Miksi kuoleminen on niin vaikeaa? Läheisille jää jumalaton paperisotku, setviminen maksaminen ja irtisanominen - miksei tätä saada helpotettua?

Miten Sipilä ja Berner tuohon liittyy? On se kaikki läheisen kuolemasta aiheutunut paperityö ym. ennen Sipilän aikakauttakin ollut työlästä ja byrokraattista.

Otsikon luettuani olin tulossa kertomaan, että asioita voi tehdä monin tavoin helpommaksi vielä elossa ollessaan, ja että se setviminen ja asioiden hoitaminen on myös terapeuttinen osa surutyöstä selviämistä. Mutta sinä haluatkin ratsastaa omalla kaakillasi, onnea vain valitsemallasi tiellä.

Ei kai se kuoleminen mitään vaikeaa ole.

Paperityöt taas voivat olla mutta senkin voi halutessaan tehdä helposti, jo ennen kuolemaa.

Miten Sipilä ja Berner tähän liittyvät, en tiedä. Voimia surussasi.

Kerro kolme sellaista nykyhallituksen esittämää ja eduskunnan päättämää asiaa, joiden ansiosta ihmisen kuolemaan liittyvä paperisota on mutkistunut.

Mun isän kuoleman  jälkeen oli todella paha paperisotku, mutta mitään ei tarvinnut itse maksaa, varat otettiin kuolinpesästä.  Tietämättömät pankkivirjailijat olivat sotkun takana, arggg.

Joo se on oikeasti aivan helvetistä koko homma. Seuraava lähisukulainen, kun kupsahtaa niin ulkoistan koko paskan jollekin firmalle. Ei sitä kestä jos vielä päiväduunissa käy niin pitäis olla siellä ja tällä just tiettynä aikana, kun joku perkeleen virasto on auki tasan 10 minuuttia.

Kaiken huippu oli kun äiti kuoli. Sinne se hautaan laskettiin monen todistajan läsnäollessa. Tästä huolimatta VVO ja sähköyhtiö penäsivät yhä uudelleen laskujen kautta uusia saataviaan, vaikka henkilö oli ollut jo vuoden kuolleena. Ei auttanut mikään papyrys. Lopulta tämä kiusanteko loppui siihen, että marssin ensiksi VVO:n toimistoon lapion kanssa ja pyysin asiasta vastuussa olevaa henkilöä mukaan, että nyt lähdetään hautuumalle kaivamaan mutsi ylös ja kattomaan, että onko se varmasti kuollut vai hiipisikö se aina VVO:n vuokra-asuntoon silloin tällöin. Ei lähtenyt kukaan mukaan. Seuraavaksi kävin sähköyhtiössä, mutta ei kukaan halunnut sieltäkään mukaan.

Tähän loppui lippujen ja lappujen lähettely noista yrityksistä.

Ei Sipilä ja hallitus voi noille asioille mitään. Vainajan nimissä olevat sopimukset nyt vain on irtisanottava.

Toivottavaa tietysti olisi että ikääntyvä ajattelisi jälkeen jääviä ja karsisi vastuunsa mahdollisimman pieniksi, mutta jos kuolo korjaa yllättäen nuoremman niin tätä ei ehdi tehdä. Minä, M62, olen KonMarin hengessä aloittanut jäämistöni karsimisen eikä nimissäni ole muita kuin asumiseen ja puhelimeen sekä nettiin liittyvät käytännössä pakolliset sopimukset  ja roinaakin olen karsinut oikein urakalla.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai se kuoleminen mitään vaikeaa ole.

Paperityöt taas voivat olla mutta senkin voi halutessaan tehdä helposti, jo ennen kuolemaa.

Miten Sipilä ja Berner tähän liittyvät, en tiedä. Voimia surussasi.

Sinä varmaan päivität kaikki tietosi päivittäin jos vaikka sattuisit kupsahtamaan? Hienoa.

Appiukkoni kuoli viime keväänä ja mieheni hoiti asiat. Ihmettelen, missä virastoissa vastaajan 6 piti käydä. Minun mieheni ei tarvinnut käydä missään virastossa, vaan kaikki hoitui puhelimella. Pankissa piti tosin käydä kerran.

Sitä ihmettelen, miksi ei olemassa yhtä rekisteriä, mistä yhdellä pyynnöllä saisi tiedot vainajan lapsista. Nyt piti tilailla virkatodistuksia useasta eri paikasta ympäri Suomen.

Vierailija kirjoitti:

Joo se on oikeasti aivan helvetistä koko homma. Seuraava lähisukulainen, kun kupsahtaa niin ulkoistan koko paskan jollekin firmalle. Ei sitä kestä jos vielä päiväduunissa käy niin pitäis olla siellä ja tällä just tiettynä aikana, kun joku perkeleen virasto on auki tasan 10 minuuttia.

Kaiken huippu oli kun äiti kuoli. Sinne se hautaan laskettiin monen todistajan läsnäollessa. Tästä huolimatta VVO ja sähköyhtiö penäsivät yhä uudelleen laskujen kautta uusia saataviaan, vaikka henkilö oli ollut jo vuoden kuolleena. Ei auttanut mikään papyrys. Lopulta tämä kiusanteko loppui siihen, että marssin ensiksi VVO:n toimistoon lapion kanssa ja pyysin asiasta vastuussa olevaa henkilöä mukaan, että nyt lähdetään hautuumalle kaivamaan mutsi ylös ja kattomaan, että onko se varmasti kuollut vai hiipisikö se aina VVO:n vuokra-asuntoon silloin tällöin. Ei lähtenyt kukaan mukaan. Seuraavaksi kävin sähköyhtiössä, mutta ei kukaan halunnut sieltäkään mukaan.

Tähän loppui lippujen ja lappujen lähettely noista yrityksistä.

Kyllä minä ihan puhelimella hoidin kaikki asiat mieheni kuoltua. Etkö osannut valita numeroa vai mikä oli?

Niin, ja 9 tajuaa kyllä, miksi sopimuksia pitää irtisanoa eikä kaikki tapahdu automaattisesti. Kyllä siinä olisi anopille tullut suru puseroon, jos esim. appiukon nimissä olleet sähkösopimus, kaukolämpösopimus, puhelinliittymä ja lehtitilaus olisivat päättyneet automaattisesti appiukon kuoltua, vaikka anoppi jäi vielä asumaan yhteiseen kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Joo se on oikeasti aivan helvetistä koko homma. Seuraava lähisukulainen, kun kupsahtaa niin ulkoistan koko paskan jollekin firmalle. Ei sitä kestä jos vielä päiväduunissa käy niin pitäis olla siellä ja tällä just tiettynä aikana, kun joku perkeleen virasto on auki tasan 10 minuuttia.

Kaiken huippu oli kun äiti kuoli. Sinne se hautaan laskettiin monen todistajan läsnäollessa. Tästä huolimatta VVO ja sähköyhtiö penäsivät yhä uudelleen laskujen kautta uusia saataviaan, vaikka henkilö oli ollut jo vuoden kuolleena. Ei auttanut mikään papyrys. Lopulta tämä kiusanteko loppui siihen, että marssin ensiksi VVO:n toimistoon lapion kanssa ja pyysin asiasta vastuussa olevaa henkilöä mukaan, että nyt lähdetään hautuumalle kaivamaan mutsi ylös ja kattomaan, että onko se varmasti kuollut vai hiipisikö se aina VVO:n vuokra-asuntoon silloin tällöin. Ei lähtenyt kukaan mukaan. Seuraavaksi kävin sähköyhtiössä, mutta ei kukaan halunnut sieltäkään mukaan.

Tähän loppui lippujen ja lappujen lähettely noista yrityksistä.

Voi hyvänen aika ihmisten tietämättömyyttä. Kuvittelitko, että vuokrasopimus ja sähkösopimus katkeaa siihen hetkeen, kun asiakas vetää viimeisen hengenvetonsa? Sepä vasta olisikin, jos seuraavana päivänä olis paiskottu vainajan tavarat kadulle ja uusi asukas sisällä. Ei kuule, kun sopimukset jatkuvat muuten ennallaan, mutta toisena sopijapuolena on kuolinpesä. Kaikki ennen kuolemaa olevat velat on maksettava ja vielä kuoleman jälkeenkin tulevat (jos pesässä on varoja).

Toivoisin, että perusjuridiikkaa opetettaisiin jokaiselle jo yläasteella...

Vierailija kirjoitti:

Appiukkoni kuoli viime keväänä ja mieheni hoiti asiat. Ihmettelen, missä virastoissa vastaajan 6 piti käydä. Minun mieheni ei tarvinnut käydä missään virastossa, vaan kaikki hoitui puhelimella. Pankissa piti tosin käydä kerran.

Sitä ihmettelen, miksi ei olemassa yhtä rekisteriä, mistä yhdellä pyynnöllä saisi tiedot vainajan lapsista. Nyt piti tilailla virkatodistuksia useasta eri paikasta ympäri Suomen.

Kuolemiakin on kuule erilaisia. Toiset kuolee siististi lääkärin valvovan silmän alla samalla kun lekuri raapustaa jo papereita valmiiksi, toiset häviävät kuin pieru saharaan ja siitäkös paperihomma vasta alkaakin (en uskalla edes kuvitella), toiset tappavat itsensä joka aiheuttaa myös todellisen paperisotkun ja toiset kuolevat kotiinsa joka sekään ei oikein ole hyvä juttu.

Kaikki edelliset kuolevat, mutta paperin ja viraston ja viranomaisen määrässä on variaatiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo se on oikeasti aivan helvetistä koko homma. Seuraava lähisukulainen, kun kupsahtaa niin ulkoistan koko paskan jollekin firmalle. Ei sitä kestä jos vielä päiväduunissa käy niin pitäis olla siellä ja tällä just tiettynä aikana, kun joku perkeleen virasto on auki tasan 10 minuuttia.

Kaiken huippu oli kun äiti kuoli. Sinne se hautaan laskettiin monen todistajan läsnäollessa. Tästä huolimatta VVO ja sähköyhtiö penäsivät yhä uudelleen laskujen kautta uusia saataviaan, vaikka henkilö oli ollut jo vuoden kuolleena. Ei auttanut mikään papyrys. Lopulta tämä kiusanteko loppui siihen, että marssin ensiksi VVO:n toimistoon lapion kanssa ja pyysin asiasta vastuussa olevaa henkilöä mukaan, että nyt lähdetään hautuumalle kaivamaan mutsi ylös ja kattomaan, että onko se varmasti kuollut vai hiipisikö se aina VVO:n vuokra-asuntoon silloin tällöin. Ei lähtenyt kukaan mukaan. Seuraavaksi kävin sähköyhtiössä, mutta ei kukaan halunnut sieltäkään mukaan.

Tähän loppui lippujen ja lappujen lähettely noista yrityksistä.

Voi hyvänen aika ihmisten tietämättömyyttä. Kuvittelitko, että vuokrasopimus ja sähkösopimus katkeaa siihen hetkeen, kun asiakas vetää viimeisen hengenvetonsa? Sepä vasta olisikin, jos seuraavana päivänä olis paiskottu vainajan tavarat kadulle ja uusi asukas sisällä. Ei kuule, kun sopimukset jatkuvat muuten ennallaan, mutta toisena sopijapuolena on kuolinpesä. Kaikki ennen kuolemaa olevat velat on maksettava ja vielä kuoleman jälkeenkin tulevat (jos pesässä on varoja).

Toivoisin, että perusjuridiikkaa opetettaisiin jokaiselle jo yläasteella...

'

Kuuleppa idiootti, jos olisit lukenut viestin kunnolla ja opetellut lukemaan ala-asteella niin olisit huomannut, että niitä uusia laskuja tuli vuoden perästä vielä. Sinun perusjuridiikallasi pitäisi tietää, että tässä vaiheessa on perunkirjoitus jo tehty moneen kertaan.

Eli meneppä tekemään lumilinnaa ulos ja jätä aikuiset juttelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo se on oikeasti aivan helvetistä koko homma. Seuraava lähisukulainen, kun kupsahtaa niin ulkoistan koko paskan jollekin firmalle. Ei sitä kestä jos vielä päiväduunissa käy niin pitäis olla siellä ja tällä just tiettynä aikana, kun joku perkeleen virasto on auki tasan 10 minuuttia.

Kaiken huippu oli kun äiti kuoli. Sinne se hautaan laskettiin monen todistajan läsnäollessa. Tästä huolimatta VVO ja sähköyhtiö penäsivät yhä uudelleen laskujen kautta uusia saataviaan, vaikka henkilö oli ollut jo vuoden kuolleena. Ei auttanut mikään papyrys. Lopulta tämä kiusanteko loppui siihen, että marssin ensiksi VVO:n toimistoon lapion kanssa ja pyysin asiasta vastuussa olevaa henkilöä mukaan, että nyt lähdetään hautuumalle kaivamaan mutsi ylös ja kattomaan, että onko se varmasti kuollut vai hiipisikö se aina VVO:n vuokra-asuntoon silloin tällöin. Ei lähtenyt kukaan mukaan. Seuraavaksi kävin sähköyhtiössä, mutta ei kukaan halunnut sieltäkään mukaan.

Tähän loppui lippujen ja lappujen lähettely noista yrityksistä.

Kyllä minä ihan puhelimella hoidin kaikki asiat mieheni kuoltua. Etkö osannut valita numeroa vai mikä oli?

Entä jos niitä laskuja tulee siltikin, vaikka on puhelimitse irtisanottu kaikki? DNA:n liittymän kanssa on itselläni tällainen kokemus. Olisi kuulemma pitänyt vainajan av(i)opuolison lakkauttaa liittymä. Ainoa vain, että vainaja oli eläessään sinkku...Ei riittänyt DNA:lle virkatodistuskaan, että olisivat tämän uskoneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Appiukkoni kuoli viime keväänä ja mieheni hoiti asiat. Ihmettelen, missä virastoissa vastaajan 6 piti käydä. Minun mieheni ei tarvinnut käydä missään virastossa, vaan kaikki hoitui puhelimella. Pankissa piti tosin käydä kerran.

Sitä ihmettelen, miksi ei olemassa yhtä rekisteriä, mistä yhdellä pyynnöllä saisi tiedot vainajan lapsista. Nyt piti tilailla virkatodistuksia useasta eri paikasta ympäri Suomen.

Kuolemiakin on kuule erilaisia. Toiset kuolee siististi lääkärin valvovan silmän alla samalla kun lekuri raapustaa jo papereita valmiiksi, toiset häviävät kuin pieru saharaan ja siitäkös paperihomma vasta alkaakin (en uskalla edes kuvitella), toiset tappavat itsensä joka aiheuttaa myös todellisen paperisotkun ja toiset kuolevat kotiinsa joka sekään ei oikein ole hyvä juttu.

Isäni tappoi itsensä. Kotiin piti kutsua ruumiin löytymisen jälkeen poliisit, mutta muuten tästä ei tullut mitään ylimääräistä paperityötä tai virastokäyntiä "tavalliseen" kuolemaan verrattuna. Isoisäni kuoli kotiinsa vanhuuteen yli 95-vuotiaana. Lääkäri tuli käymään kotona ja kirjoitti tarvittavat paperit. Muuten kaikki meni täysin normaalisti.

Sen kyllä uskon, että henkilön katoaminen aiheuttaa paljon vaivaa ja byrokratiaa.

Eikö tietokoneiden aikana saada tieto kuolemasta siirrettyä automaattisesti kaikille sidosryhmille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo se on oikeasti aivan helvetistä koko homma. Seuraava lähisukulainen, kun kupsahtaa niin ulkoistan koko paskan jollekin firmalle. Ei sitä kestä jos vielä päiväduunissa käy niin pitäis olla siellä ja tällä just tiettynä aikana, kun joku perkeleen virasto on auki tasan 10 minuuttia.

Kaiken huippu oli kun äiti kuoli. Sinne se hautaan laskettiin monen todistajan läsnäollessa. Tästä huolimatta VVO ja sähköyhtiö penäsivät yhä uudelleen laskujen kautta uusia saataviaan, vaikka henkilö oli ollut jo vuoden kuolleena. Ei auttanut mikään papyrys. Lopulta tämä kiusanteko loppui siihen, että marssin ensiksi VVO:n toimistoon lapion kanssa ja pyysin asiasta vastuussa olevaa henkilöä mukaan, että nyt lähdetään hautuumalle kaivamaan mutsi ylös ja kattomaan, että onko se varmasti kuollut vai hiipisikö se aina VVO:n vuokra-asuntoon silloin tällöin. Ei lähtenyt kukaan mukaan. Seuraavaksi kävin sähköyhtiössä, mutta ei kukaan halunnut sieltäkään mukaan.

Tähän loppui lippujen ja lappujen lähettely noista yrityksistä.

Voi hyvänen aika ihmisten tietämättömyyttä. Kuvittelitko, että vuokrasopimus ja sähkösopimus katkeaa siihen hetkeen, kun asiakas vetää viimeisen hengenvetonsa? Sepä vasta olisikin, jos seuraavana päivänä olis paiskottu vainajan tavarat kadulle ja uusi asukas sisällä. Ei kuule, kun sopimukset jatkuvat muuten ennallaan, mutta toisena sopijapuolena on kuolinpesä. Kaikki ennen kuolemaa olevat velat on maksettava ja vielä kuoleman jälkeenkin tulevat (jos pesässä on varoja).

Toivoisin, että perusjuridiikkaa opetettaisiin jokaiselle jo yläasteella...

'

Kuuleppa idiootti, jos olisit lukenut viestin kunnolla ja opetellut lukemaan ala-asteella niin olisit huomannut, että niitä uusia laskuja tuli vuoden perästä vielä. Sinun perusjuridiikallasi pitäisi tietää, että tässä vaiheessa on perunkirjoitus jo tehty moneen kertaan.

Eli meneppä tekemään lumilinnaa ulos ja jätä aikuiset juttelemaan.

Niinhän niitä tulee, kunnes sopimukset on irtisanottu ja maksut maksettu päättymispäivään saakka. Perunkirjoista en puhunut yhtään mitään 😄

Vierailija kirjoitti:

Eikö tietokoneiden aikana saada tieto kuolemasta siirrettyä automaattisesti kaikille sidosryhmille?

Väestörekisteriin, Kelaan, ym. tieto meneekin automaattisesti, mutta kuten yllä jo olikin kirjoitettu ei voida automaattisesti katkaista sähköä, vettä ja lämmitystä sekä nakata tavaroita ulos vainajan asunnosta. On perinkunnan asia päättää päättyykö myös asuminen vainajan asunnossa. Ja irtisanoa asumiseen liittyvät sopimukset tarvittaessa.

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja 9 tajuaa kyllä, miksi sopimuksia pitää irtisanoa eikä kaikki tapahdu automaattisesti. Kyllä siinä olisi anopille tullut suru puseroon, jos esim. appiukon nimissä olleet sähkösopimus, kaukolämpösopimus, puhelinliittymä ja lehtitilaus olisivat päättyneet automaattisesti appiukon kuoltua, vaikka anoppi jäi vielä asumaan yhteiseen kotiin.

Tämän takia ne ei pääty vaan jäävät kuolinpesän nimissä voimaan kunnes ne päätetään tai siirretään vaikka anopin nimiin.