Lue keskustelun säännöt.
ei taida tulla tästä joulunpaskasta mitään.
22.12.2016 |
Viime joulu ja 15 sitä edellistä, olivat ihania ja jouluihminen kun olen, niin ihan vuoden huippuhetkiä. Keväällä sitten mies intaantui liottamaan vehkeitään työkaverissaan ja suhde tietty paljastui. Kriiseiltiin koko kesä ja kai tässä on yritetty korjata mitä voidaan. Mutta nyt kun tulee joulu!! Ei yhtään joulumieltä ei intoa mihinkään. Lasten takia tietty jouluhärpäkkeet ym. Ahdistaa ja vituttaa jo etukäteen. Kun mikään ei ole kuin ennen ja kaikki tuntuu niin rikotulta. Meillä oli paljon perinteitä ja ällöttää kun mies niitä hehkuttaa ja suunnittelee. Ei ne enää minust tunnu meidän jutuilta kun muutenkin koko suhde on saanu kolhuja. Mies ei tunnu tajuavan mua vaikka tekee muka kaikkensa.
Haluisin varata äkkilähdön jonnekki yksin ja olla joulua ja uutta vuotta paossa! Saa tsempata!
Kommentit (19)
Tee uudet perinteet! Kerro miehelle, että hänen toimiensa seurauksena vanhat perinteet vain oksettavat, luo lasten kanssa uusia :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet päättänyt jatkaa miehesi kanssa yhdessä, niin sitten näillä mennään. Pyrit löytämään ne hyvät asiat tämän hetkisestä tilanteesta ja keskityt niihin.
Auttaisiko ajatus siitä, että et ole asian kanssa yksin. Moni joutuu miettimään joulun perinteitä uusiksi, kukin minkäkin takia. Esim. eron jälkeen joutuu suunnittelemaan kaiken uusiksi. Kaikki vanha romahtaa.
Tsemppiä - aika parantaa!
Ota se äkkilähtö ja lähde miettimään mitä tästä eteenpäin. Voi olla ihan terve ratkaisu.
Noin käy usein kun valitsee jännämiehen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi...ehkä nyt sun pitäis tavoittaa se joulun henki, jossa kuluneen vuoden virheet annetaan anteeksi se on se joulun ihme kun siihen pystyykin. No joo vähän laimea viesti.....amerikkalaisissa jouluelokuvissa usein jotain tollasta, mutta jos mies katuu niin pystyisitkö antaan anteeksi. Perheen takia. Ja joulun :D
Keskityt lapsiin ja lasten jouluiloon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väkisin ei voi antaa anteeksi.Kuulostaa siltä että jos jäät tuohon suhteeseen niin jäät katkeraksi.Aina voi erota ja etsiä luotettavampi mies.Se että haluaa toiselta kunnioittavaa kohtelua on ihan terveen merkki.
Puolisoita petetään yhtenään...enää et kuulu siihen onnekkaaseen porukkaan joka tota ei ole joutunut käsittelemään. Hehheh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, ei samaa naamaa kukaan jaksa ikuisesti katsella, joka näin väittää valehtelee tai ei ole jäännyt kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Väkisin ei voi antaa anteeksi.Kuulostaa siltä että jos jäät tuohon suhteeseen niin jäät katkeraksi.Aina voi erota ja etsiä luotettavampi mies.Se että haluaa toiselta kunnioittavaa kohtelua on ihan terveen merkki.
Olen samaa mieltä. Kaikki loppuu aikanaan, ei kannata tekohengittää sellaista mikä on jo mennyt.
Koita repiä jouluiloa nyt lasten joulusta, menkää vaikka joihinkin tilaisuuksiin, joissa ette ole ennen käyneet? Uusia perinteitä entisten sijaan ja uusiin ei miestä mukaan.
Tai jos todella tunnet tarvitsevasi sen irtioton, niin lähde vaikka äkkilähdöllä joulunpyhien jälkeen. Ymmärsin, että lapset ovat jo melko isoja ja voivat olla isänsä kanssa kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on kyllä totta että pettämistä tapahtuu todella paljon mutta ei se tavallaan helpota kuitenkaan ajatuksena sitä omaa tilannetta.Toisten elämä ja ratkaisut on toisten ja jokainen voi vain elää sitä omaa pientä elämäänsä.Ei kannata kuitenkaan valita elämää jossa katkeroituu.Voi ainakin yrittää etsiä parempaa.Ajatella että minä ansaitsen parempaa.
Jos jätät miehesi on hyvin todennäköistä ettet enää saa kumppania ja olet vanha yh....et vaan kelpaa. Siinä sitten vietät joulua kun miehelläsi on kaunis nuorikko joka tykkää kanssa jouluperinteistä ja kopioi ne sun rikkoutuneelta perheeltä. Auts.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä. Itselläni oli viime joulu samanlainen. Yhdessä siis päätettiin kuitenkin jatkaa, tämä joulu tuntuu jo vähän helpommalta ja pientä joulufiilistäkin on. Kyllä se siitä, aika parantaa (vaikka se onkin helvetinmoinen klisee).
Ymmärrän sinua täysin. Asiat eivät tuollaisen teon jälkeen palaa koskaan ennalleen. Voi kun ihmiset ymmärtäisivät tämän ennenkuin tekevät jotain tuollaista. Olen nähnyt niin monta ihmisriepua jotka toivoisivat etteivät olisi rikkoneet perhettä tuollaisella itsekkäällä teolla. Joka ei sitten loppujen lopuksi koskaan olekaan niin hienoa kuin sitä kuvitteli. Täysin turhaa eikä ollenkaan merkityksellistä elämässä. Hetken huuma kun vaakakupissa on kaikki muu. Voisi tyhmyydeksikin luonnehtia.
Noita kokemiasi tunteita ei voi muuttaa tai pakottaa toisenlaisiksi. Todella ikävää että miehesi toimi noin epäreilusti.
Ymmärrän ahdistuksesi. Olet tullut loukatuksi ja yksi unelmistasi on mennyt rikki ja nyt suret menetettyä unelmaa. Niin tyhmältä ja kliseiseltä, kuin se kuulostaa, niin puhuminen helpottaisi oloasi. Nyt olet jo tehnytkin jotain, kirjoittamalla ajatuksiasi tänne, mutta tarvitset kunnon keskustelua. Sinuna nostaisin rohkeasti kissan pöydälle ja selvittäisin, miksi mies lankesi työkaverinsa syliin. Miehellä on selkeästi ollut tarve korvata jokin primitiivinen tunne toisella naisella, koska ei sitä sinulta ole saanut. Onko suhteessanne kenties ollut jotain, mistä mies on jäänyt paitsi (älä vastaa tähän itse itsellesi miehesi puolesta, vaan anna miehen vastata tähän)? Eikö hän ole tullut suhteessa kuulluksi? Ehkä itsekin jollain tasolla tiedät, että suhteesanne on ollut jo ennen tapahtumaa jotain. Kaikella on jokin syy, miksi se tehdään.
Itse surin ja vihasin exää, kun hän halusi erota. Vasta vuosien jälkeen olen tajunnut, että olin asiaan yhtä syyllinen, kuin hänkin. Silloin kielsin aktiivisesti ongelmat, näin vain omasta näkökulmasta, enkä suonut yhtään ajatusta sille, että vikaa voi olla myös minussa. Olin kontrolloiva, käytin seksiä aseena, en kuunnellut herkkää miestäni, asiat piti tehdä just niin kuin halusin, haukuin miestä, nostin ison mekkalan, jos hän teki jotain väärin ja luulin olleeni aina oikeassa. Vasta kun tämän tajusin, niin minulle tuli helpottava olo. Päällepäin näytti, että minä olin se uhri, mutta todellisuudessa se oli se mies.
Tuo tilanteesi näyttää nyt siltä, että olet oikeutettu loukkaantumaan ja niin oletkin. Naiivi ja halpa teko mieheltä, mutta teidän todellinen ongelma on jossain syvemmällä, ei itse pettämisessä.
Joulu mielesi ei ole mihinkään kadonnut. Siellä se sinun sisällä asuu edelleen. Unohda jouluksi murheesi ja päätä, että sinähän aiot selvitä tästä. Nauti tästä joulusta. Käytte sitten parisuhdeterapialla ensivuonna ja selvitätte asian perusteellisesti.
Hyvää joulua sinulle ja perheellesi.
Hieno kirjoitus 17/17
Itse olen sitä mieltä, että ihmiset vaativat täydellisyyttä - mikä on mahdottomuus. Elämässä tulee vaikeita aikoja ja kärsimystä, kaikille. Teko on loukannut syvältä, mutta senkin yli pääsee ja kasvaa.
Jälkeenpäin, kun tuskasta on aikaa, on mielenkiintoista huomata miten se kasvatti. Näki yhden puolen itsestään ja kuinka siitä selvisi.
En itse suostunut aikoinaan laittamaan lapsiani läpi erohelvetin vaan päätin, että näillä mennään. Ei ollut mitään teeskentelyä lasten takia, vaan näin asiat toiselta kantilta ja opettelin tuntemaan toisen ja itseni uudessa valossa. Ei ollut helppoa, mutta ajan myötä palkitsevaa.
Japanilaisilla on hyvä sanonta, kun ruukku menee rikki se korjataan ja saumoihin käytetään kultaa. Ruukusta tulee arvokkaampi ja kauniimpi...
en voi ymmärtää näitä, jotka jatkavat suhdetta petetyksi tulon jälkeen, MIKÄLI eivät kykene antamaan anteeksi ja jatkamaan ns. puhtaalta pöydältä. Jos ei voi antaa anteeksi, ottaa eron. Jos ei halua erota, antaa anteeksi ja jatkaa elämää. Eikä yksi valhe oikeasti pilaa sitä elettyä elämää kokonaan. Sitä ennen on voinut olla vaikka kymmenen hyvää vuotta, mihin ne yhtäkkiä muka katoaa?
Voi ei :(
Kyllähän siinä menee sellaisia asioita rikki, joita ei takaisin saa. Oikeastaan se pilaa koko ajan ennen sitä, kun tajuaa että onkin eletty valheessa.
Mitäs tähän nyt sanoisi? Tsemppiä!
Oletko keskustellut miehen kanssa ja kertonut fiiliksesi?
Voisitko mennä joulupäivänä lasten kanssa vaikka sukuloimaan ilman miestä tai mies lasten kanssa?