Lue keskustelun säännöt.
Raskaus on tuhonnut aivoni
18.12.2016 |
Olen viimeisilläni raskaana ja tuntuu etten saa enää mitään aikaiseksi. Pitäisi vielä tehdä yli kymmenien sivujen edestä esseitä tässä ennen joulua ja siivota mutta aivot ei vaan toimi niin kuin ennen. Olen ihan kuin jossain sumussa ja vaivun vain omiin ajatuksiini.
Onkohan tästä enää paluuta normaaliin vai meneekö tämä vielä johonkin pahempaan?
Kommentit (8)
Yövalvominen vie sen lopunkin järjen, mutta älä huoli, imetyksen loputtua kaikki palaa ennalleen. Itse olen huomannut myös ajankäytön tehostuneen, eli kun yksikään lapsista ei juuri ole kiinni lahkeessa, saan tehtyä lyhyemmässä ajassa saman kuin ennen lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Imetys vie loputkin järjen hippeet...ainakin multa on vieny :D 1v 7kk toinen roikkunut tisussa ja aivot ihan höttöö..en muista mitään..jätän avaimet oveen, jääkaapin ovet jää auki..:) breastfeeding brainfog :D
Äitiysloman alkuun olisi vielä kuukausi aikaa, ja olen kamppaillut "raskausaivojen" kanssa melkeinpä koko raskauden ajan.
Työni on tarkkuutta vaativaa, joten olen joutunut tsemppaamaan todella paljon että saan asiat tehtyä (oikein). Nolottaa kun joudun asiakkaiden edessä pohtimaan pitkäänkin asiaa, jonka todellakin osaan mutta en sillä hetkellä vaan jostain syystä saa sitä päähäni.
Mulla ei ollut paluuta. Opiskelut jäi ja palasin vanhaan työhöni, joka ei ole kovin älyllisesti vaativaa, mutta koen että kykenen suoriutumaan siitä ilman kohtuuttomia ponnisteluja, jolloin energiaa jää vielä kotiinkin ja lapsille. Raskausaikana se taantuminen alkoi ja pitkä imetys "sulatti" loputkin aivokapasiteetista. :D Ei tietenkään kaikille käy niin, sillä on äitejä joilla on vaativa työ ja hieno ura, mutta minulta se ei onnistunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko käynyt sokerirasituksessa?
Olen käynyt, arvot oli erinomaiset. Kaikki on muutenkin ollut tosi hyvällä mallilla kun on mitattu.
Helpottavaa kuulla että muillakin on tälläistä :)
ap
Mä imetän tällä hetkellä 4kk vauvaa ja tosiaan huomasin jo raskauden aikana, että jokin on päässäni ihan mennyttä. Loppuraskaudesta lähtien on tuntunut vaikealta keskittyä mihinkään ja jotenkin mielikuvituskin on latistunut. Tuntuu aika tylsältä päässä. Toivottavasti tilanne palautuu joskus ennalleen. Kaipaan sitä, että pystyisin pohtimaan syvällisesti ja haaveilemaan, sekä kykenisin haastavaankin ajatteluun.
Tuo on ihan normaalia raskauden aikana. Tuo tila ei tosiaan ole hedelmällinen esim. opiskeluun. Toisessa raskaudessa mä lopetin autolla ajamisen pari viikkoa ennen synnytystä, tuntui, että en pystynyt havainnoimaan ympäristöäni.