Oletko joutunut katumaan teettämääsi sterilisaatiota?
Olen varaamassa itselleni aikaa sterilisaatioon. Olen nyt 36v. ja minulla on 2 lasta. Nykyisen ajatteluni mukaan perheemme lapsiluku on ehdottomasti täynnä. Jos joskus lasten kouluun mentyä hurahtaisin haluamaan iltatähteä, olisinkin jo liian vanha. Ja jos jostain syystä eroaisin nykyisestä miehestäni, olisi erittäin epätodennököistä että pariutuisin uudelleen ja vielä epätodennäköisempää, että haluaisin uuden kumppanin kanssa lapsia. Vauvakuumetta minulla ei koskaan ole ollutkaan.
Silti hiema epäröin vielä. Haluaisinkin kuulla tarinoitanne, oletteko mahdollisesti katuneet tai toisaalta olleet tyytyväisiä päätöksiinne ns. katkaista piuhat.
Kommentit (3)
14,12,10 ja 2v. Jo raskausaikana kun odotin iltatähdemme olin " sinut" ajatuksen kanssa että tämä on vimppa ja sterilisaatioon seuraavaksi. Mulla aina vauvakuume, olen töissä tekemisissä vauvojen kanssa ja olen aina kateellinen heille jotka ovat raskaana, he, mutta ymmärsin myös sen että joskus on lopetettava. Täytyyhän näistä saada ns kunnon kansalaisiakin ja tiedän nyt jo että " pieni lapsi pienet ongelmat - iso lapsi isot ongelmat" . Ja haluan myös olla virkeä ja pirteä äiti vaikka lapset 20v. Nyt jo kauhistuttaa ajatus kun pikkutyttö menee kouluun ja meikäläinen jo 45 silloin, muut mammat siellä alle 30 ja sit minä " mummona" , haha. Et kyl täytyy hyväksyä elämän kulkuakin, ja kasvattaa lapsia yli 40v eikä enää synnyttää niitä jos näin saa sanoa. Olin nyt tammikuussa sterilisaatioleikkauksessa joka meni hyvin enkä ole katunut kertaakaan vaan olen erittäin tyytyväinen, olin kyl valmistautunut siihen että tulee masentavia ajatuksia, muttei ....elämä hymyilee...ja kasvatan siis lapsia, en enää synnytä niitä.
Ei ole kaduttanut vaikka ainainen vauvakuume onkin. Tämä viimeinen omaa sellaisen temperamentin että tässä iässä ei enää jaksaisi vielä vauvaa:) ja ikäkin tulee jo vastaan. Päätin jo iltatähden jälkeen että hän jää viimeiseksi.
Poika syntyi sektiolla ja samalla " katkaistiin piuhat" ja olen tyytyväinen päätökseeni.
En enää aio lapsia tähän maailmaan tehdä. Hoidan nykyiset kunnialla aikuisiksi ja se siitä. Olen alle 50v kun molemmat lapseni ovat aikuisia ja voin ehkä jopa alkaa keskittyä vaan itseeni, ehkä..
Sitten mummona, ehkä jopa nuorena sellaisena, voin sitten hoivata lastenlapsia jos niitä suodaan :)