Voiko 16- ja 15-vuotiaat pojat olla 5 yötä keskenään? Isovanhempi ihan lähellä.

Riippuu paljon pojista, jos luottoa löytyy ja esim. koulun voi olettaa hoituvan niin ihan ok, koska isovanhempi voi käydä päivittäin tsekkaamassa ja olla apuna jos jotain tulee.

Periaatteessa kyllä, mutta riippuu pojista ja isovanhemmista.

Eli jos luotettavia poikia niin sinällään ok, mutta tokihan koulut yms. vähän mietityttää. Lisäksi tietysti ruokapuoli ts. tekevätkö itse ruoat vai tuovatko isovanhemmat ne. Jos voisi luottaa siihen että menevät nukkumaan koulupäivinä suhteellisen järkevään aikaan ja isovanhemmat kävisivät aamulla katsomassa ja illalla niin sitten ok.

Noilla spekseillä varmasti pärjäävät. Vajaa sata vuotta sitten olisivat hyvin voineet olla rintamalla sotimassa.

Olen edellisen kanssa samoilla linjoilla, eli riippuu täysin pojista. Meillä sai 15-vuotias poika olla viikonloppuja kesällä kotona, kun muu perhe oli mökillä. Välillä kotona oli 17-vuotias siskokin, välillä ei. Hyvin meni aina. Viime kesänä sama kundi oli 16-vuotias ja oli viikon itsekseen kotona, kun muu perhe reissussa. Isovanhemmat olivat puhelimen päässä, mutta mökillä, eli 100 km päässä. Ei meillä ole mitään ongelmia ollut. Rauhallinen on tämä meidänkin poika. Olin yhteydessä joka päivä. Hän kyllä tietää, että jos mokaa, niin vapaus loppuu siihen.

Itse tunnette nuorenne parhaiten.

Perusvastaus tässä on ei, viisi yötä on liikaa. Mutta tuossa iässä persoonallisuudet, suhtautuminen päihteisiin ja kaveripiirin koostumus ovat niin erilaisia eri nuorilla joten lopullisen tuomion antaminen näillä tiedoilla on mahdotonta.

Pojat hoitavat kyllä koulun hyvin, molemmilla huitelee ka yli 9. Ruoat ym. tietty hoidan valmiiksi, lämmittävät vaan tai tekevät jotain simppeliä itse. Kauppaankin pääsevät, jos jotain puuttuu :) Itse herään lomillakin aikaisin, niin soittaisin joka aamu ns. herätyspuhelun + tietty illalla myös. Ja isovanhempi kävisi alkuillasta varmaan katsomassa, että kaikki ok + heittäisi toisen pojista pidemmälle olevaan harrastukseensa. Ap.

Jos eivät pärjää, niin ei heitä ollut tarkoitettu eläjiksi.

Meillä ollu jo 10 ja 12 vuotiaat. Et melko avuttomia on jos eivät pärjää.

Vierailija kirjoitti:

Jos eivät pärjää, niin ei heitä ollut tarkoitettu eläjiksi.

Pärjäämisestähän tässä ei ollut kyse, kuten tekstistä varmaan luit? Vaan lähinnä yleisestä mielipiteestä, että voiko tuon ikäiset pojat jättää keskenään vai tuleeko otsaan ns. huono vanhempi -leima? :) Ap

Siis mitä ihmettä, eikö tuon ikäiset muka osaa herätä kouluun ilman että mamma soittaa puhelimella? Jos noin avuttomia ovat, niin pyytäisin lähellä asuvaa isovanhempaa asumaan poikien kanssa sen viisi päivää, että pojat saavat aamuherätyksensä ja aamiaiset sänkyyn. Ilmeisesti illalla tarvitsevat myös peittelijän, että osaavat mennä nukkumaan.

Ei oo todellista pitääkö tällaista ihan kysyä... Monet muuttavat jo 15-16-vuotiaana pois kotoa opiskeluiden perässä. Todella uusavuttomia, jos eivät kykene itsenäisesti hoitamaan koulua ja ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä ihmettä, eikö tuon ikäiset muka osaa herätä kouluun ilman että mamma soittaa puhelimella? Jos noin avuttomia ovat, niin pyytäisin lähellä asuvaa isovanhempaa asumaan poikien kanssa sen viisi päivää, että pojat saavat aamuherätyksensä ja aamiaiset sänkyyn. Ilmeisesti illalla tarvitsevat myös peittelijän, että osaavat mennä nukkumaan.

Nimenomaan siitähän siinä soitossa olisi kyse :D Tai ehkä vaan varmistaa, että ovat hereillä ja toivottaa hyvää päivää :) Ap

En antais olla, bileet pitävät kuitenkin ja törttöilevät mitä sattuu. Kotona viihtyvää tyyppiä, eli tietokoneella paljon? Sinä on hyvä lyödä useamman päivän lanit pystyyn, vetää energiajuomaa ja pelata vähän isommalla porukalla. Koulunkäynti kärsii, mutta tietenkin jos pojillakin on loma silloin, niin mikäettei.

Ihania nämäkin "ei mitään ongelmaa ollut" :D Kun tietää miten on kaverit ja sisarukset onnistuneet pitämään bileet ja vetämään kännit täysin vanhempien tietämättä, vanhemmat on luulleet että "hyvin meni" vaikka todellisuus oli jotain aivan muuta. Haha :D

Toki voi jättää.

Mä olin 16-vuotiaana pari viikkoa yksin kotona, eikä ollut mitään ongelmia.

Ruokaakin osasin toki jo tehdä, sitähän oppii vaikka köksässä ylä-asteella jos ei kotona opeteta.

Mummo ja pappa kävivät muistaakseni kerran tuona aikana ja silloinkin lähinnä odottelin, että lähtisivät pois.

Koneella istuin sen kahden viikon aikana lähes kaiken vapaa-ajan, mutta koulun hoidin ja tein ruoat.

Siivosin sitten viimeisenä päivänä ennen kuin vanhemmat tulivat takaisin kotiin.

M26

Jos eivät ole olleet aikaisemmin yksin, niin 5 yötä on aika pitkä aika ensikokeiluksi. Kävisikö osa ajasta isovanhempien luona, osa ajasta keskenään niin, että isovanhempi tsekkaa tilanteen? Tai isovanhempi tulee nukkumaan pari ekaa yötä poikien kanssa, ja sitten kokeilu kahden kesken.

En voi uskoa keskustelua etteivät pärjäisi. Melkein aikuisia, joten aika opetella ellei esim. herääminen onnistu. Ainoa asia on tuo päihteiden käyttö. Mutta isovanhemmat varmaankin saavat seurattua sitäkin.

Jotkut tuonikäisethän asuvat yksin.

Itse asuin 16 vuotiaana 300 kilometrin päässä vanhemmista ja pärjäsin mainiosti ihan ensimmäisistä päivistä lähtien.

Kyllä siinä iässä osaa herätä kouluun, tehdä ruokaa, huolehtia itsestään ja kodista.

Omasta mielestäni voi helposti olla itsekseen tuon ajan. Lähinnä sopisin tiukan kurin juhlien pitämisen suhteen, koti voi oikeasti olla pommin jäljiltä jos tieto tyhjästä kämpästä ja juhlista leviää vaikka koulussa.

Muuten en nää mitään ongelmaa, ihan hyvää harjoitusta itsenäistymiseen ja isovanhempien apu kuitenkin lähellä.

Bileiden järjestäminen / päihteiden käyttö on se suurin ongelma. En jättäisi noin pitkäksi aikaa yksin.

Terv. Bilettänyt kympin tyttö

Meillä ollut 16-vuotiaat viikon kahdestaan, ei mitään ongelmaa. Isovanhemmat oli lähellä, jääkaappi täynnä ruokaa ja varalle rahaa. Iltaisin soittelin kuulumisia, hyvin pärjäsivät.