Lue keskustelun säännöt.
Ero ja vuoroasuminen samassa kodissa
02.12.2016 |
Onko kellään kokemuksia siitä, että vanhemmat vuorottelevat "vanhassa kodissa" ja jakavat sitten vuorostaan esim. vuokrakaksion tai vastaavaa sillä aikaa kun toinen on lasten kanssa?
Tämä toimisi luultavasti meillä parhaiten, lapset on 7 ja 3 -vuotiaat. Vuokra-asunto voitaisiin hankkia jostain ihan nykyisen kodin läheltä.
Olisiko kellään kokemuksia?
Kommentit (11)
Kyllähän tuollainen voi toimia alkuun. Mutta mites sitten kun jossain vaiheessa tulee uusia kumppaneita kuvioihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kotityöt jaettu ennen eroa tasapuolisesti, vai onko toinen lusmunnut? Jos molemmat sitoutuvat siivoamaan kodin ennen vaihtoa, voi toimiakin, ennen kuin tulee uusia kumppaneita.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuollainen voi toimia alkuun. Mutta mites sitten kun jossain vaiheessa tulee uusia kumppaneita kuvioihin?
No uskoisin että voitaisiin sopia että ne uudet kumppanit on enemmän elämässä mukana juuri niinä aikoina kun ei ole oma "kotivuoro".
Lapsia tässä kuitenkin on tarkoitus ensisijaisesti ajatella.
ap
Vierailija kirjoitti:
Onko kotityöt jaettu ennen eroa tasapuolisesti, vai onko toinen lusmunnut? Jos molemmat sitoutuvat siivoamaan kodin ennen vaihtoa, voi toimiakin, ennen kuin tulee uusia kumppaneita.
Tämän ei pitäisi olla ongelma. On jaettu tasaisesti.
ap
Jos ette ole ihan parhaita kavereita, ei tule onnistumaan. Varmasti tulee säätöä raha-asioista, siivouksesta, vieraista yms. Miten jaetaan rahat ja tavarat, kuka käyttää miten paljon vessapaperia ja ruokia kaapeista, kuka vaihtaa lakanat ja pesee ne, kenen vuorolla pestään lattiat ja ikkunat yms yms.
Jos olette nyt jo eroon päätyneet, ette varmaankaan osaa jatkossakaan jakaa yhteisiä huusholleja sovussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ette ole ihan parhaita kavereita, ei tule onnistumaan. Varmasti tulee säätöä raha-asioista, siivouksesta, vieraista yms. Miten jaetaan rahat ja tavarat, kuka käyttää miten paljon vessapaperia ja ruokia kaapeista, kuka vaihtaa lakanat ja pesee ne, kenen vuorolla pestään lattiat ja ikkunat yms yms.
Jos olette nyt jo eroon päätyneet, ette varmaankaan osaa jatkossakaan jakaa yhteisiä huusholleja sovussa.
No kiitos tästäkin kommentista. Tuolla asenteella en voi olla liikkeellä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuollainen voi toimia alkuun. Mutta mites sitten kun jossain vaiheessa tulee uusia kumppaneita kuvioihin?
No uskoisin että voitaisiin sopia että ne uudet kumppanit on enemmän elämässä mukana juuri niinä aikoina kun ei ole oma "kotivuoro".
Lapsia tässä kuitenkin on tarkoitus ensisijaisesti ajatella.
ap
Eiköhän ne uudet kumppanit tule kuitenkin olemaan kokoaikaisesti elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ette ole ihan parhaita kavereita, ei tule onnistumaan. Varmasti tulee säätöä raha-asioista, siivouksesta, vieraista yms. Miten jaetaan rahat ja tavarat, kuka käyttää miten paljon vessapaperia ja ruokia kaapeista, kuka vaihtaa lakanat ja pesee ne, kenen vuorolla pestään lattiat ja ikkunat yms yms.
Jos olette nyt jo eroon päätyneet, ette varmaankaan osaa jatkossakaan jakaa yhteisiä huusholleja sovussa.
No kiitos tästäkin kommentista. Tuolla asenteella en voi olla liikkeellä.
ap
Eikö realistinen asenne ole parempi kuin kultareunaiset kuvitelmat? Enemmän siinä lapsiin sattuu kun vanhemmat jatkaa riitelemistä, vaikkakin eri osotteissa. Siitä tulee oikeasti vielä lisää riidan aiheita siihen muutenkin vaikeaan parisuhteeseen. Siihen on varmasti hyvät syyt että eroatte, häviääkö ne syyt kun jaatte peräti kaksi yhteistä kotia?
Ja vaikka tekisitte kuinka hienot sopimukset säännöistä, mitä sitten jos toinen ei niitä noudatakaan? Ei pese pyykkejä sovitusti, kutsuu vieraita jotka käyttää teidän yhteisiä kylppärikamoja, jättää roskat aina viemättä? Älä ole naiivi ja sinisilmäinen, se kostautuu lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ette ole ihan parhaita kavereita, ei tule onnistumaan. Varmasti tulee säätöä raha-asioista, siivouksesta, vieraista yms. Miten jaetaan rahat ja tavarat, kuka käyttää miten paljon vessapaperia ja ruokia kaapeista, kuka vaihtaa lakanat ja pesee ne, kenen vuorolla pestään lattiat ja ikkunat yms yms.
Jos olette nyt jo eroon päätyneet, ette varmaankaan osaa jatkossakaan jakaa yhteisiä huusholleja sovussa.
No kiitos tästäkin kommentista. Tuolla asenteella en voi olla liikkeellä.
ap
Eikö realistinen asenne ole parempi kuin kultareunaiset kuvitelmat? Enemmän siinä lapsiin sattuu kun vanhemmat jatkaa riitelemistä, vaikkakin eri osotteissa. Siitä tulee oikeasti vielä lisää riidan aiheita siihen muutenkin vaikeaan parisuhteeseen. Siihen on varmasti hyvät syyt että eroatte, häviääkö ne syyt kun jaatte peräti kaksi yhteistä kotia?
Ja vaikka tekisitte kuinka hienot sopimukset säännöistä, mitä sitten jos toinen ei niitä noudatakaan? Ei pese pyykkejä sovitusti, kutsuu vieraita jotka käyttää teidän yhteisiä kylppärikamoja, jättää roskat aina viemättä? Älä ole naiivi ja sinisilmäinen, se kostautuu lapsille.
Ja miltä tuntuu eron jälkeen nukkua vuoroviikoin eksän kanssa samassa parisängyssä. Tietäen että juuri siinä sängyssä eksäsi panee joka toinen viikko liutaa vaihtuvia naisia? Joiden hiuksia sitten löydät makkarin lattialta.
Itsellä ei henk.koht. mutta ystäväperheessä toimii. Lapsille halusivat mahd.vähän muutoksia. Aikuinen on se joka reissaa kahden kodin väliä. Kannattanee sopia pelisäännöistä aikuisten kodin suhteen eli onko helpompaa että kummallakin aikuisella on esim. omat kuiva-aineet. Erotilanteessa voi pienetkin asiat ärsyttää, esim. jos toisen siisteyskäsitys on erilainen.
Tsemppiä!