*.* Heinähattuset tiistaina *.*

Lähinnä käyn lueskelemassa enkä sitten enää ehdikään itse kirjoittaa.



Varasin ajan sokerirasitukseen, se on 3. huhtikuuta eli rv 26+. Lääkärineuvolaakin pitäisi varata tänään tai huomenna, toivottavasti ehdin sen saamaan suunnilleen tuonne 26 viikolle (jolloin se täällä yleensä on) ettei kamalan pitkälle venähdä.



Oma väsymys ja heikotus on nyt helpottanut, olen juonut luontaistuotekaupan rautalitkua ja se toivottavasti nostaa hb:n nopsaan parempiin lukemiin.



Vauveli on ollut nyt muutaman päivän tosi vilkkaan oloinen, kovasti potkuttelee, ihanan tuntuista. :)

24 viikkoa lähestyy ja sen jälkeen vauvalla onkin jo jonkinlaiset mahdollisuudet selvitä. Toivotaan kuitenkin että me kaikki päästään ainakin tuonne kesäkuulle asti :)



Eipä tässä kai muuta tällä erää.



Eipäs kun vielä kysymys:

Tietääkö joku kuinka kauan kestää kun KELA käsittelee tuota äitiysavustushakemusta, siis kun otetaan se 140e rahana eikä pakkausta, niin kuinkahan kauan siinä rahan saamisessa menee?



T. myy rv 23+5

Sain varattua lääkäriajan, mutta vasta kuukauden päähän. Eli silloin on jo rv 27+5.

Millä viikoilla teillä muilla on tuo keskiraskauden lääkärikäynti?

Lomat on sitten vietetty ja tänään piti palata takaisin työelämään. Oltiin viime viikko Kanarialla viettämässä talvilomaa ja nyt olen melkoisen flunssan kourissa. Inhottava, kun ei kehtaa oikein säädä saikullekaan heti loman jälkeen. Mulla ei henki kulje ollenkaan nenän kautta ja yskäkin on ihan kiitettävä...



Rakenneultra ja neuvola oli viikko sitten pe ennen reissuun lähtöä. Ulrassa kaikki oli hyvin. Istukka oli tosin vielä osittain kohdun suulla, joten rv 30 on vielä tarkastusultra niiltä tiimoilta. Toivottavasti nousee pois edestä ettei sen takia joudu sektioon. Ei mitenkään houkuta joku leikkaushaava keskellä heinäkuuta... Neuvolassa olen nyt hemoglobiinin kanssa erityisseurannassa. Oon syönyt rautaa rv 10 lähtien ja hg edelleen vain 112, myös veren rautavarastot on aika huonot (23, viitearvo 5-200). Vaihdoin nyt rautamerkin Obsidanista Maltoferiin. Onko jollain kokemuksia? En tiedä mitä se terkka ens kerralla meinaa jos ei arvot ole vieläkään nousseet. Ite en kyllä pidä tuota 112 mitenkään erityisen huonona, mutta pitäis olla kuulemma yli 120. Kyllähän sitä vois tietysti vähän piristyä, jos toi hemppa nousis.



- Antracite rv 20+5

Ehdin vielä ennen töihin menoa käydä kirjoittelemassa kuulumisia... Viikonloppu meni vatsatautia potiessa. Tunnollinen työntekijä sairastaa vapaallaan:(



Eilisessä pinossa oli puhetta painosta. Olen ylilihava ja sokerirasitus tulossa, joten diettiä olisi jo pitänyt noudattaa... Paino on edelleen -1 alkupainosta ja silti terkkari kyselee herkkujen määrää jne. Kerroin kyllä, että en ole diettiä pitänyt sairasloman aikana, koska kotona on niin mukava maata ja syödä:) Tai siis kipeän selän kanssa ei pääse liikenteeseen ja silloinhan tulee syötyä enemmän. Mulla harmitti kyllä kovasti viime neuvolareissun jälkeen terkan utelut, koska kyllähän se paino olisi noussut, jos ruokavalio aivan poskellaan olisi. No ensi viikolla on sokerirasitus ja silloinhan se totuus tulee ilmi.



Vauva oli eilen ilmeisesti sellaisessa asennossa, että liikkeitä ei tuntunut kuin muutama illalla. Olin jo huolesta harmaana ja jyrsin suklaapatukkaa (sillä saa yleensä takuuvarman reaktion), kunnes nukahdin. Tänä aamuna pikkunen heräsi sitten potkimaan ja olo helpottui huomattavasti. Olisin mennyt neuvolaan, jos liikkeitä ei olisi tuntunut...



Näyttääpä tekstini olevan valitusta täynnä, mutta oikeasti mulla on ihan hyvä olo. Ihana ilmakin eilen. Tuli niin keväinen olo. Jokohan sitä uskaltaisi laittaa äitiyspakkausanomuksen menemään? Me kun haluttais se uusi tämän vuoden malli...



t. mm & pikkunen 24+2

Ekana tohon äpkkaus juttuun ku itekkin sitä tän vuoden mallia kärkyn, et kelan sivuil oli et alkavat jakamaan uutta huhtikuun puolivälis, joten ite aattelin vast toukokuun puolella hakea.. :o)

Ja rautatblmerkeistä ite käytän Duroferonia ja se ollu aina hyvä.. :) Muista ei kokemusta... :)

Mulla olo ollu mitä energisin, vaikka oonki jo ennestään 3 alle kouluikäsen poitsun yh.. :oD Monet ihmettelevätki miten jaksan jne, mut hyvin tässä porskitaan.. Eipäs tässä kiire kuitenkaan mihinkään ole...

Vaaviki liikkuu aikas paljon, nyt jopa kyljellään maatessa tuntuu liikkeet.. :) On se vaan niin ihanaa tää odotus, mut kovasti kyl synnytystäkin ootan. Sisko, joka ite oottaa jo 7 lastaan (kaikki 6 edellistä poikia! :D ) oottaa synnytystään kauhulla. Sillä La ens kuun alus, mut hyvinki mahd et tän kuun puolel syntyy... Se pitää minua hulluna ku minä kivuista huolimatta nautin synnytyksestä.. :oD Mulla on kyl aika korkia tuo kipukynnyskin.. onneksi..

Mut juuh.. ny tuonne ulos ku kerranki kaunis sää.. Toivottavasti nuo lumet sulas pian.. Kesän odotusta ja ihanaa odotusta muutenkin! :)

Ekaa kertaa tänne nyt kirjuuttelen, nettipimento päättyi eilen.

Elikkä siis meijän kakkosella la 7.7.

Ennestään kotona viiletää poika 1v 1kk, jonka vauva-aikana tänne kirjottelin, mutta en enää muistanut niitä tunnuksia ym, joten nyt uusi nikki ja uudet kujeet;)

Olo on ollut koko ajan mitä parhain, ei mitään raskausoireita, toisin kun tossa ekassa oli kaikenlaista. Oon siis hoitovapaalla tällä hetkellä.





R ja rv~24

Lääkäristä..Mulla se hypättiin yli, eli menen sitten vasta siihen viimeiseen lääkärineuvolaan..Seuraava neuvola on muistaakseni tuossa kuun vaihteessa ja silloin otetaan se paastoverensokerikin..Jänskättää miten käy..En kyllä todellakaan ole muutenkaan mitään sokerisia syönyt.

Voih, tänään olisi se tentti illasta ja harmittaa, jos ei mene läpi :( Ei ole kauheasti tullut luettua, mutta onneksi aihe ei ole kovin vaikea. Huomenaamuna sitten yksi laitekoe ja perjantaina ilmeisesti seuraava. Kiva, kun se opettajakaan ei ollut varma milloin sen pitää, joten se tulee jos tulee..

Meinasin ostaa aamulla dvd-laitteen, mutta ne tarjouskapistukset oli jo mennyt, joten jäi kauppaan ne kalliimmat..Ehkä sitten joskus ostan..



Eilen tehtiin ukon kanssa autoon kunnon huolto ;) Minäkin muka olin siinä mukana, kyselin vieressä tyhmänä mikä tuokin pönttö on ja onko siellä tarpeeksi nestettä. Tuli sitten täyteltyä kaikki pöntöt ja täytyy sanoa, että oli jo aikakin. Kumma ettei ollut kilahtanut ennemmin..Oli todella mukavaa ajella sitten aamulla kouluun, kun olisi ollut kuin toinen auto alla ;)



Illalla vietiin tuvassa ollut kani lämpöiseen halliin, kun epäiltiin, että se aiheuttaa ukolle ahdistusta. Lääkärien mielestä sillä ei ole astmaa, mutta kumma kyllä piippu kuitenkin avaa! No, onneksi on jo sen verran lämmintä muutenkin, että kyllä se pikku-Pörrö siellä pärjää!



Mutta nyt taas tunnille mukaan ;)



~suviande ja öttiäinen 24+4~

Minä hain heti kaikkia mahdollisia tukia, kun tuli se 22 viikoa täyteen ja kelalla meni n. puolitoista viikkoa, että tuli päätökset ja pakkausrahat tilille. Olin kyllä yllättynyt nopeudesta, mutta mukava näin.



Täällä puhuttiin joskus painon noususta. Mulla on tullu nyt 5 kiloa. Terkkari sanoi, että ihan sopivasti tulee, mulla aluksi painoindeksi 20, joten saapi tullakin kiloja. N. 600g viikossa oli tullut.



Sitten, mulla on aina sokerit pissassa kahella tai kolmella plussalla, mutta verensokerit on hyvät. ? Mistähän tuo johtuu? Mulla on kotona sokerimittari noiden pissasokereiden takia ja joudun sitä seuraamaan, ettei ala nousemaan.



Mulla meni lääkärineuvola tuonne 29 viikolle, kun ollaan edellinen viikko reissussa. Aika myöhään, mutta samapa tuo, luulin, ettei sitä edes ole, kun toista ootan.



Liitoskivut yms. on helpottanu, ihanaa kun pystyy taas paremmin käveleen. Tosin maha alkaa olla jo sen kokoinen, ettei ihan tavallista vauhtia pääse menemään, mutta ihan kohtuudella kuitenkin.

heissan!

ajattelin nyt kirjoitella kun luento loppui äsken ja kohta pitäisi ruokakauppaan lähteä ja sitten lapset hakea hoidosta.

Eilen kävin siellä kuopiossa sairaalassa vauvan sydämen takia, kun haluttiin nyt tutkia tarkkaan,että onko jotain vialla. No, kaikki on siis kunnossa ja olen todella helpottunut :-) ja mikä oli vielä suuri plussa tuossa eilisessä käynnissä, maksoin tavallisen polikäynti-maksun eli 22 euroa, niin siihen hintaan sain ultrakuvaa katsella 50 minuuttia ja koin myös 3-4D-ultra, mikä oli hieno juttu kun näin vauvan kasvot. Sain muistoksi mukavia ultra-kuvia.Lääkäri oli muutenkin todella miellyttävä ja tutki kyllä tosi tarkkaan kaikki, mutta tiesin kyllä että tämä käynti oli ns. varotoimenpide, kun suvuissa paljon synnynnäisiä sydänjuttuja, mutta siis kaikki ok. Verenpaine hiukan alhaalla, joten pitää ottaa kuulema rauhallisesti.



juuri sain tietää että ensi viikolla olisi oman lopputyön esitys, hiukan jännittää, mutta jos saan sen ohi, niin saa olla rennommin. Sitten olisi vaan muutama kurssi käytävä loppuun, niin tämäkin olisi ohi.

Suviande, mitäs koulua sinä käyt?



että tällaista, herra on nyt liikkunut muutaman päivän tosi vilkkaasti ja lääkärikin sanoi että tämä on kova liikkumaan ja kyllä sen nyt itsekin huomaan.



Mukavaa päivän jatkoa kaikille!



T.Tupuhupuna

AMK:ssa tietotekniikan koulutusohjelmassa, tarkoituksena valmistua joskus siis insinööriksi, suuntautumisena ohjelmisto tuotanto.

Että ihan haastetta ;)

Meikä vietti sitte viime yön sohvalla.. mutta ihan siitä syystä että miesrukalle iski oksutauti eilen illalla.. Se olikin kyllä ihmeellistä, meidän äijä kun ei ikinä sairasta! Mutta nyt sitten oikeen kunnolla että eristin sen yläkertaan, lapsetkin kävi vaan yön nukkumassa yläkerrassa, kaikki muu hoidettiin alakerrassa..

Nyt kaikki taas paremmalla mallilla, mutta kyllä se mies ite totesi et: " nyt mä tajuun, et sä tarttit apua lasten kanssa kun ite olit oksennustaudissa.." Halleluja! Silloin se ei kyl ymmärtänyt, sanoi vaan et mee ulos niin piristyt..just joo ;-)



Perjantaina olis yhdet vähän fiinimmät juhlat ja hitsi kun nyt todellakaan ole mitään päällepantavaa.. kai pitäs kaupoille lähteä..



eipä muuta täältä..



maryanne + poika 23+1

..että ottaa paluu loman jälkeen töihin lujille. Eilen ja tänäänkin oli ihan pakko ottaa tirsat. Muuten ei kyllä jaksaisi. Unosista huolimatta kymmeneltä on tämä mamma jo unten vailla. Mikä lie väsybuumi. Toivottavasti menee nopeeta ohi.



Antracitelle tuosta sektiosta. Minulla on takana kaksi sektiota, joista toinen elektiivinen ja toinen pitkittyneen synnytyksen 36 tuntia jälkeen. Ja on kyllä nyt ihan pakko kommentoida (omalta kohdaltani kuitenkin vaan), että kyllä minä olen sektiosynnyttäjänä toipunut paljon, paljon äkempää kuin kanssasisareni alakautta! Ajattelepa, jos esim. väliliha leikataan ja jos se vaikka repeää, niin väittäisin sen olevan paljon kipeämpi kuin pieni, siro viilto tuolla alavatsassa, josta tikitkin poistetaan jo viiden päivän/viikon sisällä. En yleistä, mutta näin täällä. Olen ikionnellinen siitä, että tuon helvetillisen alatiesynnytyksen kauhukokemus ei toistu minun kohdalla. En sano sillä, että tottakai alatiesynnytys on se normaalimpi tapa, mutta ei tuo sektio ole mikään kauhistuttava juttu. Hätäsektio on asia erikseen.

Nyt synnytyskokemuksista viisaana antaisinkin ensikoiden synnyttäjille kultaisen neuvon: älä suunnittele synnytystä etukäteen, sillä a) se todennäköisesti ei mene oppikirjojen mukaan b) kaikkeen on varauduttava, myös siihen, että vauvan edun vuoksi voidaan päätyä sektioon.



No, tulipas vuodateltua, mutta tämä oli minun kokemukseni sektiosta vs. alatiesynnytys.



Carelia ja Tiitiäinen 21+3

Tuota tuota..

Sektiosta ei ole kokemusta, mutta alatiesynnytyksestä kerran..Mulle tehtiin pieni välilihan leikkaus (kuten melkein kaikille ensikertalaisille, tietääkseni) ja paranin siitä tosi hyvin. Tikit olivat sellaiset itsestään sulavat ja haava parani todella hyvin. Pystyin istumaan heti synnytyksen jälkeen, vaikka tikitkin oli laitettu just. Särkylääkettä en ottanut, muuta kuin ne 2 kpl, mitkä sairaalassa pakottivat!!!! Se ämmä seisoi siinä vieressä ja vahti, että nielaisen ne! Todella siis ärsyttävää!! Ja sitten olinkin kuin pilvessä tms. koko päivän, kun en muutenkaan syö särkylääkkeitä. Ja ne oli jotain ihan älyttömän vahvoja! Minulla ei ole mitään mielikuvaa siitä päivästä ja vielä äiti, isä, sisko ja veli oli silloin käymässä. Kuvista kun kattoo, niin silmät seisoo päässä >:( Todellakin haava parani hyvin ja neuvolatätikin ihmetteli miten nopeaa. 2 vk synnytyksestä harrastimme jo sänkyhommia..



Nyt olen ajatellut meneväni ihan luomusti ja synnyttäväni jotenkin muuten kuin sängyllä..Jos siis edes kerkeän synnärille asti. Kavereiden kanssa heitettiinkin huulta siitä, että koen oikein luomusynnytyksen tuolla eläinten luona :O Toivottavasti kerkeän edes tupaan asti ;) Mutta se jääköön nähtäväksi sitten kesällä..

Synnytyksestä: Itsellä kokemusta vain kolmesta alatiesynnytyksestä. Kahdesta ensimmäisestä toivuin todella nopeasti ja kolmannestakin heti kun hemppa alkoi nousemaan (laski reilusti alle 80) Ensimmäisessä ja toisessa leikattiin väliliha, parani hyvin ja nopeasti. Taitaa tuo synnyttäminen alakautta tai sektiolla (siis kumpi " helpompi" ) olla todella yksilöllistä ja siihen liittyä tosi monta asiaa.



Mutta muuta...



En ole taas ehtinyt/jaksanut kirjoitella. Kuopus taas oli kipeänä ja samoin isommat lapset..ja ukko. Onneksi itse suurin piirtein terveenä,että jaksoi neljää hoitaa =)



Ensi ma ois neuvola ja sieltä pitäisi saada aika keskiraskauden lääkärille..meilläpäin se yleensä n 28 viikolla. Sokerirasitukseen pitäisi myös varata aika,mutta ajattelin sitä vielä ensi viikolle lykätä, että osaa sitten lapsenvahtiasiat järjestellä!



Painonnoususta... öhöm... paljon on noussut! Varmaan 7kg tullut lisää...ruoka ja herkut on vaan niin makeita..ja seli seli..suppareitten takia liikunta on aika minimaalista =) No eiköhän se paino siitä sit ens talvena tipahda vähitellen..



Oikein mukavaa viikon jatkoa kaikille!!!



Hattara rv 24+2 ja lapset 99, 01, 04

Mä olen jo pudonnut tuon 24:n kärryiltä, joten annan miehen katsella sitä rauhassa- täällä onkin paljon mielenkiintoisempia juttuja;)



Joku siitä sokerista pissassa (sorkke, kun en ikinä muista nikkejä)..niin, on siis melko yleistä, että sokeri menee helposti virtsaan (ei siis imeydy elimistöön) ja se siellä tietenkin näkyy sticsatessa, vaikkei siis varsinaista rdb.tä sairastakaan.



Synnytyksestä: minä repesin 30 tikin verran, vaikka väliliha leikattiin. repesin emätimen pohjasta sekä aukon suulta n. 5cm:n matkan nivusiinpäin, syvältä! ja vauva ainoastaan 3,4kg. Minulla paraneminen kesti lähes 3kk, istunut en kunnolla kuukauteen, saatikka mitään muuta aktivitteettia tehnyt. Söin kipulääkkeitä kuin leipää, kärsin vielä peräpukamatkin siinä samassa ja lupasin itselleni, etten koskaan enää synnytä alateitse! :). No, vaikea sanoa tästä tulevasta koitoksesta, että miten käy. Mutta pelkopolille tässä ollaan menossa joka tapauksessa....



Niin, ovat kovin yksilöllisiä nuo synnytykset ja sectiot- eipä voi vertailla helppoudella tai vaikeudella ja muutenkin jokainen kokee asiat niin omalla tavalla. Itse toivon pääseväni peloista ja synnyttäväni alateitse, vaikka kauhukokemukset jyskäävätkin edelleen tuolla takaraivossa. Leikkaus on aina leikkaus ja siinä on omat riskinsä.



Olen menossa mitä luultavimmin huomenna lääkäriin. Alkoi tänän vasenta rintaa pistää ja syvään hengitettäessä sattuu kurjasti. Ettei vaa olis keuhkoputkissa jotain...kun ollaan kaikki täällä sairasteltu jo viikon verran.



(.) Olo ei ole tällä hetkellä kovin kummoinen...mutta vauva liikkuu ja potkii hyvin, joten ei valittamista sen suhteen.



sitruska + Irmlei rv 23+2

Pakko osallistua tohon synnytyskeskusteluun.. Eli mulla koettuna alatiesynnytys käynnistettynä ja paranemisesta sen verran että vaikka mulla repes aika pahasti niin jotenki ei ollu yhtään kipeä jälkeenpäin kun just sanoin miehelleni et mitenköhän mun ei tarvinu syödä yhtään särkylääkkeitä synnytyksen jälkeen! Ihmettelen oikeesti itekin. Mutta mulla jäi oikeesti monen kuukauden vaivaksi jonkilainen murtuma tms. häntäluussa. Eli se kyllä vaikeutti istumista ihan hirmu kauan. Nyt sen uudestaan rikkoutuminen kyllä pelottaa.

Mutta kummasti sitä nyt luottaa että kaikki on jotenki helpompaa ja kaikesta selviää??!! Mun ystävä taas leikattin hätäsektiona ja hän myös parani tosi pian. Arpi jäi kyllä hänellä tosi ikäväks kun on kai jotenki sellaset kudokset että tulee iso arpi ja vielä nyt kahden vuoden päästäkin kutiaa.

Ainut mitä en itse haluaisi kokea synnytyksessä on käynnistäminen ennen la:ta koska kun paikat ei oo yhtään valmiit on käynnistyminen tosi hidasta ja tuskaista. Toinen juttu mikä jäi hampaankoloon on se etten saanut pitää lasta ollenkaan lähelläni ja kun jäin itse veritiputukseen, vietiin vauva osastolle.



Myyti22+