Lue keskustelun säännöt.
Miksi ystäväni eivät halua puhua palkastaan?
20.12.2016 |
Ymmärrän, jos olisimme jotain tuttuja tai kavereita, mutta edes läheiset ystävät eivät halua sanoa edes osvittaa, paljonko tienaavat. Ystävien alat eivät ole mitenkään kummallisia, vaan ihan perustöitä, tyyliin opettaja, puutarhuri jne. Miksi palkka on läheistenkin kesken monelle tabu? Kerrotko ystävillesi kysyttäessä, paljonko tienaat? Miksi/miksi et?
Ap
PS. Ei minua haittaa/hävetä kertoa, että bruttoni on TES:sin mukainen 2700 e.
Kommentit (27)
Varmaan koska niillä on vähemmän. Tsekkaa verotoimistosta jos oikeasti kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kerro, eikä kukaan ole sitä tivannut.
Ikävä totuus on se, että juuri kukaan ei ole iloinen jonkun muun hyvästä palkasta. Näin välttää turhaa paskanjauhantaa.
Sama täällä. Bruttona noin 2700/kk vuoroista riippuen. T. Tekstinkäsittelijä.
Jaa-a. Mä huomaan monesti puhuvani palkastani tosi avoimesti ja joitakin ihmisiä se ehkä hämmentää tai vaivaannuttaa. Aion silti jatkossakin puhua, sillä palkat ei saisi etenkän työpaikoilla olla mikään tabu.
En nyt tietenkään utele aivan eri alalla olevan kaverin palkkoja, mutta samalla alalla työskenteleviltä olen kyllä suoraankin kysynyt. Ja sanonut myös että pakko ei ole vastata.
Kerron jos kysytään.
Palkoista pitäisi muutenkin mielestäni puhua avoimemmin, se auttaisi huomattavasti paremmin hahmottamaan eri alojen palkkatasoja (tai omaa palkkaa suhteessa muihin samalla alalla), kuin iltalehden listaukset mediaaneista yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en kerro, koska tienaan enemmän kuin useimmat tuttuni. Suuri osa kavereistani on samalta alalta ja men kyllä tiedetään suunnilleen toistemme tuloluokan, mutta muilta aloilta oleville en mielelläni kerro, koska se aiheuttaa kateutta.
Ymmärrän toki, että kovin vähän/paljon tienaavat eivät ehkä halua toitottaa asiaa, mutta suurin osa ihmisistä tienaa bruttona jotakin 1700-3500 e väliltä. Mikä siinä omassa palkassa on niin erityistä tai salaista? Kyllä ihmiset tajuaa, ettei laitoshuoltaja tai lastentarhanopettaja tienaa 8000 e kuussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en kertonut enää, kun sen jälkeen alkoi aina vänkääminen. Eihän johdon assari voi tienata €4450/kk. Joten lopetin sitten vastaamasta.
Mulle se on yksityisasia, kuten myös se missä asennoissa harrastan seksiä mieheni kanssa. Ei salaista, ei tabu. Ainoastaan mauton puheenaihe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
4000e perus, 6500e lisineen. Ei ketään kiinnosta. Mutta töitä en tekisi jollain alle kolmen tonnin liksalla.
En kerro koska hävettää pieni palkka korkeakoulutuksella. Onneksi miehen palkka on isohko niin pärjätään jotenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minut kasvatettiin olemaan hiljaa raha-asioista, kiitos siitä vanhemmilleni, oppi iskostui päänuppiin. Voin myöntää olleeni koko elämäni ajan erittäin etuoikeutettu raha-asioiden suhteen, ja tälläkin hetkellä rahaa on paljon, mutta koskaan en tuomalla tuo sitä julki.
En koskaan pystyisi kertomaan kenellekään mitään pilkuntarkkoja summia, joita tienaan. Korkeintaan voisin kertoa, että palkka on ihan hyvä ja sillä pärjää.
(Kyllä se nääs näkyy asunnosta ja vaatetuksestakin, että millä tolalla asiat ovat.) Paitsi no, jotkut toki elävät velaksi...
Kannattaa olla hiljaa palkoista. Julkiset palkat pakottaisivat työnantajat tasapuolisempaan palkan maksuun. Pienempää palkkaa pyytäneiden naisten ansiot alkaisivat lähestyä miesten ansioita ja siitähän ei mitään hyvää seuraisi. Äitikin on aina neuvonut, ettei palkoista huudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen samaa mieltä siitä että palkasta pitäisi voida puhua, varsinkin työkavereiden ja saman alan työntekijöiden kesken.
Itse en kuitenkaan tuo asiaa aktiivisesti esiin. Miksi? Teen 60% työviikkoa, palkka vajaa 2t ja kulutus reippaasti yli. Jokainen varmasti osaa päätellä että saan rahaa jostakin muualta (perintö ja mies hyväpalkkaisessa ammatissa) ja jos ei, en aio sitä itse tuoda esiin. :)
Eli. Palkka voi myös aiheuttaa häpeän tunteita ja ihmettelyä - vaikka teenkin työkseni sitä mitä rakastan! (Enkä niinkään rahan vuoksi).
En halua puhua koska raadan kuin orja mitättömällä rahalla. Olen siis ilmeisesti vähän tyhmä.
Oon mä joskus kysyttäessä sen kertonut ja reaktio on aina se sama: puolipäivätyö, puolet vuodesta lomaa ja palkkakin vielä liian iso. En mä viitsi enää. Jos joku kysyy, nykyään vastaan että riittävästi.
Typerykset puhuu palkasta uteliaille. Varmaan nainen kyseessä. Minun 6500 brutto ei kuulu kellekään juoruakalle.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen samaa mieltä siitä että palkasta pitäisi voida puhua, varsinkin työkavereiden ja saman alan työntekijöiden kesken.
Itse en kuitenkaan tuo asiaa aktiivisesti esiin. Miksi? Teen 60% työviikkoa, palkka vajaa 2t ja kulutus reippaasti yli. Jokainen varmasti osaa päätellä että saan rahaa jostakin muualta (perintö ja mies hyväpalkkaisessa ammatissa) ja jos ei, en aio sitä itse tuoda esiin. :)
Eli. Palkka voi myös aiheuttaa häpeän tunteita ja ihmettelyä - vaikka teenkin työkseni sitä mitä rakastan! (Enkä niinkään rahan vuoksi).
Miksi puhuisin palkasta työtovereiden kanssa kun tiedämme palkamme muutenkin? Peruspalkka on sentilleen määrätty sekä kaikki työtehtävät joita voi olla perustyön päälle. Riitelylisäkin on määräaikainen ja tarkka summa. Jokainen pystyy halutessaan laskemaan työkaverin palkan.
Mä sanon että työsopimuksessa on palkka bruttona 1800 vaikka vuositasolla keskimääräisesti tienaan 2500e
En kerro, koska se ei kuulu muille. Ei siinä sen kummempaa syytä ole.