Ope ei välitä vaikka tyttäreni luistimet hävisi.

Eihän se opettaja niitä hukannut:)

Onko jossain muka tapana jättää koululle?

Vähemmästäkin opettaja stressaantuu, kun viikkotunteja on niin maan perusteellisesti, vähän lomia ja huono palkka!

Meillä on varasto. Se on nimenomaa siksi ettei koulukyydissä tarvi suksia ja luistimia raahata edestakaisin. Joku varmasti kössiny ne luistimet. Kai se opettaja on vastuussa varaton tavarasta siinä mielessä että jokainen ottaa sieltä vain yhdet luistimet tai sukset tms ja palauttaa ne.

Miksi ne sinne jäi?

Openko ne pitäisi etsiä? 

Vierailija kirjoitti:

Meillä on varasto. Se on nimenomaa siksi ettei koulukyydissä tarvi suksia ja luistimia raahata edestakaisin. Joku varmasti kössiny ne luistimet. Kai se opettaja on vastuussa varaton tavarasta siinä mielessä että jokainen ottaa sieltä vain yhdet luistimet tai sukset tms ja palauttaa ne.

Ei tietenkään ole opettajan vastuulla, vaan sen joka tavaransa jättää.

no ehkä voisit viestiä tilanteen opelle..

ihan oikeasti pienempien oppilaiden kanssa se VARASTETTU kumi/kynä/pipo/luistin löytyy yhdeksän kertaa kymmenestä ihan sieltä omasta repusta tai viimeistään omasta kodista.

isompien kanssa suhdeluku on vähän eri, muttei paljon.

ihan jokaiseen lapsen löytämättömyyteen ei siis heti ekasta viitsi aloittaa etsintöjä ja kuulusteluja jos vanhemman kanssa ei olla yhteydessä ensin.

Nyt ei ole kyse mistään kumista.

Vierailija kirjoitti:

Nyt ei ole kyse mistään kumista.

jes, siksipä huoltaja voisi ehkä nakuttaa sinne wilmaan, että eipä ole luistimet kotona.

Miksi opettajan pitäisi välittää? Ei se voi sulle nyt tässä luistimiksi muuttua!

Eikö opettaja voisi välittää viestin oppilaille ja heidän vanhemmilleen, joissa kertoisi asian ja luistimien tuntomerkit? Joku toinen on saattanut erehdyksissä ottaa ne itselleen omiensa sijasta?

Vierailija kirjoitti:

no ehkä voisit viestiä tilanteen opelle..

ihan oikeasti pienempien oppilaiden kanssa se VARASTETTU kumi/kynä/pipo/luistin löytyy yhdeksän kertaa kymmenestä ihan sieltä omasta repusta tai viimeistään omasta kodista.

isompien kanssa suhdeluku on vähän eri, muttei paljon.

ihan jokaiseen lapsen löytämättömyyteen ei siis heti ekasta viitsi aloittaa etsintöjä ja kuulusteluja jos vanhemman kanssa ei olla yhteydessä ensin.

Juuri näin! Sitä ei ymmärrä muut, kuinka monta kertaa päivässä lapsilta on viety jotain ja niistä ei jaksa enää intoilla. Ja ei rehellisesti sanottuna ehdikään. Se päivä on niin hektinen. Aina on kirja viety, kynä, pipo, kengät, urheilukassi jne. Ja 99,5% kerroista se on ihan siellä, mihin lapsi sen jätti. Vanhemmatkin laittaa viestiä, että lapselta on viety vaikka kirja ja sitten opettaja avaa pulpetin, niin siellähän se on sen piirustuksen alle tai repun sivutaskussa.

Vierailija kirjoitti:

Vähemmästäkin opettaja stressaantuu, kun viikkotunteja on niin maan perusteellisesti, vähän lomia ja huono palkka!

Niin ja viimeinen työviikko ennen lomaa kovin raskas. Poika sanoi koulusta tullessaan, että viimeinen koe oli tänään, reppua ei tarvi enää ottaa kouluun, kun viimeinen  viikko katsotaan vain elokuvia

Opettajilla tulee menemään viimeisellä viikolla ihan tuhottomasti aikaa sanallisten arviointien kirjoittamiseen. Esim 25 oppilaan luokka: noin 200 kpl sanallisia arviointeja. Jos kirjoitat yhtä arviointia 2min menee urakaan reilut kuusi tuntia. Siinä saa elokuvia näytellä.

Eihän vanhemmat voi tietää, missä se kirja tai luistimet siellä koulussa on, eivätkä pääse etsimään. Kotona olemisen tai olemattomuuden voi kyllä tutkia.

Vierailija kirjoitti:

Opettajilla tulee menemään viimeisellä viikolla ihan tuhottomasti aikaa sanallisten arviointien kirjoittamiseen. Esim 25 oppilaan luokka: noin 200 kpl sanallisia arviointeja. Jos kirjoitat yhtä arviointia 2min menee urakaan reilut kuusi tuntia. Siinä saa elokuvia näytellä.

No yläasteen numerot on jo annettu. Oppilaille on jo kuulemma sanottu, mitä saavat mistäkin aineesta. Joten eipä tuo niin kauheasti kai nakuttelua tarvitse enää, jos ovat jo kaikki koneella.

Mä vihasin luistelua koulussa jo ala-asteella kun mulla länkisääret ja luistelu sattui. Jos mulle olis noin käynyt ois ollu ihanaa, äiti olis voinut laittaa viestin että uusia ei osteta.. Luistelut oli sitten siinä.

Se on ikävää, kun kouluista varastetaan tavaroita. Oman lapsen uudet kengät vietiin koulun käytävästä naulakosta. Kaikki jättävät takit ja ulkokengät siihen,luokkaan ei saa viedä, mutta kukaan ei myöskään valvo oppilaiden omaisuutta. Koulu ei tietenkään korvaa, siitä vaan uusia kenkiä ostamaan.

Onneksi sinä päivänä ei ollut koskaan eikä kovaa pakkasta, lapsi tuli kotiin villasukissa ja crocseissa.

Vierailija kirjoitti:

Eihän vanhemmat voi tietää, missä se kirja tai luistimet siellä koulussa on, eivätkä pääse etsimään. Kotona olemisen tai olemattomuuden voi kyllä tutkia.

No ei, eikä opettaja voi tietää onko se kirja tai luistimet kotona eteisen nurkassa, eikä pääse etsimään. Siksi tässä asiassa kai voisi vauvapalstan sijaan (tai edes lisäksi) kirjoittaa viestin opelle. Ope kun jo taisi lapsen kanssa etsiä, että siellä koulussa ne eivät liikuntavarastossa olleet.

Näin sitten voitaisiin yhteistyössä todeta, että ovat oikeasti hukassa ja ope voisi alkaa aktiivisemmin edistämään niiden löytymistä.

Peräänkuulutan vaan sitä ajatusta, että jos se ope laittaisi vaikka wilmaviestin/kuulustelisi luokan (tai tässä tapauksessa koko koulun) tms.  jokaisesta lapsen varastetuksi ilmoitettamasta asiasta päivän aikana, niitä operaatioita monessa luokassa saattaisi helposti tulla se keskimäärin viisi päivässä.

Ehkä niinkään ei voi toimia, vaan on ihan kohtuullista, että ehdottaa lapselle, että etsitään sitä asiaa aikuisen kanssa ensin sieltä, missä se loogisesti voisi olla: omasta repusta, pulpetista ja kodista ja palataan asiaan sitten, jos sitä ei em. paikoista löydy. Kun se ope on sen 90 kertaa sadasta huomannut, että se etsitty asia sitten sieltä matkan varrelta kuitenkin löytyy, vaikka lapsi tarkasti muistikin, että oli sen jättänyt "juuri tähän".

Eri juttu sitten tuo avoin varasto -käytäntö. Mutta siihen olisi voinut tarttua vaikka "koulussa idiootti tavaransäilytyssysteemi" -otsikolla, eikä kohdistaa harmia siihen, että se pahapaha opettaja ei välitä.