Lue keskustelun säännöt.
poikaystäväni haluaa erota koska kieltäydyin hänen kosinnasta!auttakaa!
epätoivoinen27
27.12.2016 |
Ollaan 27-vuotias pariskunta ja oltu yhdessä vajaa muutama vuosi. Poikaystävä on viime ajat puhunut naimisin menosta ja vaikka haluankin olla hänen kanssaan en vielä ole valmis menemään hänen kanssa naimisiin. No hänpä päätti sitten tossa jouluaattona kosia, siihen hän polvistui kuusen juurelle minun eteen sormusrasian kanssa. Minä kieltäydyin ja selitin tietenkin miksi kieltäydyin, ja kerroin myös että haluan kyllä olla hänen kanssaan. poikaystävä muuttui tosi etäiseksi mua kohtaan, kunnes nyt sai äsken sanottua minulle että haluaa pistää poikki.
En tosiaankaan tahdo erota hänestä vaan jatkaa yhdessäoloa ja sitten joskus tulevaisuudessa mennä naimisiin hänen kanssa, mutten vielä. Mitä voisin tehdä että saisin poikaystäväni jäämään? En tiedä mitä tekisin ilman häntä...!
Kommentit (51)
Vaikka tämä on provo, niin silti jos poikaystävä tahtoo erota niin silloin hän tahtoo erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätät nyt sen sinua painostavan sian kuten kunnon mamman kuuluu.
Nykyinen mieheni kosi minua kun olin 19v ja olimme seurustelleet vuoden. Vastasin kieltävästi ja keskustelimme asiasta. Kerroin hänelle etten ollut vielä valmis avioliittoon, mutta haluan kyllä naimisiin hänen kanssa tulevaisuudessa.
9v myöhemmin hän kosi minua uudestaan ja vastasin myöntävästi. Tuollaisessa tilanteessa tulee vain kommunikoida kumppanin kanssa siitä mitä kummatkin haluavat.
Jos olette olleet alle vuoden yhdessä ymmärrän täysin jos et ole valmis menemään naimisiin. Yritä keskustella hänen kanssaan ja selitä miksi et ole valmis
Mieheni erosi edellisestä suhteestaan koska tyttökaveri ei ollut valmis sitoutumaan.
Minun onneni. Olemme olleet jo yli 10 v naimisissa ja on lapsia jne.
Itse olin antanut usemmat pakit entisissä suhteissa poikakavereiden kosinnalle mutta sitten tämä yksi vei jalat alta ja mentiin nopeasti yhteen ja suhteessa eteenpäin. Kumpikin vain tiesi että tässä se nyt on. Mitäpä turhia odottelemaan.
Mietihän tarkkaan suhdettanne ja tulevaisuutta mitä haluatte. Kirjoita vaikka tunteistasi kirje ja anna se poikaystävällesi.
Ehkä olet kuitenkin epävarma suhteestanne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jääkiekkotermein: Se oli sitten siinä. Etpä juuri voisi pahemmin loukata ja sanoa, että et rakasta miestä.
Minulle kihlaus merkitsee sitä, että aletaan vähitellen suunnitella häitä (parin vuoden sisällä naimisiin, jos vaan rahatilanne ym. sallii). Ymmärrän kyllä, jos haluat seurustella etkä vielä kihloihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi ehkä sen kolmen vuoden aikana kannattanut ottaa tää kihla-asia puheeksi. Minä ja kumppanini ollaan oltu nyt alle 4 vuotta yhdessä ja ollaan sovittu yhteistuumin että kihloihin mennessä sovitaan sitten samalla hääpäivä. Eli meille kihlat sisältää sen, että naimisiin mennään lähiaikoina eikä 5 vuoden päästä. Ollaan sovittu myös, ettei hoppuilla sen kihlautumisen kanssa, meillä on hyvä just näin. Lähipiirissä jatkuvasti puretaan kihlauksia, halutaan, että ku me mennään kihoihin niin ne häät on sitte kans eikä ainoastaan "lupaus naimisiinmenosta joskus hamassa tulevaisuudessa", ei koeta, että tarvittais mitään sormusta todistelemaan mitään. Uskon, että sä ap oot samoilla linjoilla, muttet oo saanu vaan suutas auki ajoissa ja nyt se mies jättää ku luulee että odottelet parempaa, etkä halua sen kanssa koskaan naimisiin.
epätoivoinen27 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tiedät, että haluat poikaystäväsi elämänkumppaniksesi ja mennä naimisiin hänen kanssaan (joskus), miksi kieltäydyit? Hääpäivänhän olisi voinut sitten sopia vaikka parin vuoden päähän. Ei sitä heti kihlauksen jälkeisenä päivänä tarvitse paukata papin pakeille.
Jos taas et halua sitoutua poikaystävään, mutta hän haluaa vakiintua, teillä taitaa olla erilaiset toiveet ja tavoitteet elämässä. Ero lienee tässä tapauksessa ihan hyvä vaihtoehto. Sinä saat viettää vielä vapaata elämää ja poikaystäväsi on vapaa etsimään elämänkumppanikseen naisen, joka haluaa samoja asioita kuin hän. Kun kolmekymppiä lähestyy kannattaa ehkä miettiä haluaako tuhlata vuosia elämästä vääränlaisen ihmisen kanssa seurusteluun.
Haluan kyllä mutten osaa vielä sanoa että milloin haluan mutten ainakaan vielä nyt. En mä enää halua seikkailla monien miesten kanssa se on jo mennyttä elämää. Haluan sitoutua nykyiseeni kyllä, mutten vaan osaa vielä päättää sitä hääpäivää. ap
No oliko se sun poikaystävä muka päättämässä heti päivän. Olisit vaan ottanut sen sormuksen. Sillä olisit osoittanut, että olet sitoutunut ja haluat joskus mennä naimisiin. Sitten jos poikaystävä olisi ruvennut jotain hääpäivän ajankohdasta puhumaan olisit vain voinut sanoa, että sun mielestä sitä ei tarvitse vielä päättää vaan haluat olla vaan ensin kihloissa.
Miks asioista pitää tehdä niin vaikeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään suostuisi noin pian. Kihloihin mentäessä olisi jo hääpäivä selvitettävä. Ihme touhua mennä useasti kihloihin tai roikkua kihloissa vuosikaudet
Parissa vuodessa ihastushuuma menee ohi, joten kyllä kolmen vuoden seurustelun jälkeen jo tuntee toisen ja tietää että voisiko elää hänen kanssaan yhdessä pidempään, mennä naimisiin tai hankkia lapsia.
Ei kai mies voi tehdä muuta kuin erota kun tajusi että tavoitteet eivät ole yhteneviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämähän onkin mielenkiintoinen ketju. Ihmiset näköjään käsittävät kihlautumisen niin monin eri tavoin. Itse ajattelin kihlautuessani että se on lupaus avioliitosta ja kertoo siitä, että suuntana on yhteinen loppuelämä.
Halusin kihloihin samalla kun muutin puolisoni kanssa yhteen. Siitä on nyt pari vuotta ja naimisiin ei ole kiirettä, kun lapsiakaan ei vielä ole, tai muita ns. juridisia syitä. Olen kyllä huomannut, että monet suhtautuvat halveksuen pitkiin kihloihin. Ikään kuin ei oltaisi kihloissa "oikeasti".
Ihmisillä tuntuu olevan niin kova kiire kaikessa. Kai se on se jos täytyy yhden elämän aikana ehtiä naimisiin kahdesti tai jopa kolmasti ;)
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen mieheni kosi minua kun olin 19v ja olimme seurustelleet vuoden. Vastasin kieltävästi ja keskustelimme asiasta. Kerroin hänelle etten ollut vielä valmis avioliittoon, mutta haluan kyllä naimisiin hänen kanssa tulevaisuudessa.
9v myöhemmin hän kosi minua uudestaan ja vastasin myöntävästi. Tuollaisessa tilanteessa tulee vain kommunikoida kumppanin kanssa siitä mitä kummatkin haluavat.
OT mutta on hieman eri asia olla 19v kuin 27v ja seurustellut yhden vai kolme vuotta. 19- vuotiaana harvemmin on valmis avioliittoon, mutta melkein kolmikymppisenä sitä jo tietää mitä elämältään haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
epätoivoinen27 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tiedät, että haluat poikaystäväsi elämänkumppaniksesi ja mennä naimisiin hänen kanssaan (joskus), miksi kieltäydyit? Hääpäivänhän olisi voinut sitten sopia vaikka parin vuoden päähän. Ei sitä heti kihlauksen jälkeisenä päivänä tarvitse paukata papin pakeille.
Jos taas et halua sitoutua poikaystävään, mutta hän haluaa vakiintua, teillä taitaa olla erilaiset toiveet ja tavoitteet elämässä. Ero lienee tässä tapauksessa ihan hyvä vaihtoehto. Sinä saat viettää vielä vapaata elämää ja poikaystäväsi on vapaa etsimään elämänkumppanikseen naisen, joka haluaa samoja asioita kuin hän. Kun kolmekymppiä lähestyy kannattaa ehkä miettiä haluaako tuhlata vuosia elämästä vääränlaisen ihmisen kanssa seurusteluun.
Haluan kyllä mutten osaa vielä sanoa että milloin haluan mutten ainakaan vielä nyt. En mä enää halua seikkailla monien miesten kanssa se on jo mennyttä elämää. Haluan sitoutua nykyiseeni kyllä, mutten vaan osaa vielä päättää sitä hääpäivää. ap
No oliko se sun poikaystävä muka päättämässä heti päivän. Olisit vaan ottanut sen sormuksen. Sillä olisit osoittanut, että olet sitoutunut ja haluat joskus mennä naimisiin. Sitten jos poikaystävä olisi ruvennut jotain hääpäivän ajankohdasta puhumaan olisit vain voinut sanoa, että sun mielestä sitä ei tarvitse vielä päättää vaan haluat olla vaan ensin kihloissa.
Miks asioista pitää tehdä niin vaikeita.
En minä haluaisiolla kihloissa jos en oo valmis päättämään suurinpiirteinkään hääpäivää. Haluan että se hääpäivä on päätetty kun ollaan kihloissa mutta minä en ole siihen vielä valmis. ap
epätoivoinen27 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
epätoivoinen27 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tiedät, että haluat poikaystäväsi elämänkumppaniksesi ja mennä naimisiin hänen kanssaan (joskus), miksi kieltäydyit? Hääpäivänhän olisi voinut sitten sopia vaikka parin vuoden päähän. Ei sitä heti kihlauksen jälkeisenä päivänä tarvitse paukata papin pakeille.
Jos taas et halua sitoutua poikaystävään, mutta hän haluaa vakiintua, teillä taitaa olla erilaiset toiveet ja tavoitteet elämässä. Ero lienee tässä tapauksessa ihan hyvä vaihtoehto. Sinä saat viettää vielä vapaata elämää ja poikaystäväsi on vapaa etsimään elämänkumppanikseen naisen, joka haluaa samoja asioita kuin hän. Kun kolmekymppiä lähestyy kannattaa ehkä miettiä haluaako tuhlata vuosia elämästä vääränlaisen ihmisen kanssa seurusteluun.
Haluan kyllä mutten osaa vielä sanoa että milloin haluan mutten ainakaan vielä nyt. En mä enää halua seikkailla monien miesten kanssa se on jo mennyttä elämää. Haluan sitoutua nykyiseeni kyllä, mutten vaan osaa vielä päättää sitä hääpäivää. ap
No oliko se sun poikaystävä muka päättämässä heti päivän. Olisit vaan ottanut sen sormuksen. Sillä olisit osoittanut, että olet sitoutunut ja haluat joskus mennä naimisiin. Sitten jos poikaystävä olisi ruvennut jotain hääpäivän ajankohdasta puhumaan olisit vain voinut sanoa, että sun mielestä sitä ei tarvitse vielä päättää vaan haluat olla vaan ensin kihloissa.
Miks asioista pitää tehdä niin vaikeita.En minä haluaisiolla kihloissa jos en oo valmis päättämään suurinpiirteinkään hääpäivää. Haluan että se hääpäivä on päätetty kun ollaan kihloissa mutta minä en ole siihen vielä valmis. ap
Mies ymmärsi ettei tuollainen tyyppi tule olemaan koskaan "valmis". Harmi että hänellä meni näinkin pitkä aika hukkaan väärän ihmisen kanssa.
Tarjoa poikaystävälle nimimerkki Äityliinin hyviä jouluruokia. Hae tältä palstalta vaikja sanalla "Äityliini". Äityliinin resepti upporasvassa paistetusta kasslerista lopettaa riidan kuin riidan ja suhteessanne alkaa taas päivä paistaa.
epätoivoinen27 kirjoitti:
.[/quote kirjoitti:
Haluan kyllä mutten osaa vielä sanoa että milloin haluan mutten ainakaan vielä nyt. En mä enää halua seikkailla monien miesten kanssa se on jo mennyttä elämää. Haluan sitoutua nykyiseeni kyllä, mutten vaan osaa vielä päättää sitä hääpäivää. ap
Kun et ole varma haluamisestasi, poikaystävällä voi olla se fiilis, että ei voi olla varma, haluatko koskaan. Hän saattaa myös ajatella, että jos et ole ihan varma tunteistasi, ette ole oikeat toisillenne. Toisaalta, sun ei pidä mennä naimisiin siksi, että toinen haluaa, jos itse et halua tai et ole varma tunteistasi. Naimisiin kannattaa mennä vasta, kun on aivan varma, että on tekemässä oikean rakaisun. Sinä haluaisit jatkaa seurustelua, mutta poikaystäväle se ei taida riittää. Joskus elämässä käy niin, että halutaan eri asioita, sille ei voi mitään ja se on vaan hyväksyttävä.
Pakko viittaa sairaalloiseen mustasukkaisuuteen.Parempi erota.
Mikä kihloissa pelottaa jos olet kuitenkin löytänyt elämäsi miehen? Se on lupaus, että menette naimisiin sitten, kun ajankohta on molemmille sopiva. Mikä ahdistaa?
Miehelläsi on nyt varmasti torjuttu olo. Puhu hänelle.