Onko ruualla nirsoilun taustalla fyysinen vai psyykkinen este?

Voi olla kumpaa tahansa. Aistiyliherkkyyksistä kärsivä autisti ei nirsoile, koska "ei vaan tykkää". 

Ei välttämättä ole edes maku, joka tökkää. Se voi olla ruuan koostumus tms. 

Mulla tuli vaikka kuinka monesta ruuasta migreeniä ja atopiaa. Elimistö vaistosi sen alitajuisesti ja söin tosi nirsosti, tosin aikuiset ja olosuhteet pakottivat elämään omaa itseään vastaan ja syömään epäsopivia ruokia. Vasta aikuisena diagnosoitiin yliherkkyys maidolle, kananmunalle ja gluteenille eli aika monelle ruualle, lähes kaikelle edellisen vuosituhannen sapuskalle. 

Hörppääs vaikka kusta ja kerro kumpi oli kyseessä. Terveen ihmisen kusi on steriiliä ja sitä voi juoda pieniä määriä. Olettaen siis, että AP nirsoilee, jos tarjotaan lasillinen kusta.

Voi olla mitä vaan noista tai vaikka kaikkia. 

Mun pojalla varmaan sekä että. Kun ei tajuttu pienenä, että on allerginen, niin varmaan ne allergiaa aiheuttavat tuntuivat pahalta suussa. Sai kammon mm. punaisia ruokia kohtaan. Samoin kaikkea valkoista, ts. maitotuotteita. Ei ole aikuisenakaan näistä päässyt, vaikka vähän parempi on. Maitoallergia jäi, edelleen aikuisena on allerginen maidolle. 

Kuka tahansa nirsoilee jos on tarjolla pahaa ruokaa. Ja kyllä, ruoka voi olla oikeastikin pahaa, muutenkin kuin nirsoilijan päässä.

Voi olla vaikka sinkin puutteesta johtuvaa, aistiyliherkkyyttä...