Mun mies on käynyt Mensa testeissä ja teki myös Tieteenkuvalehden testi ja
tosiaan nauroi kuinka helppo se jälkimmäinen oli. Sanoi, että jos kuvalehden testeissä saa 140 se vastaa mensa 100 pistettä eli on jopa alle keskimmäräisen älykkyyden. Huvittavaa kun täällä niin moni luullut olevansa tosi älykös:)
Kommentit (38)
Säälittävää, että jollain on tarve päteä jollain pistemäärällä.
Eikä kehtaisi kertoakaan, samaten kuin suurin osa muistakaan testin läpäisseistä / mensan jäsenistä. Niistä on tapana pitää hyvin matalaa profiilia. Eikä se testi mikään kallis ole, muutamia kymppejä. T: 3
kirkkaasti testin. Mun mies on se, joka sanoi kuvalehden testiä pilipalitestiksi.
Hänellä on tällä viikolla lupa päättää näistä älykkyysasioista ihan valtakunnallisesti.
No, jos sille on kauhalla annettu, niin sulle sitten lusikalla.
yksiselitteisesti tai yleiskuvaavasti ihmisen "älykkyyttä", on aika helvetin yksinkertainen, jopa "tyhmä". Maailman älykkäimmätkin älytutkijat kilpaa allekirjoittavat sen, ettei älykkyyttä voi ominaisuutena tyhjentävästi määritellä tai varsinkaan mitata. Joitakin älykkyydeksi miellettyjä taipumuksia, tietoja tai lahjoja voidaan mitata paremmin kuin toisia, ja niistä saa kapean kuvan jonkun ihmisen jonkun osa-alueen vahvuuksista joissain tilanteissa. Ensinnäkin "älykkyys" on täysin historiallis-kulttuurissidonnaista. Se mikä on nyt tarpeellista tietotaitoa ei ollut sitä 100 tai 1000 vuotta sitten eikä tule olemaan 100 tai 1000 vuoden päästä, eikä se ole "älyä" sademetsien viidakkokansojen keskellä. Ja meidän - hyvin suppeassa ja maailmanlaajuisesti mitättömässä - kulttuuripiirissämmekin tiettyjä taipumuksia, kuten loogista päättelykykyä, yleissivistystä, matemaattisia taitoja ym. on paljon helpompi mitata kuin toisia älykkyyksiä; sanotaan nyt vaikkapa sosiaalista herkkyyttä ("intuitiota") ja ihmissuhdetaitoja, taiteellista lahjakkuutta, syvällistä asioiden aistimista, ns. "elämänviisautta", jota usein ajatellaan iän tuovan...
Onhan nuo testit hauskoja väkertää ja varmasti ne jotain mittaavatkin, mutta vaikka ihminen kuinka niissä loistaisi, jos hän sen jälkeen rinta rottingilla asiasta iloitsee ja julkisesti ilmoittaa, ja kuvittelee siten olevansa "mitatusti älykäs", kyllä tältä ihmiseltä sitten muilta kuin mitatuilta osin älykkyyttä jää aika paljon uupumaan.
Toki voi herätää kateutta mutta enemmän kyllä ihastelua ja ihmettelyä kun kertoo olevansa Mensan jäsen. Olen ylpeä miehestäni.
Meillä minä ja mies olemme käyneet Mensan testeissa. Itse jäin hieman Mensan "sisäänpääsyrajan" alle, mies meni kirkkaasti yli, mutta ei halua silti liittyä. Kunhan halusimme testata.
Ainakaan kirjoitustaidosta päätellen...
lahjakkuus jne ovat arvokaita asioita mutta ne eivät ole älykkyyttä.Ja nimen omaan älykkyttä voidaan mitata sillä tavoin, että ne eivät ole kulttuurisidonnaisia. Tosin älykkyys voi olla yliarvostettua eikä se korreloi miten menestyy elämässä, siihen vaikuttavat juuri sosiaaliset taidot ja luonne.
lahjakkuus ja muistikin. Ei älykkyyttä ole niiiin monenlaista, se mistä puhut ei ole älykkyyttä kuten kyky selviytä sademetsässä.
tämänhetkisiä sanojen sisältöjä määrittävä teos) älykkyys on "kykyä selvittää ajattelun avulla asioiden olennaiset piirteet ja yhteydet, käsitys-, oivallus- ja ajatteukykyä, ymmärrystä, järkeä."
Kyky selvittää asioiden olennaiset piirteet ja yhteydet ja oivaltaa "pointti" - YMMÄRTÄÄ - on varmasti täysin konteksti- ja asiasidonnaista. On aivan eri asia ymmärtää asioiden oleelliset piirteet ja yhteydet palikkatestissä tai matematiikankokeessa kuin vaikkapa sukukokouksessa, jossa on osallistujien välillä jännitteitä. Siinäpä se. Meidän kulttuurissamme älykkyys mielletään jo maatiaisjärjelläkin joksikin mitattavaksi, lähinnä loogiseksi ja yleistiedolliseksi. Älykkyyttä on niiiiiiin monenlaista. Eri konteksteissa erilainen älykkyys on relevanttia. Jokainen meistä olisi patatyhmä sademetsässä, jossa on tärkeää tuntea 1000 tassunjälkeä ja aistia sateentulo ilmassa tms
Kerrohan minulle 16, mikä on sinun määritelmäsi "älykkyydestä". Mikä siihen kuuluu ja mikä ei? Millä perusteilla teet tämän määritelmän (jos älykkyys mielestäsi on mitattavissa). Jännittävää on tosiaan se, ettei KUKAAN aiemmin, eivät edes ne kuuluisten äo-testien laatijat, ole edes yrittäneen sanoa, että älykkyys olisi yleispätevästi mitattavissa...
-11
Mittaahan se mensa matemaattis loogista älykkyyttä suppeassa valvotussa ryhmässä, mutta ei muuta. Onko siitä sitten oleellisesti elämässä hyötyä jos pitäisi itse tajuta laittaa ruokaa, pestä pyykit ja varata lapsille neuvola-ajat?
Sain 99 pistettä ja vieläkin huvittaa, kuinka tyhmä olen. Jos olisin aikaisemmin tiennyt, olisin jättänyt yliopiston käymättä.
Mutta muistin pitäminen yleensä älykkyytenä on sama kuin väittäisi, että hyvin tyhjenevä rakko tai tasainen syke olisi älykkyyttä. Emme voi väittää, että mikään hyvin tai huonosti toimiva elin määrittäisi älykkyytemme.
Tämä taitaa olla ihan sinun subjektiivinen määritelmäsi älykkyydestä, eikö?
Tai muuten aika jännää, että sinulta tulee kuin kaupan hyllyltä "älykkyyden määritelmä", jota kukaan tiedemies ei ole tähän mennessä uskaltautunut edes likimain eksplikoimaan...Kerro siis yliviisas nro 16, mistä tiedät (olet kuullut/lukenut/kuka kertoi/miten päättelit?) että juuri nämä mainitsemasi asiat ovat sitä älykkyyttä, ja vain ne ovat sitä älykkyyttä?
Oliskohan tää kuitenkin vähän samanlainen määritelmä älykkyydestä, kuin jos vaikka minä sanon, että "KOMEA mies on vaalea, isohartiainen ja sinisilmäinen" ja joku toinen sanoo, että "Ei, kyllä se on tumma, hoikka ja ruskeasilmäinen"...
11
Ja sai Tieteen Kuvalehden testistä vähemmän pisteitä kuin minä. Mutta minä olenkin sitten varmaan huippuälykäs :D