Vielä kaveriporukoista kysymys

Meidän kaveriporukka päätti ottaa etäisyyttä yhteen perheeseen josta yksi nainen ei vain jostain syystä tykännyt. Loppui se seläntakana jauhaminen nyt kun tää perhe ei enää ole meidän kanssa tekemisissä.

Minulla menivät välit poikki lukioaikaiseen kaveriporukkaan. Yhdenmukaisuuden paine kyseisessä porukassa oli valtava ja minua mm. painostettiin meikkaamaan, käyttämään hameita, etsimään "miestä" itselleni ja suunnittelemaan nimiä tuleville lapsilleni (joista en edes haaveillut). Lopullisesti välit menivät poikki, kun valitsin erään kurssin, jota muut olivat jostain syystä päättäneet boikotoida. Jälkeenpäin olen miettinyt, että kyseinen porukka taisi olla poikkeuksellisen lapsellista väkeä lukioikäisiksi. Toisaalta tutustuin lukiossa erääseen toiseen tyttöporukkaan, jossa oli selkeästi epäterve ryhmädynamiikka ja yksi tytöistä oli jatkuvan mitätöinnin ja syrjimisen kohde. Tämän sakin matkaan en kuitenkaan erehtynyt lähtemään, vaikka tulin ihan hyvin juttuun tämän vähätellyn tytön kanssa.

Myöhemmin en ole varsinaisesti katkonut välejä mutta kylläkin etääntynyt kaikista porukoista. Toisaalta olen nyt aikuisena tajunnut, että en oikeasti viihdy hyvin tiiviissä ystäväporukoissa vaan minulle on luontevampaa ystävystyä yksittäisten ihmisten kanssa. Monesti näissä kaveriporukoissa pääsee muotoutumaan tietty arvojärjestys sekä kirjoittamattomat säännöt koskien sitä, mistä asioista saa puhua ja mitä mieltä niistä saa olla. Viihdyn kyllä hyvin työyhteisöissä, joissa on mahdollisimman paljon eri-ikäistä, eri sukupuolta olevia ja erilaisista taustoista tulevaa porukkaa ja voisin kuvitella, että saattaisin viihtyä myös mahdollisimman heterogeenisessä kaveriporukassakin.