Miehen JATKUVA valitus lapsiperhe-elämän vaikeudesta.

Vierailija kirjoitti:

Musta itse asiassa suurin ongelma on, ettei mies ymmärrä lähteä jonnekin muualle kun on ylikuormittunut vaan jää kotiin myrkyttämään ilmapiiriä, mikä ei auta lainkaan vaan vaan kuormittaa lisää.

Lapsilla aina etusija kotiin ja kotona olemiseen normaalisti. Jos se haittaa, niin sitten pitää mennä muualle itse.

Tuon miehen pitää alkaa tehdä asioita ihan itse, mennä kavereilleen/vanhemmilleen/hostelliin nukkumaan--- käydä kävelyllä yms. yms.

Ja kun hänen akkunsa ovat vähän latautuneet, pitäisi alkaa kyllä pitää huolta synkin akuista.

Sanoisin myös sen, että oot varmaan yrittänyt olla "ymmärtävä", "joustava", ja "huomioonottava". Nyt on aika lopettaa käytöksen edesauttaminen, joka johtaa vaan siihen, että hiiviskelette kotona (ja tuo valittaminen on pahenevat henkistä väkivaltaa teitä kohtaan). Lasten pitää voida olla kotona normaalisti ja aikuisten pitää voida pitää huolta omasta väsymyksestään yms.

Onhan pikkulapsi vaihe rankkaa yms. ja varmaan vastuu perheestä painaa eli siis väsymys ja kärttyisyys ei ole yllättävää mutta ei silti voi vaan oksentaa pahaa oloaan perheen päälle.

Eroamisesta: tämä selkeä kriisivaihe on mielestäni tyhmä aika erota. Anna miehelle vähän omaa aikaa yms (lue: pakota miehen ottamaan omaa aikaa), odota kun hoito yms. alkaa ja katso miten tilanne kehittyy...Mutta älä myöskään suostu siihen, ettei hän ota itsestään vastuuta ja vaan murisee. Eli lopetathan itse myös edisauttamisen.

Tämä oli hyvä vastaus-voisiko mies ottaa omaa aikaa jossain muualla? Tai pääseekö lapset hoitoon vähäksi aikaa ja viettäisitte aikaa kahdestaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tee miehelle selkeä suunnitelma ja iske se sille eteen: eroatte, mies muuttaa muualle. Elatusmaksut X e. Mies saa tavata lapsia milloin haluaa, mutta vähintää yksi päivä viikolla (töissäollessa yksi ilta) ja joka toinen viikonloppu ovat miehen  vastuulla perjantaista klo 16 sunnuntaille klo 18 asti. Sitten ilmoitat, että mies voi ryhtyä samantien pakkaamaan, tämä oli tässä. Hän saa vapautensa, sinä saat rauhan ikuiselta narinalta.

Mä en tajua miksi naiset kuvittelevat olevansa asemassa, jossa he aina erossa päättävät ja sanelevat kaiken. Ei se näin mene, todellakaan. Ap:lla ei ole mitään oikeutta ladella vaatimuksia ja kuvitella että miehen tulee toimia niiden mukaisesti.

Naisella ei ole mitään valtaa pakottaa miestä esimerkiksi terapiaan. Terapiaan pitää mennä omasta tahdosta jotta siitä olisi mitään hyötyä.

Naisella on kuitenkin valta päättää haluaako olla kriisin keskellä tuollaisessa parisuhteessa. Parisuhteeseen tarvitaan kaksi ihmistä jotka haluavat olla parisuhteessa. Parisuhde loppuu kun toinen ei enää halua.

Tuon miehenhän pitäisi ottaa päävastuu kodista ja ap voisi jo nyt mennä töihin tai opiskelemaan.

Miten kehtaa valittaa, jos ainoa homma mitä joutuu kotona tekemään, on ruoanlaitto?

Vierailija kirjoitti:

No itse valitat myös.

Miehestäsi nimittäin ja selvästi vähättelet hänen tunteitaan/kärsimystä

Tottakai se JATKUVA METELÖINTI voi oikeasti stressata, etkö sitä ymmärrä?

Toiset jaksaa melua ja toiset kaipaa hiljaisuutta, enkä tarkoita että 5min päivässä, vaan sitä että ihan oikeasti tietää, ettei millä hetkellä hyvänsä ala ulvonta taas.

Päivästä toiseen samaa, yrität rentoutua niin joku rääkyy ja riehuu, vain nukkuessa saa hetken rauhan, kunnes sama alkaa aamulla.

Lapsethan on ihan helvetin rasittavia, ei kaikista, mutta osalle kyllä.

Esim jos kaupassa joku pentu rääkyy, niin kyllä aika monella tekisi mieli kuristaa pentu hiljaiseksi, saati sitten että sitä joutuu kuuntelemaan 24/7.

Niin, moni nainen ei tunnu tajuavan kuinka hiton ärsyttävää lasten parkuminen on. Kuvitelkaa joku itseänne ärsyttävä/raivostuttava ääni, joka ei lopu.

Mitä jos pitäisit kuria niille lapsille ja opettaisit, ettei se huutaminen mitään auta?

Lapsen itku ärsyttää tutkitusti enemmän naisen kuin miehen hermoja, koska lajin selviämisen kannalta on tärkeää, että emo vastaa jälkeläisensä hätään.

Mutta jos mies ei kestä meteliä niin miksi ihmeessä hankkia lapsia? Olisi pysynyt sinkkuna ja perheettömänä. Sitten voisi taas kiukutella AV:lla miten kamalaa elämä on kun ei kelpaa naisille. ;)

Niinpä, miksi ihmeessä vielä toinen lapsi? Eikö mies hermostunut jo ensimmäisen kanssa? 

Niin makaa kuin petaa...

Pakotitko miehesi isäksi? Keskustelitteko siitä, haluaako hän oikeasti lapsia? Yllättävän moni mies ei halua koskaan lapsia, mutta taipuvat naisen tahtoon joko omasta tahdostaan tai pakotettuna "yllätysten" myötä. 

Siinäpä sitä nyt sitten ollaan, omien valintojen kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Pakotitko miehesi isäksi? Keskustelitteko siitä, haluaako hän oikeasti lapsia? Yllättävän moni mies ei halua koskaan lapsia, mutta taipuvat naisen tahtoon joko omasta tahdostaan tai pakotettuna "yllätysten" myötä. 

Siinäpä sitä nyt sitten ollaan, omien valintojen kanssa. 

Mitähän vittua sinäkin täällä teet? Tämä on vauvapalsta, jos haluat keskustella miesten lapsettomasta elämästä niin perusta sellainen foorumi itsellesi.

Ja kaikille niille jotka kyseenalaistavat AP:n ja miehensä ratkaisun tehdä toinen lapsi: mitä te luulette auttavanne? Lapsenmurhako teidät saisi tyytyväisiksi?

Lapsiperhe-elämästä ei tiedä ennen kuin on se yksi lapsi, ja useamman lapsen kanssa elämisestä ei tiedä ennen kuin pykää sen toisen.

Ei voi sanoa että kestäisi jonkun stressitekijän ennen kuin se on omalla kohdalla, esimerkiksi työttömyys ap:n miehellä.

Vaatii kuitenkin aikamoista mentaaliakrobatiaa päätellä näistä tiedoista että 1- ja 5-vuotiaat lapset olisi tehty lapsettomuutta halajavalle miehelle painostamalla ja puijaamalla: miksi se muka ei olisi saanut sterilaatiota järjestymään niiden ensimmäisen neljän paskan lapsiperhevuoden aikana?

Vierailija kirjoitti:

No itse valitat myös.

Miehestäsi nimittäin ja selvästi vähättelet hänen tunteitaan/kärsimystä

Tottakai se JATKUVA METELÖINTI voi oikeasti stressata, etkö sitä ymmärrä?

Toiset jaksaa melua ja toiset kaipaa hiljaisuutta, enkä tarkoita että 5min päivässä, vaan sitä että ihan oikeasti tietää, ettei millä hetkellä hyvänsä ala ulvonta taas.

Päivästä toiseen samaa, yrität rentoutua niin joku rääkyy ja riehuu, vain nukkuessa saa hetken rauhan, kunnes sama alkaa aamulla.

Lapsethan on ihan helvetin rasittavia, ei kaikista, mutta osalle kyllä.

Esim jos kaupassa joku pentu rääkyy, niin kyllä aika monella tekisi mieli kuristaa pentu hiljaiseksi, saati sitten että sitä joutuu kuuntelemaan 24/7.

Niin, moni nainen ei tunnu tajuavan kuinka hiton ärsyttävää lasten parkuminen on. Kuvitelkaa joku itseänne ärsyttävä/raivostuttava ääni, joka ei lopu.

Mitä jos pitäisit kuria niille lapsille ja opettaisit, ettei se huutaminen mitään auta?

Öö, mitähän tähän sanoisin, en ole siis tuon kommentin kirjoittaja, mutta jos ei kestä meteliä, olisi varmaan kannattanut jättää ne lapset hankkimatta? Uskon itsekin ettei kaikista ole isäksi/äidiksi, mutta ken leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön, näin se on. Ja ihan itsellekin on helpompaa kun hyväksyy että lapsista lähtee ääntä, ei kannata valituksella katkeroitua loppuelämäksi, koska ne lapset ei siitä mihinkään häviä. Jokaisella on toki välillä huonoja päiviä ja toki tunteille on oikeus jokaisella, mutta se jokapäiväinen valitus lapsista on kyllä TODELLA rasittavaa puolisolle, onhan kai hänelläkin (siis ap:lla) tunteet? Jos mies ei kestä lapsia, niin kuten ap sanoi, voi sitten pakata kimpsut ja kampsut ja muuttaa kivaan yksiöön ja elää kivaa elämää ihan yksin. Näitä miehiähän riittääkin. Mulla on ihan samanlainen vali vali mies, ja siis tuntuu että hän on kuin kolmas lapsi mulle tällä hetkellä. Ja kyllä, ero on harkinnassa, jos mies ei muutu.

t. yksi samassa tilanteessa oleva

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tee miehelle selkeä suunnitelma ja iske se sille eteen: eroatte, mies muuttaa muualle. Elatusmaksut X e. Mies saa tavata lapsia milloin haluaa, mutta vähintää yksi päivä viikolla (töissäollessa yksi ilta) ja joka toinen viikonloppu ovat miehen  vastuulla perjantaista klo 16 sunnuntaille klo 18 asti. Sitten ilmoitat, että mies voi ryhtyä samantien pakkaamaan, tämä oli tässä. Hän saa vapautensa, sinä saat rauhan ikuiselta narinalta.

Mä en tajua miksi naiset kuvittelevat olevansa asemassa, jossa he aina erossa päättävät ja sanelevat kaiken. Ei se näin mene, todellakaan. Ap:lla ei ole mitään oikeutta ladella vaatimuksia ja kuvitella että miehen tulee toimia niiden mukaisesti.

No jos se mies ei kestä niitä lapsia, niin tuskin sitten niitä haluaa erossa mukaansa? Ap:han hoitaa lapset lähes kokonaan nytkin ja mies ruikuttaa vieressä? Joten kyllä tässä tapauksessa hänellä mielestäni olisi oikeus sanella ehdot.