

Mä mieluummin vaikka söisin varpaankynsiä ku tekisin väitöskirjaa. Pitäs eka käydä lukio ja sit vähä lisää.

.....Etkö tosiaan tajuu analogian määritelmää?

-eri

No saiko täällä kysyä ap:lta vai ei?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummalla teistä on sterilisaatio tehtynä?

Ei kummallakaan. On myös mahdollista, että joku päivä haluan lapsia. Se tuntuu yhtä todennäköiseltä, että joku päivä haluaisin vaihtaa sukupuoltani, mutta silti. Tämä on halu, ei päätös. En ole päättänyt, että en halua lapsia. En vain halua niitä. Ymmärrätkö eron?

Mitä mielenkiintoista sinussa sitten on? Kaikki vanhemmat ovat joskus olleet ihmisiä, jotka eivät halua lapsia.

Häh? No mä ja mieheni ollaan "aina" haluttu lapsia. Ja ihan ollaan kaveripiirissä lapsesta asti puhuttu, että sitten kun on lapsia jne. En kyllä tunne ketään, joka olis kokenu, että ei haluaisi lapsia. Ei ehkä haluu niitä just nyt, mut haluu silti.

Sterilointilahjakortti on tähän ratkaisu.

Oletko koskaan teeskennellyt haluavasi lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummalla teistä on sterilisaatio tehtynä?

Ei kummallakaan. On myös mahdollista, että joku päivä haluan lapsia. Se tuntuu yhtä todennäköiseltä, että joku päivä haluaisin vaihtaa sukupuoltani, mutta silti. Tämä on halu, ei päätös. En ole päättänyt, että en halua lapsia. En vain halua niitä. Ymmärrätkö eron?

Mitä mielenkiintoista sinussa sitten on? Kaikki vanhemmat ovat joskus olleet ihmisiä, jotka eivät halua lapsia.

Viimeinen väite ei kyllä ole totta. En koe itseäni velaksi, koska en ole päättänyt, että en halua lapsia. Samalla tavalla kun ole päättänyt, että en hyppää katolta. Nämä on vain luonnollisia osia elämääni, jotka voivat myös joskus muuttua. Molemmat tuntuu todella epätodennäköiseltä, mutta en voi silti päättää, ettenkö tappaisi itseäni tai haluaisi joskus lapsen. Kai sellaisen tarpeen olemassolo todistaa, että se voi minuunkin "iskeä"? Vai kaikkiko vihaa lapsia, ja sitten vaan päättää ne tehdä? Niin en kyllä itse tee.

Mä ymmärrän oikein hyvin mitä ap ajaa takaa :) Lisäksi tuntuu uskottavammalta, kun nämä, jotka "päättää" ja "tietää" oman lapsettomuutensa. Minäkään en tosiaan halua itseäni hengiltä pois ottaa, mutta kuka sanoo, että en niin voisi joskus tehdä? Ap lisäksi sanoi pitävänsä lapsista, joten ei ole mikään lapsellinen(anteeksi :D) lapsenvihaaja :)

Öitä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä valinta!! En minäkään jos nyt saisin uudelleen päättää, olihan se oman elämän totaalinen loppu.

Minä en kyllä koe lasta ollenkaan noin :o voin silti elää omaa elämääni ihan hyvin.

Mitähän tämä sun "oma elämä" pitää sisällään? En minä ainakaan voisi elää omaa elämääni jos mulla olisi lapsia. En voisi muuttaa jatkuvasti maasta toiseen 1-2 vuoden välein (koska lapsesta ois tuskin kovin mukavaa, jos se revittäisiin jatkuvasti irti juuriltaan ja kaveripiireistään), en voisi mennä viikonloppuisin vaeltamaan tai kiipeilemään, koska mulla ei olisi rahaa palkata joka vkloppu hoitaja lapselle ja ylipäänsä se kaikki ylimääräinen rahanmeno ja ajankäyttö olisi pois minun mielenkiinnonkohteistani ja ajankäytöstä. Siksi en hanki lapsia. Mutta kiva, että sinä pystyt elämään elämääsi lasten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väitöskirjan tekeminen voidaan rinnastaa työhon. Miksi koet että työelämään loppuu oma elämä? Eikö sinulle työssä käyminen kuulu normaaliin elämään? Miksi koet että väitöskirjan tekeminen voisi pilata jonkun elämän - pilaako siis työssä käyntikin?

Mä mieluummin vaikka söisin varpaankynsiä ku tekisin väitöskirjaa. Pitäs eka käydä lukio ja sit vähä lisää.

.....Etkö tosiaan tajuu analogian määritelmää?

-eri

Ap, oletko kunnossa? Älä viitsi korostaa yksinkertaisuuttasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä valinta!! En minäkään jos nyt saisin uudelleen päättää, olihan se oman elämän totaalinen loppu.

Minä en kyllä koe lasta ollenkaan noin :o voin silti elää omaa elämääni ihan hyvin.

Mitähän tämä sun "oma elämä" pitää sisällään? En minä ainakaan voisi elää omaa elämääni jos mulla olisi lapsia. En voisi muuttaa jatkuvasti maasta toiseen 1-2 vuoden välein (koska lapsesta ois tuskin kovin mukavaa, jos se revittäisiin jatkuvasti irti juuriltaan ja kaveripiireistään), en voisi mennä viikonloppuisin vaeltamaan tai kiipeilemään, koska mulla ei olisi rahaa palkata joka vkloppu hoitaja lapselle ja ylipäänsä se kaikki ylimääräinen rahanmeno ja ajankäyttö olisi pois minun mielenkiinnonkohteistani ja ajankäytöstä. Siksi en hanki lapsia. Mutta kiva, että sinä pystyt elämään elämääsi lasten kanssa.

En siis ole ap!

Vierailija kirjoitti:

Oletko koskaan teeskennellyt haluavasi lapsia?

Enpä oikeastaan. Vanhemmatkin sanovat, että en ole esim. koskaan leikkinyt nukeilla (jopa vähän närkästyin, jos sellaista tyrkytettiin) vaikka siskot leikkivätkin. Kotileikit oli kouluikäisenä tosi kummallisia, en tajunnut miksi kukaan haluaisi leikkiä kotia. Keksin kyllä "lapsilleni" nimiä muiden mukana, mutta lähinnä oli kyse niiden nimien estetiikasta ja kauneudesta, ei siitä ihmisestä. Miehelle olen sanonut alusta asti, että lapset ei ole kuuluneet tulevaisuuden suunnitelmiin koskaan.

Oletko koskaan viettänyt hyvää aikaa lasten kanssa? Oletko ajatellut että lapset voivat olla mitä hauskinta seuraa? 

Vierailija kirjoitti:

Oletko koskaan viettänyt hyvää aikaa lasten kanssa? Oletko ajatellut että lapset voivat olla mitä hauskinta seuraa? 

En ole ap, joten sori että tungen tähän keskusteluun, mutta kyllä mä oon monestikin viettänyt monia hauskoja hetkiä lasten kanssa ja siihen päälle olen vieläpä rakastettu täti jota tullaan halaamaan ja suukottelemaan minua ikävöidään :) Mutta en silti halua lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Oletko koskaan viettänyt hyvää aikaa lasten kanssa? Oletko ajatellut että lapset voivat olla mitä hauskinta seuraa? 

Ei pidä paikkaansa.

Kaikki mitä voit tehdä lasten kanssa, on paljon hauskempaa ilman lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä valinta!! En minäkään jos nyt saisin uudelleen päättää, olihan se oman elämän totaalinen loppu.

Minä en kyllä koe lasta ollenkaan noin :o voin silti elää omaa elämääni ihan hyvin.

Mitähän tämä sun "oma elämä" pitää sisällään? En minä ainakaan voisi elää omaa elämääni jos mulla olisi lapsia. En voisi muuttaa jatkuvasti maasta toiseen 1-2 vuoden välein (koska lapsesta ois tuskin kovin mukavaa, jos se revittäisiin jatkuvasti irti juuriltaan ja kaveripiireistään), en voisi mennä viikonloppuisin vaeltamaan tai kiipeilemään, koska mulla ei olisi rahaa palkata joka vkloppu hoitaja lapselle ja ylipäänsä se kaikki ylimääräinen rahanmeno ja ajankäyttö olisi pois minun mielenkiinnonkohteistani ja ajankäytöstä. Siksi en hanki lapsia. Mutta kiva, että sinä pystyt elämään elämääsi lasten kanssa.

No nämä rajoituksethan on sun oman pään sisällä. On ihmisiä jotka palkkaavat aupairin. On ihmisiä jotka muuttavat työkomennusten takia vähän väliä pitkin maailmaa eivätkä lapset ole traumatisoituneita vaan saavat upeita kokemuksia. On ihmisiä jotka ottavat (vanhemmat) lapsensa mukaan sinne vaelluksille ja nauttivat yhteisistä harrastuksista.

Mutta elä sinä omien rajoitustesi kanssa silloin ei kannata tehdä lapsia jos niitä ei halua. 

Vierailija kirjoitti:

Oletko koskaan viettänyt hyvää aikaa lasten kanssa? Oletko ajatellut että lapset voivat olla mitä hauskinta seuraa? 

Minulla on 2 hyvin lähellä asuvaa kummityttöä, joiden kanssa olen viettänyt paljonkin hauskoja hetkiä. Toisella on oma matkasänkykin täällä meillä, nyt kyläilee vähän harvemmin kun on koulussa jo tosin. 

Äitiys on eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko koskaan viettänyt hyvää aikaa lasten kanssa? Oletko ajatellut että lapset voivat olla mitä hauskinta seuraa? 

Ei pidä paikkaansa.

Kaikki mitä voit tehdä lasten kanssa, on paljon hauskempaa ilman lapsia.

Rautalangasta väännän eli kyse ei ole siitä mitä teet vaan kenen kanssa vietät aikaa.