Lue keskustelun säännöt.
Mun äiti on outo lahjojen antaja
12.01.2017 |
Saattaa silloin tällöin ihan muuten vaan ostaa mulle tai lapsille joitain, voi siellä käydessä antaa 20 tai 50e. Mutta synttärilähjaksi tai joululahjaksi ei mitään. Eikä antanut esikoiselle rippilahjaksikaan mitään. Onko teistä ihan ok?
Kommentit (13)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun olin lapsi ja äiti osti mulle jotain, saattoi maninita että tää on sitten synttärilahja, vaikka synttärit vasta parin kuukauden päästä.
Tai kun mentiin serkkujen synttäreille, ei viety lahjaa ja äiti sanoi että hankkii sitten jälkikäteen jotain. Mut ei koskaan sit ostanut mitään. Joululahjoja kyllä saatiin, serkuille ei ostettu vaikka heidän perheeltä me saimme.
Ap
Mua hävetti lapsena aina se että äiti selitti miten ei ole ehtinyt ostaa mitään kun mentiin kylään synttäreille =(
Mä taidan olla samanlainen äiti.
No, kun lapset oli pieniä, niille järkättiin synttärijuhlat ja oli paketti joka avattiin synttäripäivänä.
Mutta nykyään kun lapset ovat jo aikuisia, olen sitä mieltä että lahja kuin lahja, silloin kun on sopiva hetki. Hekään eivät touhota minun synttäreistäni, enkä sellaista ole toivonutkaan. Joten miksipä siis touhottamaan muidenkaan synttäreistä.
Vierailija kirjoitti:
Mä taidan olla samanlainen äiti.
No, kun lapset oli pieniä, niille järkättiin synttärijuhlat ja oli paketti joka avattiin synttäripäivänä.
Mutta nykyään kun lapset ovat jo aikuisia, olen sitä mieltä että lahja kuin lahja, silloin kun on sopiva hetki. Hekään eivät touhota minun synttäreistäni, enkä sellaista ole toivonutkaan. Joten miksipä siis touhottamaan muidenkaan synttäreistä.
No annoithan lapsillesi lahjoja. En minäkään nyt itselleni edes odota mitään saavani =O
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No olisiko parempi että antaa vaan synttäri- ja joululahjat, mutta ei sitten anna noita arkea piristäviä lahjoja?
Mukavaltahan tuo kuulostaa :)
Tuommoinen aidosta halusta antaminen on paljon mukavampaa kuin velvollisuudentuntoinen pakkolahjominen. En tajua mitä ihmeteltävää tuossa nyt on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taidan olla samanlainen äiti.
No, kun lapset oli pieniä, niille järkättiin synttärijuhlat ja oli paketti joka avattiin synttäripäivänä.
Mutta nykyään kun lapset ovat jo aikuisia, olen sitä mieltä että lahja kuin lahja, silloin kun on sopiva hetki. Hekään eivät touhota minun synttäreistäni, enkä sellaista ole toivonutkaan. Joten miksipä siis touhottamaan muidenkaan synttäreistä.
No annoithan lapsillesi lahjoja. En minäkään nyt itselleni edes odota mitään saavani =O
Kun ollaan kaikki aikuisia, ollaan kaikki aikuisia. Toistemme juhlistamisetkin menee sitten vähän sitä rataa.
Pitäisikö minun juhlistaa sen isommin tyttäreni 32-vuotispäivää kuin hänen minun 56-vuotispäivää?
Vierailija kirjoitti:
Tuommoinen aidosta halusta antaminen on paljon mukavampaa kuin velvollisuudentuntoinen pakkolahjominen. En tajua mitä ihmeteltävää tuossa nyt on.
Ok. Minusta taas jos tulee kutsuttuna juhliin, yleensä on tapana antaa lahja. Meillä mummi tulee aina tyhjin käsin. Niin ja ne muuten vaan annetut 'lahjat' on tyyliin sukat, paita tarjoustangosta, siivoustarvike tms. Teineille tosin vaatteet harvoin enää kelpaa, mutten kehtaa sanoa siitä =(
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taidan olla samanlainen äiti.
No, kun lapset oli pieniä, niille järkättiin synttärijuhlat ja oli paketti joka avattiin synttäripäivänä.
Mutta nykyään kun lapset ovat jo aikuisia, olen sitä mieltä että lahja kuin lahja, silloin kun on sopiva hetki. Hekään eivät touhota minun synttäreistäni, enkä sellaista ole toivonutkaan. Joten miksipä siis touhottamaan muidenkaan synttäreistä.
No annoithan lapsillesi lahjoja. En minäkään nyt itselleni edes odota mitään saavani =O
Kun ollaan kaikki aikuisia, ollaan kaikki aikuisia. Toistemme juhlistamisetkin menee sitten vähän sitä rataa.
Pitäisikö minun juhlistaa sen isommin tyttäreni 32-vuotispäivää kuin hänen minun 56-vuotispäivää?
Menitkö tyttäresi 30-juhliin ilman lahjaa? Siis jos hän järjesti juhlat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taidan olla samanlainen äiti.
No, kun lapset oli pieniä, niille järkättiin synttärijuhlat ja oli paketti joka avattiin synttäripäivänä.
Mutta nykyään kun lapset ovat jo aikuisia, olen sitä mieltä että lahja kuin lahja, silloin kun on sopiva hetki. Hekään eivät touhota minun synttäreistäni, enkä sellaista ole toivonutkaan. Joten miksipä siis touhottamaan muidenkaan synttäreistä.
No annoithan lapsillesi lahjoja. En minäkään nyt itselleni edes odota mitään saavani =O
Kun ollaan kaikki aikuisia, ollaan kaikki aikuisia. Toistemme juhlistamisetkin menee sitten vähän sitä rataa.
Pitäisikö minun juhlistaa sen isommin tyttäreni 32-vuotispäivää kuin hänen minun 56-vuotispäivää?
Lapsenlapsillesikaan et meinaa mitään synttäri tai joululahjoja antaa, turhaa hössöttämistä, eiks niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taidan olla samanlainen äiti.
No, kun lapset oli pieniä, niille järkättiin synttärijuhlat ja oli paketti joka avattiin synttäripäivänä.
Mutta nykyään kun lapset ovat jo aikuisia, olen sitä mieltä että lahja kuin lahja, silloin kun on sopiva hetki. Hekään eivät touhota minun synttäreistäni, enkä sellaista ole toivonutkaan. Joten miksipä siis touhottamaan muidenkaan synttäreistä.
No annoithan lapsillesi lahjoja. En minäkään nyt itselleni edes odota mitään saavani =O
Kun ollaan kaikki aikuisia, ollaan kaikki aikuisia. Toistemme juhlistamisetkin menee sitten vähän sitä rataa.
Pitäisikö minun juhlistaa sen isommin tyttäreni 32-vuotispäivää kuin hänen minun 56-vuotispäivää?
Menitkö tyttäresi 30-juhliin ilman lahjaa? Siis jos hän järjesti juhlat.
Jos hän järjestää juhlat ja kutsuu minut, niin toki.
Ja joo, ostan lapsenlapsille lahjoja niin kauan kuin ovat alaikäisiä, pistän pakettiin ja rusetin päälle.
Mutta aikuisia ihmisiä en välttämättä juhli enkä muista, paitsi jos he itse järjestävät tosiaan juhlat omaksi kunniakseen. (Mikä on minusta vähän moukkamainen tapa noin yleensäkin.)
Kuulostaa siltä, että äitisi ainakin lahjat sydämestään ja omasta halustaan. Onhan tuo tietty vähän erikoista, mutta ihan ok.