Lue keskustelun säännöt.
En enää pidä eräästä ystävästäni. Onko ok lopettaa ystävyys tästä syystä?
08.12.2016 |
Olemme tunteneet sellaiset n. 7 vuotta ja nyt vuoden - parin sisällä olen tuntenut yhä lisääntyvää inhoa/vihaa/vastenmielisyyttä tätä ystävääni kohtaan ja haluaisin lopettaa koko kaveruuden. Onko se teistä ihan ok tällaisen syyn takia vai pitäisikö vaan tsempata? En pidä hänestä enää, koska hän on mielestäni itsekäs ja ilkeä. Kuulumme erääseen samaan yhteisöön enkä halua mitään suurta draamaa ja välienselvittelyä, joten mietin josko vaan harventaisin ja harventaisin yhteydenpitoa ja lopulta se toivottavasti hiipuu kokonaan pois?
Kommentit (9)
Ystävät voi valita. Jos ei ole enää kivaa yhdessä tai mitään yhteistä, niin miksi väkisin yrittää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä järkeä on pitää yhteyttä sellaiseen henkilöön, jonka seurasta tulee vaan paha mieli? Itsekkäät ja ilkeät ihmiset pitäs poistaa elämäsä mahollisimman aikasin. Usko pois - elämänlaatusi paranee.
Jos et halua ihan suorilta käsin pistää välejä poikki, niin "hiipuminen" on hyvä vaihtoehto.
Been there, done that.
Mulla on sama ongelma, mutta vielä vähän kinkkisempi, koska olen hänen tyttärensä kummi! Kaveri halu että oltaisiin kaikki läheisiä. Meillä ei vaan ole mitään yhteistä ja tapaamiset tuntuu ihan turhilta minulle. Onko hyviä neuvoja mulle?
Tottakai voit. Miksi ajattelet ettet voisi. En ymmärrä ihmisiä, jotka roikottavat epämiellyttäviä kavereita mukana vain siitä syystä ettei ole muutakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sama ongelma, mutta vielä vähän kinkkisempi, koska olen hänen tyttärensä kummi! Kaveri halu että oltaisiin kaikki läheisiä. Meillä ei vaan ole mitään yhteistä ja tapaamiset tuntuu ihan turhilta minulle. Onko hyviä neuvoja mulle?
Ehkä voit kokeilla "olen kiireinen-taktiikkaa." Sitten kuitenkin jatkaa yhteydenottoa lapsen kanssa. Mutta jos syynä on "vain" se ettei teillä ole mitään yhteistä, niin ehkä voit tapailla ystävää vain kun lapsikin on mukana. Luultavasti välit lummilapseen kuitenkin viimeistään teini-iässä hiipuvat.
Olen sitä mieltä että kummius velvoittaa. Ei pidä ryhtyä kummiksi jollei pysty siihen sitoumukseen. Minulla on kummi joka ei ole viiteentoista vuoteen vaivautunut tapaamaan minua vaikka ajaa viron-automatkoillaan säännöllisesti 700 metrin päästä minusta. En toivo yhdellekään muulle henkilölle tässä maailmassa tällaista kummia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä on sellaista, kavereita tulee ja menee. Jos et halua laittaa välejä kerrasta poikki niin vähennä yhteydenpitoa vähän kerrassaan, jos kaverisi on edes suht fiksu niin ymmärtää yskän.
Kyllä sinä voit niin tehdä.