Lue keskustelun säännöt.
Miten puuttua miehen liialliseen "herrasmiesmäisyyteen"?
04.12.2016 |
Olen seurustellut noin vuoden miehen kanssa, joka oli ollut pitkään, lähes viisi vuotta, sinkkuna ennen minua. Hänellä on kuitenkin aina ollut paljon ystävyyssuhteita naisten, lähinnä naispuolisten kollegoidensa, kanssa, ja koska hän on hyvin empaattinen ja vähän vanhanaikaisellakin tavalla herrasmiesmäinen, ovat nämä naiset tottuneet pyytämään häneltä apua milloin missäkin. Mies huolehtii yökerhossa naiskavereidensa laukuista näiden tanssiessa, saattaa yöllä baarista kotiin ja kuuntelee tuntikausia näiden parisuhdekriisitilityksiä, lähtee millä tahansa varoitusajalla kokoamaan huonekaluja ja tekemään remontteja. Arvostan tietenkin sitä, että mieheeni luotetaan, mutta muutama tapaus on minusta mennyt jo liian pitkälle. Yksi hänen ystävistään lähettää valehtelematta kymmeniä viestejä ja soittaa tunnin-kahden mittaisia puheluita päivittäin tilittääkseen kusipäisen poikaystävänsä edesottamuksista. Tätä on jatkunut siis koko seurustelumme ajan. Asumme yhdessä miehen kanssa, ja viettäisin mielelläni joskus illan ilman tämän naisen terapiaistuntoja. Toinen kaveri pyysi kerran miestäni lähtemään saattamaan häntä baarista kotiin, koska häntä pelotti mennä yksin, vaikka minä olin mukana, ja minun ja miesystäväni oli tarkoitus tietysti viettää yö yhdessä. Mainittakoon, että miehen työmatkan vuoksi emme olleet ennen tätä iltaa nähneet toisiamme kolmeen viikkoon, minkä tämä kaveri tiesi. Pyyntö oli minusta epäkunnioittava minua kohtaan. Nainen olisi hyvin voinut mennä taksilla, ja lopulta menikin minun ehdotuksestani. Mies myöntää ongelman, mutta on niin kiltti, ettei saa sanottua ystävilleen vastaan. Mitä voisin tehdä? En haluaisi leimautua näiden ystävien, joista pidän kyllä itsekin enkä ole mustasukkainen, silmissä ikäväksi ja kontrolloivaksi tyttöystäväksi. He eivät ehkä näe kokonaisuutta vaan jokainen ajattelee, että juuri hänen pyyntönsä ovat pikkujuttu. Naiset eivät kaikki tunne toisiaan vaan tuntevat mieheni vähän eri yhteyksistä, vaikka tavallaan kyse on työkavereista, eli ei ole mitään tilaisuutta, jossa kaikki olisivat yhtä aikaa paikalla niin, että voisin ottaa asian esille.
Kommentit (18)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on vissiin vähän eri käsitys herrasmiesmäisyydestä. Kuka vittu kuuntelee joka päivä tunnin puheluja jonkun hutsun parisuhdekriiseistä?
Hyväksikäytettävä kynnysmatto, joka jättää rakkaimpansa jatkuvasti kakkoseksi=herrasmies? Oikea Herrasmies ei lähde yön selkään saattelemaan vierasta naista ja jätä avovaimoaan yksin. Hänhän kohtelee sua tosi paskasti eli mikä tekee hänestä herrasmiehen sinulle?
Surprise: ei mikään.
Joku noista voi jopa yrittää havitella miestäsi kokonaan itselleen.
Onhan tuo häiritsevää. Miehen pitäisi sitoutua sinuun täysin, eikä autella noita kavereitaan. Joku niistä voi jopa tahallaan kiusata sua ja purkaa siten pahaa oloaan.
Vierailija kirjoitti:
Joku noista voi jopa yrittää havitella miestäsi kokonaan itselleen.
Ei voi. Tuo on tavallista hyväksikäyttöä, jota kilttimies saa osakseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku noista voi jopa yrittää havitella miestäsi kokonaan itselleen.
Ei voi. Tuo on tavallista hyväksikäyttöä, jota kilttimies saa osakseen
Ketju vastaa siis ikuisuuskysymykseen miksei kilttimiehellä ole naista? Siksi kun kohtelee sitä paskasti. Kuka ja mikä tahansa menee oman naisen edelle.
Olet seurustellut miehen kanssa noin vuoden ja sitten yhtäkkiä olettekin jo avopari. Eli olet muuttanut yhteen miehen kanssa, joka käyttää ison osan yhdessäoloajastaan toisten naisten kanssa. Miksi muutit yhteen hänen kanssaan, vaikka ongelma oli tiedossa jo seurustelunne alusta alkaen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan miehelläsi taustalla jotain, mikä selittää hyväksynnän hakemisen kaikilta? Vanhempien alkoholismia, narsismia, koulukiusaamista? Terapia voisi auttaa löytämään keinon asettaa rajoja, koska eihän tuo enää mene ystävällisyyden ja herrasmiesmäisyyden piikkiin, vaan häntä käytetään hyväksi. Yritä nyt puhua järkeä, ettei kaikkeen tarvitse suostua, vaan oman ja puolison hyvinvoinnin rajoissa autetaan muita. Hän on niin tottunut tuohon asetelmaan, ettei itse osaa irtautua siitä.
Olet ap ehkä löytänyt ns ohutnahkaisen narsistin. Jos olet itse tervepäinen ihminen, niin et kelpaa. JAtkaa etsimistä kunnes saa sen paksunahkaisen narsistin, koska miehelle ei kelpaa muu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet seurustellut miehen kanssa noin vuoden ja sitten yhtäkkiä olettekin jo avopari. Eli olet muuttanut yhteen miehen kanssa, joka käyttää ison osan yhdessäoloajastaan toisten naisten kanssa. Miksi muutit yhteen hänen kanssaan, vaikka ongelma oli tiedossa jo seurustelunne alusta alkaen?
Muutimme yhteen, koska ongelma on lopulta aika pieni siihen nähden, mitä muita ongelmia parisuhteissa voi olla, ja muilta osin suhteemme toimii hyvin. En ole asian vuoksi onneton emmekä ole tämän takia eroamassa - kunhan pyysin neuvoja tilanteen ratkaisemiseksi. Täydellistä kumppania voi toki jokainen yrittää tavoitella, mutta todellisessa elämässä joutuu tekemään kompromisseja.
Se, että nämä kaverit ovat naisia, ei ole oikeastaan olennaista. Mies auttaa samalla tavalla vanhempiaan ja esimerkiksi veljeään, mutta nämä asuvat tällä hetkellä sen verran kaukana, että eivät ole pyytämässä apua yhtä usein. Miespuoliset kaverit, joita hän tietysti myös auttaa, eivät pyydä samanlaisia palveluksia, he eivät pyydä saattamaan baarista kotiin tai soita kriisipuheluita.
Vierailija kirjoitti:
Joku noista voi jopa yrittää havitella miestäsi kokonaan itselleen.
Onhan tuo häiritsevää. Miehen pitäisi sitoutua sinuun täysin, eikä autella noita kavereitaan. Joku niistä voi jopa tahallaan kiusata sua ja purkaa siten pahaa oloaan.
Mies oli ollut ennen minua pitkään sinkkuna niin kuin kerroinkin. Eivätköhän he olisi tuona aikana jotain viritelleet, jos kiinnostusta olisi. Tämä saattamaan pyytäjä on myös umpilesbo.
Kaikki ovat ystävällisiä minua kohtaan, ja näen näitä kavereita myös ilman miestä, esimerkiksi voin mennä johonkin illanviettoon, johon meidät on kutsuttu, yksin, jos miehellä on jokin este.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onkohan miehelläsi taustalla jotain, mikä selittää hyväksynnän hakemisen kaikilta? Vanhempien alkoholismia, narsismia, koulukiusaamista? Terapia voisi auttaa löytämään keinon asettaa rajoja, koska eihän tuo enää mene ystävällisyyden ja herrasmiesmäisyyden piikkiin, vaan häntä käytetään hyväksi. Yritä nyt puhua järkeä, ettei kaikkeen tarvitse suostua, vaan oman ja puolison hyvinvoinnin rajoissa autetaan muita. Hän on niin tottunut tuohon asetelmaan, ettei itse osaa irtautua siitä.
Jotain tällaista olen itsekin aavistellut. Miehellä on vaikea äitisuhde ja taustalla koulukiusaamista ylipainpn vuoksi. Mies ei tahallaan jätä minua kakkoseksi eikä kohtele minua huonosti, näen kyllä, kuinka häntä itseään ahdistaa ja repii kahtaalle, kun hän vaikka menee puhelimessa lupaamaan hoitaa jonkin jutun, vaikka meillä olisi joitain alustavia suunnitelmia tai ihan vain mukava koti-ilta menossa. Mitään "isoja" suunnitelmia hän ei ole koskaan perunut, eli jos kieltäytymiselle on jokin selkeä syy, kuten vaikka sovittu leffailta, hän kyllä pystyy kieltäytymään, mutta ilman ulkopuolista veruketta kieltäytyä hän ei oikein osaa sanoa ei.
Siinä oot oikeassa, että ei tuo kaikilta osin kuulosta ihan kunnioittavalta sinua kohtaan. Minun kaverimies ihastui, ja hänen käytöksensä muuttui saman tien. Eivät vielä edes seurustele, mutta mies laittaa tämän ihastuksen silti ykköseksi. Ja niin oli minunkin tehtävä. Halusin kunnioittaa kaverini valintoja sekä myös hänen valitsemaansa naista. Käytännössä se taŕkoitti sitä, että ei enää ystävän halaamista, ettei teko loukkaa ihastuksen kohdetta. Ei liikaa uteluita siitä naisesta, ettei miehen tarvitse sanoa, että hän ei halua puhua toisen asioista.
Surullista on, että etäisyys meidän välillämme on kasvanut, ja vähän pitää miettiä mitkä puheenaiheet ovat ok. Mutta positiivista on se, että ei meidän ystävyytemme ole menossa minnekään. Sitä vain muokataan tilanteiden mukaan. Nimenomaan kunnioituksesta muita ihmisiä kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyväksikäytettävä kynnysmatto, joka jättää rakkaimpansa jatkuvasti kakkoseksi=herrasmies? Oikea Herrasmies ei lähde yön selkään saattelemaan vierasta naista ja jätä avovaimoaan yksin. Hänhän kohtelee sua tosi paskasti eli mikä tekee hänestä herrasmiehen sinulle?
Surprise: ei mikään.
Missä kohtaa oli puhe vieraasta naisesta? Kyseessä ovat pitkäaikaiset ystävät, jotka miehen ollessa sinkku tottuivat tiettyyn palvelutasoon eivätkä nyt miehen parisuhdetilanteen muututtua ehkä tajua, ettei mieheltä voi odottaa samoja asioita. Miehestä näkee, miten vaikeita nämä tilanteet hänelle ovat. Nyt puhutaan miehen liiallisesta kiltteydestä, ei puolisonsa tunteisiin välinpitämättömästi suhtautuvasta kusipäästä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vissiin vähän eri käsitys herrasmiesmäisyydestä. Kuka vittu kuuntelee joka päivä tunnin puheluja jonkun hutsun parisuhdekriiseistä?
Jostain syystä mies toimii mielellään terapeuttina. Kaipa hän tuntee sitä kautta itsensä tarpeelliseksi. Myös hänen miespuoliset kaverinsa kysyvät häneltä neuvoa parisuhdeongelmissaan. Tämän yhden tapauksen kohdalla vain on minusta menty liian pitkälle, eikä nainen tajua, minkä verran voi toisten elämään tunkea. Sukupuoli on tässä epäolennainen. Ihan samalla tavalla suhtautuisin, jos takertuja olisi miespuolinen kaveri. Kyllä sellaisia miehiäkin on, jotka käyttäytyvät ikään kuin heidän kaverinsa eivät olisi parisuhteessa ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vissiin vähän eri käsitys herrasmiesmäisyydestä. Kuka vittu kuuntelee joka päivä tunnin puheluja jonkun hutsun parisuhdekriiseistä?
Jostain syystä mies toimii mielellään terapeuttina. Kaipa hän tuntee sitä kautta itsensä tarpeelliseksi. Myös hänen miespuoliset kaverinsa kysyvät häneltä neuvoa parisuhdeongelmissaan. Tämän yhden tapauksen kohdalla vain on minusta menty liian pitkälle, eikä nainen tajua, minkä verran voi toisten elämään tunkea. Sukupuoli on tässä epäolennainen. Ihan samalla tavalla suhtautuisin, jos takertuja olisi miespuolinen kaveri. Kyllä sellaisia miehiäkin on, jotka käyttäytyvät ikään kuin heidän kaverinsa eivät olisi parisuhteessa ollenkaan.
Kirjoitin tuon viestin selkeästi vähän tuohtuneena. En silti ymmärrä miksi kukaan suostuisi tuollaiseen yksipuoliseen kohteluun. Ymmärrän tietysti miten jotkut tykkäävät auttaa muita ihmisiä ja tuntevat itsensä sen takia tarpeelliseksi ja varmasti miehesikin osaa antaa hyviä neuvoja muille, eihän ne muuten edes kysyisi niitä. Silti jokaisen pitäisi osata asettaa omat rajansa ja jos tuo kaverinainen on tottunut tuollaiseen kohteluun, niin eikö se ole miehesi tehtävä kertoa hänelle ettei se voi enää jatkua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vissiin vähän eri käsitys herrasmiesmäisyydestä. Kuka vittu kuuntelee joka päivä tunnin puheluja jonkun hutsun parisuhdekriiseistä?
Jostain syystä mies toimii mielellään terapeuttina. Kaipa hän tuntee sitä kautta itsensä tarpeelliseksi. Myös hänen miespuoliset kaverinsa kysyvät häneltä neuvoa parisuhdeongelmissaan. Tämän yhden tapauksen kohdalla vain on minusta menty liian pitkälle, eikä nainen tajua, minkä verran voi toisten elämään tunkea. Sukupuoli on tässä epäolennainen. Ihan samalla tavalla suhtautuisin, jos takertuja olisi miespuolinen kaveri. Kyllä sellaisia miehiäkin on, jotka käyttäytyvät ikään kuin heidän kaverinsa eivät olisi parisuhteessa ollenkaan.
Kirjoitin tuon viestin selkeästi vähän tuohtuneena. En silti ymmärrä miksi kukaan suostuisi tuollaiseen yksipuoliseen kohteluun. Ymmärrän tietysti miten jotkut tykkäävät auttaa muita ihmisiä ja tuntevat itsensä sen takia tarpeelliseksi ja varmasti miehesikin osaa antaa hyviä neuvoja muille, eihän ne muuten edes kysyisi niitä. Silti jokaisen pitäisi osata asettaa omat rajansa ja jos tuo kaverinainen on tottunut tuollaiseen kohteluun, niin eikö se ole miehesi tehtävä kertoa hänelle ettei se voi enää jatkua?
Totta kai se on miehen tehtävä. Näen, kuinka hän välillä haluaisi kieltäytyä jostain tai sanoa, ettei nyt sovi häiritä, mutta hän on tosiaan aivan valtavan kiltti. Tämä on yksi asioista, joihin hänessä alun alkaen ihastuinkin. Usein ihmisen paras ja huonoin puoli linkittyvät toisiinsa. Aikaansaava ihminen voi olla päsmäröivä ja joustamaton, elämän haasteet rennosti ottava huono pitämään aikatauluista ja sopimuksista kiinni jne. Haluan tukea miestä oppimaan pitämään paremmin puolensa ja asettamaan itsensä sekä parisuhteen etusijalle. Sitä, miten tämä onnistuu minun vaikuttamatta kontrolloivalta, en tiedä. Siksi kysyin täällä vinkkejä.
Kyllä asiasta on vaan pakko puhua sille miehelle itselleen. Auttaa voi, mutta kohtuuden rajoissa ja omat juttunne tulee ensin.