Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Meidän perhedynamiikka ei toimi :/

Vierailija
04.12.2016 |

Ollaan miehen kanssa vuorotöissä ja meillä on kaksi lasta, alakoululainen ja päiväkoti-ikäinen. Tehdään paljon töitä eri vuoroissa, joten ollaan monesti kokoonpanoilla äiti ja lapset tai isä ja lapset. Tämä on ilmeisesti jotenkin haitallisesti vaikuttanut meidän toimimiseen koko perheenä.

Aina, kun ollaan nelistään, homma ei toimi. Lapset hyppii seinille, ilmapiiri on suoraan sanottuna perseestä, koko ajan on riitaa ja kaikki on pahalla tuulella. Miehen kanssa kaksistaan sujuu hyvin ja taas kun olen lasten kanssa ilman miestä, kaikki menee hyvin. Mies sanoo samoin, eli heilläkään ei lasten kanssa ole ongelmaa, kun minä olen töissä.

Tiedostamme siis ongelman ja ollaan paljon siitä puhuttu, mutta ei tiedetä, mitä voitais asialle tehdä :/ Vinkkejä?

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
04.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yrittäkää saada järkättyä enemmän perheen keskeistä aikaa. Ei mitään kyläilyjä niille päiville kun olette koko perheenä. Jotain kivoja reissuja siltikin. Leffaa/ eläinpuistoa / uimahallia. missä voitte olla perheenä mutta kumminkin jotain aktiviteettia. Meillä sama tilanne, lapset ajoittain kierroksella mutta jotenkin se elämä vaan menee eteenpäin omalla painollaan. Oon kans huomannut jotta välillä helpompi olla lasten kanssa päinsä kun on yksin vastuussa niin ei tarvitse arpoa kumpi menee lapsia auttamaan tarvittaessa kun yksin kaikki on selvempää. Lapsien "koko perheen " -ikäväkin saattaa purkautua silloin kun olette nelistään

Vierailija
2/7 |
04.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varatkaa aika perheneuvolaan/perheneuvontaan (nimi riippuu kunnasta). Sieltä voi saada ammattiapua pohtimaan perheen tilannetta. Usein ulkouolinen neutraali ihminen näkee sellaista, mille itse on sokeutunut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
04.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuttu ongelma, kertokaa mullekin niksejä, jos tiedätte.

Toi yhdessä tekeminen ei aina auta, tuntuu, että lapsille tulee "krapula" uimahalleista, eläintarhoista ja toriretkistä.

Lomalla on seesteistä, mutta 11kk arki takkuamista juurikin yhteisinä vapaina.

Vierailija
4/7 |
04.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo on yllättävä normaali vaiva. Ongelma on yleensä siinä vanhempien odotuksissa/työnjaossa. Kun on ainoa aikuinen paikalla, on selvää kuka laittaa ruuan, puhaltaa pipit ja on "vetovastuussa ohjelmasta" (ollaanko kotona, ulkoillaanko, tarviiko käydä kaupassa, käviskö sittenkin uimahallissa), mutta kun paikalla on kaksi "yksintyöskentelyyn" tottunutta aikuista niin molemmat on helposti epämääräisessä välitilassa ja loppujen lopuksi kukaan ei saa mitään aikaiseksi. Lapsetkaan ei tiedä kuka tätä projektia johtaa tai mitä on tiedossa.

Eli kannustan puhumaan siitä mitä te vanhemmat odotatte seuraavilta tunneilta/vapaapäivältä, haaveileeko toinen että saisi tehdä asian X suht rauhassa, oliko toisella mielessä että tehtäis jotain koko perheenä, kuka sen ruuan laittaa jos koko perhe ulkoilee jne. Jos teitä vanhempia ärsyttää, miettikää mikä ärsyttää. Tuntuuko että itse on "aina" se jolta lapset pyytää apua? Tai se jonka rytmin määrittää joku toisen aikuisen pään sisällä oleva aikataulu?

Ihan työstettävä asia. Tsemppiä! Ja välillä kannattaa hajautuakin vanhempi-lapsi-pareiksi niin saa muksutkin hetkittäin varauksemattoman huomion, ja sitten jonnekin kokeilla tunkea myös se vanhempien oma ja kahdenkeskinen aika, niin ehditte ihailla, arvostaa ja huomioida itseänne ja toisianne. Sekin oikeasti vaikuttaa asiaan.

Vierailija
5/7 |
04.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuo on yllättävä normaali vaiva. Ongelma on yleensä siinä vanhempien odotuksissa/työnjaossa. Kun on ainoa aikuinen paikalla, on selvää kuka laittaa ruuan, puhaltaa pipit ja on "vetovastuussa ohjelmasta" (ollaanko kotona, ulkoillaanko, tarviiko käydä kaupassa, käviskö sittenkin uimahallissa), mutta kun paikalla on kaksi "yksintyöskentelyyn" tottunutta aikuista niin molemmat on helposti epämääräisessä välitilassa ja loppujen lopuksi kukaan ei saa mitään aikaiseksi. Lapsetkaan ei tiedä kuka tätä projektia johtaa tai mitä on tiedossa.

Eli kannustan puhumaan siitä mitä te vanhemmat odotatte seuraavilta tunneilta/vapaapäivältä, haaveileeko toinen että saisi tehdä asian X suht rauhassa, oliko toisella mielessä että tehtäis jotain koko perheenä, kuka sen ruuan laittaa jos koko perhe ulkoilee jne. Jos teitä vanhempia ärsyttää, miettikää mikä ärsyttää. Tuntuuko että itse on "aina" se jolta lapset pyytää apua? Tai se jonka rytmin määrittää joku toisen aikuisen pään sisällä oleva aikataulu?

Ihan työstettävä asia. Tsemppiä! Ja välillä kannattaa hajautuakin vanhempi-lapsi-pareiksi niin saa muksutkin hetkittäin varauksemattoman huomion, ja sitten jonnekin kokeilla tunkea myös se vanhempien oma ja kahdenkeskinen aika, niin ehditte ihailla, arvostaa ja huomioida itseänne ja toisianne. Sekin oikeasti vaikuttaa asiaan.

Kiitos, tässä oli monta hyvää pointtia!

Ap

Vierailija
6/7 |
04.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lautapelejä yhdessä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
04.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lautapelejä yhdessä?

Lautapelit pelastaa? :D

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kuusi kahdeksan