Lue keskustelun säännöt.
Olen mustasukkainen lapsenlapsistani
18.12.2016 |
Hei.
Minun on pakko saada avautua aiheesta, koska pahoitin tänään mieleni.
Minulla on kaksi ihanaa lastenlasta, 2v & 5kk. He asuvat noin 50km päässä. Ennen lapsia poikani ja hänen vaimonsa kyläilivät luonani usein ja olivat yötä viikonloppuisin. Mutta kun heidän esikoinen syntyi, käynnit alkoivat harventua ja kyläily siirtyi entistä enemmän miniäni vanhemmille. Viime joulun he sentään vielä olivat minun ja muun perheen luona, mutta tänään he ilmoittivat, että tulevat vain käymään aattona pikaisesti. On kuulemma niin hankalaa olla yötä kahden lapsen kanssa ja meillä ei käy joulupukki, mutta toisessa mummolassa käy.
Lapsenlapseni kasvavat silmissä ja nään heitä enää vain noin kerran kuussa. Ja silloinkin käynti on hyvin lyhyt, koska on jo kiire toisille isovanhemmille. Tämä 2v ei edes sano minua mummiksi koska olemme niin etäisiä. Olen jutellut asiasta kahden muun lapseni kanssa, ja heistäkin on tämä on ikävää.
Onko minulla oikeus olla mustasukkainen? Sekin että en saa viettää edes joulua heidän kanssaan tuntuu niin pahalta... pitääkö minun vain hyväksyä ja odottaa että lapset kasvavat ja yökyläily on tällöin helpompaa...
Kommentit (52)
Me ei lapsen kanssa yövytä kuin toisten isovanhempien luona, syy suoraan se että he ovat omasta halustaan hankkineet kotiinsa sellaista tarpeellista tavaraa ettei kaikkea tarvitse kuljettaa mukana, löytyy rattaat, astioita (lapsi nyt 1v3kk, harjoittelee itse syömistä joten lusikan tulee mahtua hyvin suuhun ja astiat lentää välillä eli muovisia), leluja, turvaistuin, vaatteita, vaippoja yms. mutta tärkein, ovat järjestäneet vierashuoneen uudelleen niin että siellä on turvallista yöpyä lapsen kanssa (perhepetissä nukutaan, kahdella reunalla seinä ja kolmannella lipasto) vaikka olisi vain 1 vanhempi mukana. Joskus laskin että jos yöpyisimme yhden yön toisessa mummolassa, tulisi mukaan ottaa reilut 50 tavaraa enemmän (pelkästään lapselle) kuin ensimmäisessä, lisäksi nukkuminen kahdestaan lapsen kanssa mahdotonta turvallisuusnäkökulmasta (ei ole mahdollista saada kuin toinen pääty sängystä seinää vasten, muuten täynnä kirjahyllyjä tai ovia/ikkunoita seinät).
Lisäksi tämä toinen mummo ja ukki eivät kunnioita valintojamme ja arvojamme vanhempina. Eivät myöskään usko että tavat ja tieto ja suositukset muuttuneet heidän lastensa ajoista (olen mm. saanut heidät kiinni tukistamasta lasta). Kaikki muuttuneet asiat (esim ei 2kk vanhalle mehua) pitää vääntää ratakiskosta ja siltikin tekevät kuten haluavat jos selän kääntää.
Siksi eivät ole hoitaneet tai tule koskaan hoitamaan meidän lasta.
Myös aito kiinnostus puuttuu, muut lapsenlapset näkyvät "sisustuksessa", valokuvina, mutta meidän lapsesta heille annettuja kuvia ei näy missään, oppimisesta tai kasvusta ei kysellä paitsi negatiiviseen sävyyn "eikö se vieläkään puhu?".
Kaikenkaikkiaan tämä vaikuttaa siihen vierailuintoon meillä, kyllä siellä käydään pari kertaa kuukaudessa. Ensimmäisessä taas vähintään kerran viikossa.
Molemmille yhtä pitkä (lyhyt) matka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostat aivan minun anopilta. Emme käy usein heillä, sillä meillä ei ole autoa. Näin pienille pitää ottaa istuimet mukaan, raahaa niitä sitten bussissa tai törkeän kalliissa junassa, kun emme saa edes alennuksia.
Joulut vietämme sen yksinäisen isovanhemman luona, heillä on porukkaa jouluisin vaikka kuinka paljon. Yhdellä isovanhemmalla ei olisi ketään. Ja tämä yksi myös käy meillä ja auttaa aina kun tarvitaan ja pyydetään, jos vain voi.
Anoppia taas pyydetään kylään ym, niin hirveää narinaa kuinka ei voi eikä kerkeä. Mutta meidän autottomina pitää voida ja keretä.
Eikö siellä tuppulassa asu ketään muita, joilta saisit kyydin silloin tällöin jonnekin julkisen kulkuvälineen reitille? Hankkiudu nyt pois sieltä niin kauan kuin et vielä ole tuppulan terveyskeskuksessa itkemässä yksinäisyyttäsi. Höhlä saa olla, mutta ei siitä pidä sentään ylpeillä.
Mustasukkaisuus on ok tunne, sen on tarkoitus lapioida sinut ovesta ulos ja lastenlapsiesi iloksi. Sinä vain käännät sen tarkoittamaan sitä, että jonkun muun pitäisi tehdä jotain. Se on täysin perusteeton tulkinta.
Vierailija kirjoitti:
Onko minulla oikeus olla mustasukkainen? Sekin että en saa viettää edes joulua heidän kanssaan tuntuu niin pahalta... pitääkö minun vain hyväksyä ja odottaa että lapset kasvavat ja yökyläily on tällöin helpompaa...
Vastauksena kysymykseesi, niin kyllä, nyt sinun pitää vain hyväksyä asia. Vanhempiensa lapsia he ovat, ja isovanhempien ym on tyytyminen siihen mitä annetaan.
Joka vuosi joulu on vanhusten juhla. Olen sitten itse lapsi, aikuinen, äiti, mikä vaan. Muuten tulee itkupotkuraivarit kaikille isovanhemmille, se on nähty. Muitten ehdoilla pitää mennä, niin mieli on hyvä paitsi ei ehkä aina itsellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Arvelinkin että saisin syyttelyä mutta ei se mitään.
Olen puhunut asiasta poikani ja miniäni kanssa. Poikani itsekin on sanonut, että haluaisi viettää enemmän aikaan minun ja sisarusten luona. Mutta koska miniä on suhteessa se ajokortillinen, hän päättää useimmiten asiasta. Ja lisäksi olen kuullut, että miniäni isä on esim. Kiristänyt ottavansa tyttäreltään auton pois, jos eivät tule kyläilemään säännöllisesti. Että siinäkin on osa syy tähän vierailuihin. Lisäksi käyn kyllä itse heidän luonaan aina kun saan vaan kyydin ja heille sopii. Ja TOTTAKAI olen kiitollinen jokaisesta minuutista jonka he luonamme viettävät.
Eli vauvan äiti on ainoa ajokortillinen, ja sinä ihmettelet kun eivät kylässä ramppaa.
Toivottavasti tajuavat ottaa vielä enemmän itsenäisyyttä ja lopettaa aaton pikavisiititkin. Ihan järjetöntä imettävän äidin ja vauvan rääkkäystä.
Onhan sekin ihan hyvä että käyvät aattona sinua tervehtimässä. Lasten kanssa matkustaminen ja kyläily ei ole aina helppoa vaan vaatii vaivannäköä. Ja onhan se joulu myös poikasi perheellä, heillä on oikeus viettää sitä niin kuin haluavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tulipa surullinen olo ap:n viestistä.
ja saamistaan vastauksista.
Tiina
p.s. itselläni on vain poikia, ja mietin jo, miten tulevaisuudessa en mahdollisia lapsenlapsiani tule ehkä näkemään kovin usein, koska anopin/isän puoleisiin isovanhempiin on tyypillisesti kaukaisemmat välit kuin äidin puoleisiin isovanhempiin.
Poika ei ole halunnut ajokorttia vaikka tuppukylässä asunut? Kuulostaa oudolta. Ymmärrän miniää varsin hyvin, jatkuvasti kuskina olevinen on varsin rasittavaa. Itse en kortitonta puolisoa olisi edes huolinut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska autoa en omista ja täältä perähikiältä ei kyseiseen paikkaan mitään busseja kulje.
Eli aina on lapsiperheen vastuulla yhteydenpito ja näkemiset? Ihan yhtä pitkä matka se on heiltä sinne perähikiälle kuin sinulta heille. Mutta tottahan nelihenkisen vauvaperheen on aina helpompi ähräytyä kylään kun yhden ihmisen heille päin. Hohhoijakkaa.
Tämä.
Kuulostat anopiltani. Hän haluaa kaiken valmiina, hänen eteen pitäisi tehdä kaikki, saada kaikki valmiina. Mikset käy itse heillä kylässä, ole osana heidän elämäänsä, auta lastenhoidossa, vie lapsia vaikka leikkipuistoon, kävelylle, TEE ITSE jotain.
Pyydätkö kylään, lounaalle, illalliselle, ehdotatko tekemisiä yhdessä?
Vierailija kirjoitti:
Voithan aina muuttaa sieltä perähikiältä ihmisten ilmoille jos haluat lastenlapsiasi nähdä.
Tämä on erittäin varteenotettava vinkki! Monet isovanhemmat ovat tehneetkin näin, muuttavat kaupunkiin ollakseen lähempänä lapsenlapsiaan ja pystyäkseen myös tarjoamaan hoitoapua vanhemmille, joilla on työelämän kiireet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
tulipa surullinen olo ap:n viestistä.
ja saamistaan vastauksista.
Tiina
p.s. itselläni on vain poikia, ja mietin jo, miten tulevaisuudessa en mahdollisia lapsenlapsiani tule ehkä näkemään kovin usein, koska anopin/isän puoleisiin isovanhempiin on tyypillisesti kaukaisemmat välit kuin äidin puoleisiin isovanhempiin.
Riippuu ihan tapauksista. Omassa lähipiirissäni menee melkein tasan nämä - monilla on läheisemmät välit miehen vanhempiin, ei suinkaan äidin vanhempiin kuten moni olettaa. Eiköhän se rooli muotoudu ihan tapauskohtaisesti. Miten suhtautuu itse lapsen puolisoon, miten on osana heidän elämää, jääkö etäiseksi vai uskaltaako tehdä tuttavuutta miniään siinä määrin, että kaikilla on rentoa ja mukavaa.
Vierailija kirjoitti:
Olisit tyytyväinen, meillä toinen isovanhempi ei ole koskaan nähnyt lasta eikä tule näkemäänkään, eikä edes tietämään tästä. "Läheisempi" isovanhempi näkee lasta todella hyvällä tuurilla kerran puoleen vuoteen. Eikä todellakaan minään pyhinä. Ja mitäs jos muistaisit sen, että isovanhemmilla ei ole oikeutta lapsenlapsiin, ei niitä teidän isovanhempien takia tai iloksi ole tehty.
Sanoisin kyllä, että tuo sinun "mallisi " on todella harvinaista. Onhan lapsillakin joku oikeus myös isovanhempiin. Sinäkö sen päätät, että lapset eivät saa tutustua isovanhempiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me ei lapsen kanssa yövytä kuin toisten isovanhempien luona, syy suoraan se että he ovat omasta halustaan hankkineet kotiinsa sellaista tarpeellista tavaraa ettei kaikkea tarvitse kuljettaa mukana, löytyy rattaat, astioita (lapsi nyt 1v3kk, harjoittelee itse syömistä joten lusikan tulee mahtua hyvin suuhun ja astiat lentää välillä eli muovisia), leluja, turvaistuin, vaatteita, vaippoja yms. mutta tärkein, ovat järjestäneet vierashuoneen uudelleen niin että siellä on turvallista yöpyä lapsen kanssa (perhepetissä nukutaan, kahdella reunalla seinä ja kolmannella lipasto) vaikka olisi vain 1 vanhempi mukana. Joskus laskin että jos yöpyisimme yhden yön toisessa mummolassa, tulisi mukaan ottaa reilut 50 tavaraa enemmän (pelkästään lapselle) kuin ensimmäisessä, lisäksi nukkuminen kahdestaan lapsen kanssa mahdotonta turvallisuusnäkökulmasta (ei ole mahdollista saada kuin toinen pääty sängystä seinää vasten, muuten täynnä kirjahyllyjä tai ovia/ikkunoita seinät).
Lisäksi tämä toinen mummo ja ukki eivät kunnioita valintojamme ja arvojamme vanhempina. Eivät myöskään usko että tavat ja tieto ja suositukset muuttuneet heidän lastensa ajoista (olen mm. saanut heidät kiinni tukistamasta lasta). Kaikki muuttuneet asiat (esim ei 2kk vanhalle mehua) pitää vääntää ratakiskosta ja siltikin tekevät kuten haluavat jos selän kääntää.
Siksi eivät ole hoitaneet tai tule koskaan hoitamaan meidän lasta.Myös aito kiinnostus puuttuu, muut lapsenlapset näkyvät "sisustuksessa", valokuvina, mutta meidän lapsesta heille annettuja kuvia ei näy missään, oppimisesta tai kasvusta ei kysellä paitsi negatiiviseen sävyyn "eikö se vieläkään puhu?".
Kaikenkaikkiaan tämä vaikuttaa siihen vierailuintoon meillä, kyllä siellä käydään pari kertaa kuukaudessa. Ensimmäisessä taas vähintään kerran viikossa.
Molemmille yhtä pitkä (lyhyt) matka.
Ja ovathan nämä "hyvät"isovanhemmat nimenomaan äidin vanhemmat :)
Vierailija kirjoitti:
tulipa surullinen olo ap:n viestistä.
ja saamistaan vastauksista.
Tiina
p.s. itselläni on vain poikia, ja mietin jo, miten tulevaisuudessa en mahdollisia lapsenlapsiani tule ehkä näkemään kovin usein, koska anopin/isän puoleisiin isovanhempiin on tyypillisesti kaukaisemmat välit kuin äidin puoleisiin isovanhempiin.
Näinhän se yleensä on, perheissä tehdään niinkuin vaimo sanoo:( Ja yleensä sen vaimo haluaa palata viettämään joulujaan lapsuuden perheeseen. Ja kuten ap kirjoittikin toinen isoisä on ostanut autonkin perheen käyttöön, pakkohan sitä on mennä sitten ko mummolaan. Ehdottaisin ap:lle, että matkustaisi poikansa luokse ja tarjoaisi hoitoapuaan. Pääseehän sieltä "perähikiältäkin" autotien varteen ja eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Poika ei ole halunnut ajokorttia vaikka tuppukylässä asunut? Kuulostaa oudolta. Ymmärrän miniää varsin hyvin, jatkuvasti kuskina olevinen on varsin rasittavaa. Itse en kortitonta puolisoa olisi edes huolinut.
Jopas nyt jotakin :D. Onpa sinulla oudot kriteerit puolison suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit tyytyväinen, meillä toinen isovanhempi ei ole koskaan nähnyt lasta eikä tule näkemäänkään, eikä edes tietämään tästä. "Läheisempi" isovanhempi näkee lasta todella hyvällä tuurilla kerran puoleen vuoteen. Eikä todellakaan minään pyhinä. Ja mitäs jos muistaisit sen, että isovanhemmilla ei ole oikeutta lapsenlapsiin, ei niitä teidän isovanhempien takia tai iloksi ole tehty.
Sanoisin kyllä, että tuo sinun "mallisi " on todella harvinaista. Onhan lapsillakin joku oikeus myös isovanhempiin. Sinäkö sen päätät, että lapset eivät saa tutustua isovanhempiin?
Kyllä, minä mieheni kanssa päätän, että hän ei tähän toisen puolen isovanhempiin tutustu. Perhettään pitää suojella, siksi tämä tehdään. Siellä on taustalla sellaisia asioita, ettei moni uskoisikaan jos kertoisi. Eivät aina ne omat vanhemmat ole sellaisia, joita tahtoo nähdä ja pitää yhteyttä, joskus pitää paeta niitä. Älä pelkää, ei tämä kivaa meillekään ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit tyytyväinen, meillä toinen isovanhempi ei ole koskaan nähnyt lasta eikä tule näkemäänkään, eikä edes tietämään tästä. "Läheisempi" isovanhempi näkee lasta todella hyvällä tuurilla kerran puoleen vuoteen. Eikä todellakaan minään pyhinä. Ja mitäs jos muistaisit sen, että isovanhemmilla ei ole oikeutta lapsenlapsiin, ei niitä teidän isovanhempien takia tai iloksi ole tehty.
Sanoisin kyllä, että tuo sinun "mallisi " on todella harvinaista. Onhan lapsillakin joku oikeus myös isovanhempiin. Sinäkö sen päätät, että lapset eivät saa tutustua isovanhempiin?
Kyllä, minä mieheni kanssa päätän, että hän ei tähän toisen puolen isovanhempiin tutustu. Perhettään pitää suojella, siksi tämä tehdään. Siellä on taustalla sellaisia asioita, ettei moni uskoisikaan jos kertoisi. Eivät aina ne omat vanhemmat ole sellaisia, joita tahtoo nähdä ja pitää yhteyttä, joskus pitää paeta niitä. Älä pelkää, ei tämä kivaa meillekään ole.
Tottakai ymmärrän tuon, jos jotain pahaa on taustalla, silloin tietysti katsotte lasten ja perheen parasta. Itse näin "normaalina" isovanhempana nautin lastenlasten seurasta ja lapset odottavat pääsyä mummolaan. Autan myös paljon lasteni perheitä, lapset ovat pieniä vain hetken. Hyvää Joulua Sinulle ja perheellesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit tyytyväinen, meillä toinen isovanhempi ei ole koskaan nähnyt lasta eikä tule näkemäänkään, eikä edes tietämään tästä. "Läheisempi" isovanhempi näkee lasta todella hyvällä tuurilla kerran puoleen vuoteen. Eikä todellakaan minään pyhinä. Ja mitäs jos muistaisit sen, että isovanhemmilla ei ole oikeutta lapsenlapsiin, ei niitä teidän isovanhempien takia tai iloksi ole tehty.
Sanoisin kyllä, että tuo sinun "mallisi " on todella harvinaista. Onhan lapsillakin joku oikeus myös isovanhempiin. Sinäkö sen päätät, että lapset eivät saa tutustua isovanhempiin?
Kyllä, minä mieheni kanssa päätän, että hän ei tähän toisen puolen isovanhempiin tutustu. Perhettään pitää suojella, siksi tämä tehdään. Siellä on taustalla sellaisia asioita, ettei moni uskoisikaan jos kertoisi. Eivät aina ne omat vanhemmat ole sellaisia, joita tahtoo nähdä ja pitää yhteyttä, joskus pitää paeta niitä. Älä pelkää, ei tämä kivaa meillekään ole.
Tottakai ymmärrän tuon, jos jotain pahaa on taustalla, silloin tietysti katsotte lasten ja perheen parasta. Itse näin "normaalina" isovanhempana nautin lastenlasten seurasta ja lapset odottavat pääsyä mummolaan. Autan myös paljon lasteni perheitä, lapset ovat pieniä vain hetken. Hyvää Joulua Sinulle ja perheellesi.
Juuri näin, myös toisen isovanhemman tapaamisia on noin vähän, koska asuu liian lähellä tuota "pahaa" isovanhempaa ja on liian riskialtista lähteä sinne ja hän ei tahdo tänne kauheasti tulla. Lisäksi epäilys on ikävä kyllä suuri, että hän on kertonut asioitamme, mukaan lukien salattu osoitteemme, tälle toiselle isovanhemmalle. Kurjaahan se on, jos lapsi jää ilman isovanhempia, mutta ei ole iso paha, jos niin saa pidettyä lapsen turvassa ja hengissä. Samoin sinulle =)
Kerran kuussahan on ihan hyvin. Itsellä ainakin noina aikoina oli vaikeuksia löytää yhteistä aikaa edes miehen kanssa, saatika sitten että olisimme ehtineet jossain käymäänkin. Voithan esittää toiveen, että ne harvat käynnit olisivat sitten vähän pidempiä, että ehtisit rauhassa olla lasten kanssa.