Lue keskustelun säännöt.
Miksi peräruiskeita käytettiin ennen vanhaan hoitokeinona psykiatrisissa sairaaloissa?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Mihin niiden vaikutus perustui?
Siihen samaan mihin 99% psykiatrisista hoidoista perustui ja perustuu edelleen: Uskoon.
Ja kovaan bisnekseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielisairaaloissa on ollut kätevä vähän kokeilla erilaisia uusia hoitomuotoja, kun potilailla ei ole ollut valitusoikeutta.
Psykiatrit oli kaikki homoja ja halusivat päästä ronkkimaan suoleen. Varma tieto.
Tätä perinteistä peräruiskeiden ahkeran käytön hoitomuotoa nimenomaan vaikeiden ahdistuskohtausten yllättäessä kutsuttiin nimellä "Balalaikka-terapia", sillä peräsuoleen menevä joustava elastinen ja ohut muoviletku jota siis käytettiin suolihuuhdonnassa osana suolen tyhjennysterapiahoitoa, oli valmistemerkkiä "bal a laicca".
Sen (peräsuolen tyhjenemisen) koettiin helpottavan potilaan oloa huomattavasti.
Tästä juontaa myös juurensa kaikkien tuntema tokaisu : "Paska haisee ja balalaikka soi!"
Vierailija kirjoitti:
Mielisairaaloissa on ollut kätevä vähän kokeilla erilaisia uusia hoitomuotoja, kun potilailla ei ole ollut valitusoikeutta.
Mistä ajasta puhut? Ihan samanlaiset oikeudet potilaalla on. Olkoon sairaalassa somaattisen vaivan tai psykiatrisen vaivan takia.
Minä olen ollut pöpilässä sekä sitten somaattisen puolen sairaalassa ja ihan oikeudet minulla on ollu kummassakin paikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikrobimassaa pääsee suolesta aivoihin vagushermon kautta. On mahdollista, että suolistossa olevien pesäkkeiden hajottaminen auttaa jonkin verran mt-sairauksiin. Ainakin vagushermon katkaiseminen vähentää riskiä sairastua Parkinsonin tautiin merkittävästi tutkimusten mukaan.
Nykyäänhän lääkärit eivät tiedä oikeastaan mistään mitään, eikä varsinkaan kroonisten tautien etiologiasta, siis mistä ne johtuvat ja miten ne kehittyvät. On vain joku kirja, josta luetaan joku lääke, eli nappeja poskeen.
Vierailija kirjoitti:
Mielisairaaloissa on ollut kätevä vähän kokeilla erilaisia uusia hoitomuotoja, kun potilailla ei ole ollut valitusoikeutta.
Se oli vähän niinkuin nykyhallituksen toiminta:
väliäkö sillä kuka sössii ja kuinka pahasti - pääasia että on ulospäin tekemisen meininki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Netistähän ne lääkkeet lukee nykyään...
Lisää lääkettä, potilaan silmät liikkuu ja mun lompsa on tyhjä lääkefirman osingoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Psykiatrit oli kaikki homoja ja halusivat päästä ronkkimaan suoleen. Varma tieto.
Mitä sitten jos joku ei antanut laittaa peräruisketta?
Siihen aikaan lääkärit olivat tutkineet mikroskoopilla kakkaa ja todenneet että sen on aiheutettava kaikki tämä hulluus. Lääkärithän ovat tehneet aikoinaan paljon hullutuksia ja nykyään ne määräävät myrkyllisiä mielialalääkkeitä terveille kansalaisille.
Peräruiskeet olivat sen ajan muotihoito.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielisairaaloissa on ollut kätevä vähän kokeilla erilaisia uusia hoitomuotoja, kun potilailla ei ole ollut valitusoikeutta.
Mistä ajasta puhut? Ihan samanlaiset oikeudet potilaalla on. Olkoon sairaalassa somaattisen vaivan tai psykiatrisen vaivan takia.
Minä olen ollut pöpilässä sekä sitten somaattisen puolen sairaalassa ja ihan oikeudet minulla on ollu kummassakin paikassa.
Tottakai tuossa tarkoitettiin ns. ennenvanhaan-aikaa. Esim. eilen oli tvssä dokumentti Kellokosken sairaalan historiasta. Aika kokeellista se touhu on ollut aikoinaan, noin nätisti sanottuna.
Yhteiskunta varmaan tykkäsi, että mt-potilaita kuuluu rangaista panemalla persikkaan. Salonkikelpoisemmin tämä hoituu tunkemalla tutkimusvälineitä potilaiden anukseen.
Tämä on symbolisesti samaa sarjaa kuin hallitsemattomasti oireilevien piikittäminen peppuun, jotta rauhoittuisivat.
Yhtään potilasta ei tämmöinen tietysti auta, vaan tämä on yhteiskunnan piilotajuntaa.
Karmeinta on ehkä se, että suurta osaa mt-potilaista on lapsena käytetty seksuaalisesti hyväksi, se on ihan tyypillinen vaikeiden mielenterveysongelmien taustasyy. Usein juuri tunkeutumalla sinne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No just tänään hesarissa juttu siitä kuinka suolen mikrobimassa on yhteydessä mt-sairauksin.
Lääkäreiden mielileikkejä oli anaalileikit, tottakai!
Tuo suolistomikrobitutkimus ja sen yhteys aivokemiaan ei ole huuhaata, vaan vasta avautumassa.
Esim. lehmien ruokkiminen väärin ja antibiooteilla tuhoaa maidon mikrobistoa. Se taas muuttaa ihmisen suoliston mikrobitasapainoa ja väärät mikrobit löytävät tiensä jopa aivojen välittäjäaineisiin. Seurauksena autismin yleistyminen lapsilla.
Oli n. vuosi sitten tiededokumentti. Mutta tämä mikrobitutkimus ei liene ole kaikkein tuottoisin haara lääketeollisuudelle.
No niin, nyt se on todistettu. Anaali on ykkönen! Ihan tieteellisestikin. Kohta ne suosittelee säännöllisiä anaalipanoja varsinkin naisille, että ei hysteria ja muut pääse iskemään, kun mies laskee säännöllisesti siemenen peräsuoleen niin kaikenmaailman mikrobit pilkkoutuvat ja ei iske hulluus ja hysteria.
Jo tuolloin oli tiedossa missä suvaitsevaisten ja vihervasemmistolaisten (tuolloin kommunistien) aivot sijaitsevat ja hoidolla pyrittiin auttamaan heitä, minkä kylläkin tänäpäivänä voimme todeta täysin hukkaanmenneeksi yritykseksi.
Ei siinä sen kummallisempaa.
Samaan kuin se oletus, että ne auttavat sydän ja keuhkovaivoihin, koleraan ja pilkkukuumeeseen sekä huonosti parantuviin murtumiin. Niin kuin myös kuppaus ja suoneniskentä.