kauniit naiset(miksei muutkin), miten suhtaudutte jatkuvaan ulkonäön arvostelemiseen ja kehumiseen?
omasta mielestäni se on ärsyttävää enkä enää huomioikaan sellaisia miehiä ollenkaan.yksi kaveri oli esim.kertonut minusta hänen kaverilleen ja tämä mies oli sitten kommentoinut vain "ihan söpö" nähdessään faceprofiilini.ei mitään luonteesta!tiedän kyllä ettei sen profiilin perusteella hirveesti luonteesta tehdä johtopäätöksiä, mutta silti.haluasin, että saisin muustakin palautetta kuin ulkonäöstä.jatkuvasti kuulen "hyvä perse" tai "näytät niin nuorelta".joskus myös negatiivista, kuten että on finni naamassa.mikä ihmisiä vaivaa?!pitäisikö muuttua hieman rumemmaksi saadakseen palautetta myös luonteesta?miehethän tekevät selkeän virheen käyttäytymisessään, kun luulee ulkonäön kehumisen olevan turn on.olen jo todella ärsyyntynyt tähän!
Kommentit (15)
no itseasiassa nämä ihmiset on tuntemattomia useimmiten, joten en usko sen johtuvan siitä
ap
Neutraalisti / välinpitämättömästi / iloisesti.
Jos joku ei tunne minua niin miksi hön kehuisi luonnettani?
Eka olin iloinen ja imarreltu mutta sitten alkoi ahistamaan koska huomasin että kaverit mustasukkaisia siitä jos puhun heidän poikaystävilleen vaikka illanistujaisissa tms. Niin en enää oikein tykkää.
Olen kaiketi useimpien ihmisten mielestä aina ollut ns. hauskannäköinen, tosin vislaukset ovat vähentyneet kun viisikymppiä tuli ja meni... silti saan kuulla myönteistä palautetta ulkonäöstäni edelleen.
Nuorempana se joskus häiritsi, ihastuneita kun tuntui olevan liiaksi ja myös kateuden piikit sain kokea. Ajan kanssa kuitenkin asiaan sopeutuu, ja kuten sanottu, ihailijatkin vanhenevat...
Opin vain sanomaan kohteliaisuuksille "kiitos" ja sivuuttamaan asian lyhyesti. Eniten ehkä asia haittasi aikanaan työelämässä, jos työtoveri alkoi ilmaista liiallista ihailua, toinen työtoveri antoi kateuden vaikuttaa henkilöstösuhteisiin, ja joskus asiakkaat käänsivät asiakkuussuhteen flirttilinjalle (inhottavaa). Luonteestani en ole ikinä tarvinnutkaan mitään palautteita tuntemattomilta tai puolitutuilta, parhaiten luonnettani kai tuntevat läheisimmät. Ja itsehän opiskelen luonnettani edelleen.
Minulla on lävistyksiä, tatuointeja ja venytykset, niistä saan jonkin verran kommentteja, lähinnä kylläkin keskiikäisiltä ja pieniltä lapsilta, ja onhan se ärsyttävää. Olen ne itse halunnut, tiedän kyllä että lävistyksist jää arvet, korvat eivät enään palaudu ja tatuoinnit ei lähde pesemällä, ei sitä tarvitse jokaisen kertoa. Ja kyse ei ole minkään kohdalla ollut mistään äkkipikaisesta päätöksesta, jokaista olen miettinyt pitkään. Ensimmäiset tatuoinnit otin 15v, mietin niitä muutaman vuoden, ei ole näin 5 vuotta myöhemmin kaduttanut, korvia rupesin venyttämään 12v ei ole kaduttanut, lävistystä jokaista olen vähintään kaksi vuotta miettinyt, yhtäkään en kadu, sama muidenkin tatuointien kanssa. Ja en ole wt ennen kun joku kerkee sellaista huutelemaan. Ja jokaisen vaikutusta myös olen miettinyt, eikä ole vielä mihinkän työnsaantiin yms vaikuttanut. Toisaalta en sellaisille aloille halua. Meni vähän ohis
Vierailija kirjoitti:
Eka olin iloinen ja imarreltu mutta sitten alkoi ahistamaan koska huomasin että kaverit mustasukkaisia siitä jos puhun heidän poikaystävilleen vaikka illanistujaisissa tms. Niin en enää oikein tykkää.
tätäkin olen kokenut.yläasteaikaiselle pullealle kaverille oli kova paikka kun sen poikaystävä katsoi mun facekuvia ja oli kehunut mua kauniiksi :/ toivoisin enemmän kommentteja luonteestani, kuten että olen lempeä tai iloinen.se ei ehkä välity kuvien välityksellä, mutta on oksettavaa ajatella miten paljon siihen ulkonäköön kiinnitetään huomiota.nyt olen sen päätöksen tehnyt, että en anna mitään huomiota miehelle joka mainitsee siitä sanallakaan.en haluaisi myöskään naisystävien mainitsevan siitä.usein hekin puhuvat siitä.en tiedä olenko jotenkin erityisen näköinen vai olenko muuten erikoinen...itse vaikeaa arvioida.
ap
Se ärsyttää, varsinkin kun kuulee joka päivä sen saman "oot niin kaunis". Välillä jopa vituttaa jos se tulee samalta ihmiseltä päivittäin. Aluksi tulee aina sanottua kiitos, mutta sen jälkeen ei edes jaksa vastata. Mielummin kuulisin kehuja luonteestani, persoonallisuudestani tai tekemisistäni.
Olin murrosiässä ns. ruma ankanpoikanen, aikuistuessani minusta tuli ihan nätti. Murrosiässä keskityin enemmän opiskeluun ja henkiseen kehittymiseen (mm. mietin mitä haluan elämältäni ja omia arvojani) kuin esim. meikkaamiseen ja muotiin. Nykyään tapaan usein hyvin pinnallisia ihmisiä jotka näkevät vain "kauniin" ulkokuoreni eivätkä sitä syvällistä persoonaa joka olen sisältäpäin. Ulkonäköön liittyvät kehuvat kommentit ärsyttävät, koska ei ihmiset voi valita sitä minkä näköiseksi syntyvät. En halua enkä tarvitse muilta ihmisiltä ulkonäköön liittyvää palautetta tunteakseni itseni arvokkaaksi juuri sellaisena kuin olen. Negatiivista kommenttia en muista saaneeni murrosiän jälkeen, mutta tyhmäähän toisten ulkonäön haukkuminen on ja kertoo aika paljon haukkujan omasta henkisestä lahjakkuudesta.
No mitä sä kommentoit jonkun kuvista muuta kuin ulkonäköä? Oma mies näytti kaverinsa kuvia ja mainitsi, että kaveri on sinkku. Tuumasin siihen sitten vain, että ihan söpö mies.
Vierailija kirjoitti:
Olin murrosiässä ns. ruma ankanpoikanen, aikuistuessani minusta tuli ihan nätti. Murrosiässä keskityin enemmän opiskeluun ja henkiseen kehittymiseen (mm. mietin mitä haluan elämältäni ja omia arvojani) kuin esim. meikkaamiseen ja muotiin. Nykyään tapaan usein hyvin pinnallisia ihmisiä jotka näkevät vain "kauniin" ulkokuoreni eivätkä sitä syvällistä persoonaa joka olen sisältäpäin. Ulkonäköön liittyvät kehuvat kommentit ärsyttävät, koska ei ihmiset voi valita sitä minkä näköiseksi syntyvät. En halua enkä tarvitse muilta ihmisiltä ulkonäköön liittyvää palautetta tunteakseni itseni arvokkaaksi juuri sellaisena kuin olen. Negatiivista kommenttia en muista saaneeni murrosiän jälkeen, mutta tyhmäähän toisten ulkonäön haukkuminen on ja kertoo aika paljon haukkujan omasta henkisestä lahjakkuudesta.
Minulla on melko sama tarina. Monet pitävät tyhmänä pelkän ulkonäön perusteella. Jos näyttäisi vieläkin nörtimmältä, niin ei tulisi niin yllätyksenä omat kiinnostukset ja tekemiset. Nenänvartta pitkin katsotaan aika usein.
Kamalaa kun kaverit vertaa itseensä ja puhuu kaikkea "oot meistä hyvännäkösempi" tms. "pitäiskö vaihtaa sun kuvat mun tinderin niin alkais tulla mätsejä haha" tms. Tuntuu tosi kurjalta ja tulee paha mieli kavereiden itsetunnon puolesta kun pitää verrata itseään muhun. En tykkää :(
Vierailija kirjoitti:
no itseasiassa nämä ihmiset on tuntemattomia useimmiten, joten en usko sen johtuvan siitä
ap
Miten ihmeessä tuntemattomat voivat kuvailla sun luonnetta kun ei tunne sua?!
Lirkuttelu on kivaa ja haluaisin että sitä tehtäisiin enemmän. :)
Ei se häiritse tuntemattomilta. Eivät he minua tunne, joten miten osaisivatkaan kehua luonnetta. Oikeastaan ärsyttäisi kuulla kommentteja luonteestani ihmisiltä, jotka eivät tunne minua ollenkaan.
Se on kiusallista, jos joku tuttu henkilö kehuu ulkonäköä joka päivä ja sanoo olevansa kateellinen. Mutta tutuilta ihmisiltä kyllä kuulen myös kehuja siitä luonteestani - he kun minut tuntevat.
Liikut ihan vääränlaisten ihmisten seurassa kirjoituksesi perusteella.