Miten voikin olla näin vaikeaa tavata ihmistä, josta voisi kiinnostua?!

Edellisestä vakavasta parisuhteesta nyt muutama vuosi, sen jälkeen ollut muutaman kuukauden tapailu sekä muutama treffikumppani (1-3 kertaa/hlö), mutta ei yhtään sellaista, että kumpaakaan olisi kiinnostanut sen enempää kuitenkaan. Toisinaan olen asian kanssa ihan fine, eihän kukaan ole luvannutkaan, että ikinä enää edes seurustelisin. Ja hyvähän tässä on yksinkin, ei hätää sen suhteen. Toisinaan tulee kuitenkin sellainen hieman epätoivoinenkin olo, miksi näin, miksi en löydä, mistä sen löytäisi - selaan treffipalstoja ja Tinderiä ja koitan olla "out there". Luulen että tällaisina aikoina jo oma aktiivisuuteni (epätoivoni?) vaikuttaa luotaantyöntävältä. Mutta kun ei sitä epäaktiivisuudellakaan löydä, sitäkin koitettu. Että tulee jos on tullakseen. Ehkä se sit ei vaan ole tullakseen.

Miespuolinen ystäväni ihmettelee sinkkuuttani, että eikö noin hyvännäköisellä naisella olisi ottajia jonoksi asti. No ensinnäkin, ulkonäköni houkuttelee lähinnä niitä kevyitä juttuja etsiviä, kanssani haluttaisiin kyllä sänkyyn (juu en harrasta irtoseuraa), mutta mistä mies, jonka kanssa voisi olla mahdollisuus siihen parisuhteeseenkin? Täälläkin palstalla miehet sanoo, että naiset saavat parisuhteen heti kun haluavat, mutta kun ei se mene niin. Kun ne miehet pääosin eivät halua (kanssani ainakaan). Toisaalta olen myös aika hiljainen ja yksityinen ihminen, eikä minulla ole mitään mielenkiintoisia harrastuksia (jossa tavata ihmisiä tai josta kertoa).

Olen tosi lempeä ja hyväntahtoinen, hauska niiden mielestä joille kaltaiseni huumori uppoaa, olen omaa tilaa antava (ja tarvitseva), erittäin seksuaalinen, rehellinen ynnä muita seikkoja, joita varmasti parisuhteessa on helppo arvostaa, mutta se matka sinne parisuhteeseen tuntuu olevan työläs ja haastava...

Toisaalta olen onnellinen, että ikää on jo sen verran, että enää mitään lapsikeskusteluja ei tarvitse käydä eikä miettiäkään, ja toisaalta sen osalta paineet parisuhteesta on pois hartioilta. Että jotenkin "pitäisi". Ei pidä, mutta kun haluaa...

Sori pieni tunteiden sanoiksi pukeminen tähän väliin, ei sen tähdellisempää. Tsemppiä muillekin sinkuille. :)

N38