Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä ketään muuta, joka liikuttuu kyyneliin tosi herkästi ihan tyhmistä asioista?
21.12.2016 |
Mulle tulee siis tosi herkästi sellainen pakahduttava olo, ja jos päästän tunteet valloilleen niin pääsee itku. Ja siis ei ainoastaan mistään surullisista tai hypermahtavista jutuista, vaan tosi herkästi ihan kaikesta.
Esimerkkitilanteita, joissa olen liikuttunut kyyneliin saakka:
- päiväkodin joulujuhla
- Let it go -biisi _joka ikinen kerta_
- jouluparaati
Muitakin esimerkkejä on vuosien varrelta, mutta tuossa viimeaikaisia. Yleensäkin kaikki live-esitykset, joissa on musiikkia, pakahduttavat aina. Mikähän tässä on?
Kommentit (30)
Ihana kuulla, että muutkin on ajatellu tän piirteen ennemmin ylpeyden aiheeksi kuin häpeälliseksi. Maailmassa on jo ihan tarpeeksi tunteettomuutta. Siispä...antakaamme tunteiden tuntua ja näkyä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä nykyään poraan kaikille mainoksille ja lauluille.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, täällä myös yksi. Viime aikoina olen itkeä tirauttanut liikunnan tuomasta hyvästä olosta, huippuhyvästä ruuasta, musiikista monta kertaa, itsenäisyyspäivänä, lapsuuden joulumuistoista. Siitä että olen saanut nukuttua päikkärit, kun katsoin hellyttävän videon lapsesta joka saa joululahjaksi koiranpennun, kun luin uutisen lapsensa menettäneistä vanhemmista. Jne jne jne.
Se on kyky tuntea ja kokea herkemmin ja voimakkaammin kuin ehkä keskivertoihminen. Olen aika ylpeä että mulla on sellanen piirre. Mutta kieltämättä joskus itkun aiheet tuntuu vähän "hölmöiltä"...
Ehkä pienenä korjauksena ettei se välttämättä tarkoita, että koet asioita herkemmin tai voimakkaammin kuin keskivertoihminen. Ehkä vain reagoit herkemmin asioihin. Esim. tuo että olet itkenyt, kun olet saanut nukuttua päikkärit, kuulostaa enemmänkin siltä, että olet aika itkuherkkä.
Minä. Mulla karjalaiset sukujuuret, ja kaikki mun suvun naiset on ihan samanlaisia - itku ja nauru yhtä herkässä.
Rakastan pitää puheita, mutta kun yritän puhua "omilleni", niin ei tule mitään, itkettää jo pelkkä aloituslausekin...
Mulla ihan sama. Liikutun todella helposti kyyneliin, mutta sen lisäksi alan joskus "itkeä" myös sellaisten asioiden vuoksi, jotka eivät ole "perinteisellä" tavalla liikuttavia, mutta jotenkin vain herättävät minussa muuten todella voimakkaan tunnereaktion. Tunnistan myös tuon pakahduttavan tunteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähes kaikille kirjoille poraan kun luen. Elokuvat ohjelmat. Kun joku kehuu minua. Kun edes ajattelen kissaani. Ihan kaikesta.
Täällä yksi pillittäjä jonka kompastuskivi on yksin jäätelöä syövät papparaiset. Jotenkin tulee väkisin sellainen fiilis että hänen täytyy olla menettänyt kumppaninsa kun ei syö yhdessä vaimon kanssa :D en tajua miksei muiden ruokien syöminen/kahvin juonti aiheuta samaa reaktiota, jotenkin se jäätelön lipitys kai sen aiheuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä kans. En myöskään pidä itseäni vahvemmin tuntevana välttämättä, ne tunteet on vaan tosi pinnassa. Mielellään dumppaisin tätä ominaisuutta vähän, myös äkäistyn liian helposti joskus, nauran kohdissa joista muut eivät, itken niin että luullan että on vakavaakin ja mä vaan koitan väliin henkiä et ei tää mitään, itken millon mistäkin. En tykkää huomiosta mikä tekee asian hankalammaksi. Huomaan et väsymys ja stressi on viimeaikoina pahentanut tätä.
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi pillittäjä jonka kompastuskivi on yksin jäätelöä syövät papparaiset. Jotenkin tulee väkisin sellainen fiilis että hänen täytyy olla menettänyt kumppaninsa kun ei syö yhdessä vaimon kanssa :D en tajua miksei muiden ruokien syöminen/kahvin juonti aiheuta samaa reaktiota, jotenkin se jäätelön lipitys kai sen aiheuttaa.
Nämä ja muutenkin papat, erityisesti pienikokoiset ja viiksekkäät/parrakkaat, yksikseen hitaasti vähän kumarassa kulkevat pistää itkettämään.
Liikutun kyyneliin lähes kaikesta. Joskus ihan ärsyttää, kun joku kliseisenä pitämäni tapahtuma / esitys (esim. tv-mainos) nostaa kyyneleet silmiin.
Selviytymistarinat liikuttavat eniten, samoin laupeuden osoittaminen tuntemattomalle. Myös juhlapuheet liikuttavat.
Kyyneleille ei voi mitään, mutta eivät ne sinänsä kauheasti haittaakaan. Eniten liikuttumistaipumuksessa haittaa, jos joutuu puhumaan samalla eikä saa sanotuksi asiaansa tai puheen lomaan tulee itkuntyrskähdyksiä.
Pysähtyminen kesken puheen ja tietoinen hengitysteiden rentouttaminen auttavat puhumaan lauseen loppuun liikutuksesta huolimatta. Aina se ei kuitenkaan onnistu.
_____________________________________________________________________________________________________
** Jumala syntyi ihmiseksi Pojassa, Jeesuksessa Kristuksessa, sovitti ihmisten synnit Golgatan ristillä ja nousi kuolleista! Joka uskoo Jeesukseen sovittajanaan ja herranaan, perii ikuisen elämän. **