Joulu, miksi se vuoden juhlista noussut ykköseksi?

Ottamatta kantaa muuhun, niin kekri todellakin oli vuoden tärkein juhla.

Saadaan vuoden synkimpään aikaan iloa. Keväällä jo aurinko paistaa.

Talvipäivänseisauksen aikaan on juhlittu jo ennen mitään kristinuskoa. Kristityt sitten vain päättivät antaa vanhoille juhla-ajoille uudet merkitykset.

Ainakin täällä pohjoisessa vuodenvaihteen tienoo on vuoden lokoisinta aikaa, kun päivä on niin lyhyt ettei mitään töitä kunnolla ehdi tehdä. Parasta on köllötellä sisällä. Silloin on siis kätevintä juhlia. Satokauden jäljiltä on aitatkin vielä täynnä ruokaa. Toisin kuin pääsiäisenä, jolloin pahimmassa tapauksessa on talven varastot jo syöty, pitää hyödyntää kalojen kutuaika, näkee jo tehdä käsitöitäkin taas, jne.

Luontevinta on siis juhlia oikein olan takaa silloin, kun ei oikein muutakaan tekemistä ole.

Mulle juhannus on kyllä ykkönen, ei joulu.Juhannussafkakin on parempaa kuin joku samperin porkkanalaatikko.

Vierailija kirjoitti:

Onko mikään paikkakunta julistautunut Suomen juhannuskaupungiksi?

Virrat väittää olevansa Suomen juhannuskaupunki. Muuten en olisi tuota tiennyt, mutta kavereilla on sillä mökki, jolla on tullut joku juhannus vietettyä.

Kauppiaitten syy. Joulun aika on hyvä syy saada myyntiä aikaseksi enemmän. Lahjat, koristelu, ruoat yms.

Kaikkea sellaista hypetetään millä saadaan ihmisiltä rahat pois.

Halloweenkin saa suosiota vain siksi, että silloin yritetään myydä kaikkea krääsää ja muuta.

Kyllä joululla (kekrillä) on hyvin pitkä historia vuoden suurimpana juhlana, jo esikristilliseltä ajata. Eli ei tämä mikään "nykyajan hömpötys" ole. Ruokia, koristeita ja lahjoja valmistettiin silloinkin pitkin syksyä ja valmistauduttiin juhlaan. Ja onhan se mukava saada juhlaa vuoden pimeimpään aikaan.

Veikkaisin että syy on ihan vuodenajasta johtuva. Joulu on vuoden lopettajaisjuhla. Uusi vuosikin on ajankohtansa vuoksi isohko juhla, mutta juuri vietetyn joulun juhlimisen vuoksi selvästi pienempi, mitä se olisi ilman isoa juhlintaa viikkoa ennen.

Varmaan pimeä vuodenaika vaatii kunnon juhlaa piristykseksi. Jouluna on perinteenä antaa lahjoja (tietäjien esimerkin mukaisesti? vai jo esikristillisellä ajalla), joten on syy ostaa ja käyttää aikaa kaupassa vaeltamiseen. Kristilliseltä kannalta joulu on myös iloinen juhla, pääsiäistä kuitenkin varjostaa pitkäperjantain suruaika, jolloin ei ainakaan ennen ollut tapana juhlia yhdessä vaan pikemminkin vetäydyttiin suljettujen ovien taakse.

Vierailija kirjoitti:

Kauppiaitten syy. Joulun aika on hyvä syy saada myyntiä aikaseksi enemmän. Lahjat, koristelu, ruoat yms.

Kaikkea sellaista hypetetään millä saadaan ihmisiltä rahat pois.

Halloweenkin saa suosiota vain siksi, että silloin yritetään myydä kaikkea krääsää ja muuta.

Niin, kaupankäyntihän se tätä yhteiskuntaa pyörittää ja on saanut aikaan kaiken tämän hyvän mistä nautimme joka päivä.

Miksi jollain -sossun elättiluuserilla- on tarve demonisoida sitä?

Vierailija kirjoitti:

Saadaan vuoden synkimpään aikaan iloa. Keväällä jo aurinko paistaa.

Minusta joulusta ei varsinaisesti ole iloa vaan enemmänkin vaivaa juuri siihen vuodenaikaan kun on väsyneimmillään. On kova homma siivota, (edes vähän), koristella koti, hommata lahjoja, leipoa, laittaa ruokia, kutsua ehkä vieraita, lähettää joulukortteja ja muistamisia yms. 

Pakko ei tietenkään ole mutta jotakin noista moni kuitenkin tekee yleisen painostuksen takia.

Siksi en ymmärrä alkuunkaan tämän juhlan ajankohtaa ja suuruutta. Itse olen tähän pimeään vuodenaikaan kaikkein väsyneimmilläni ja piristyn jo tammikuussa kun päivät alkavat pidentyä. Jos ei olisi lainkaan yhteisöllinen paine, niin viettäisin joulua vasta tammikuussa.

Koska jouluun liittyy pakanallisia ja kristillisiä perinteitä. Jokainen juhlii tavallaan, tai on juhlimatta. Keskitalvella on synkkää ja pimeää, joulu tuo iloa ja valoa pimeyden keskelle.

Helpoin kaupallistaa? Ja vuodenajasta johtuen moni lähtee mielellään siihen mukaan?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä joululla (kekrillä) on hyvin pitkä historia vuoden suurimpana juhlana, jo esikristilliseltä ajata. Eli ei tämä mikään "nykyajan hömpötys" ole. Ruokia, koristeita ja lahjoja valmistettiin silloinkin pitkin syksyä ja valmistauduttiin juhlaan. Ja onhan se mukava saada juhlaa vuoden pimeimpään aikaan.

Joulu ja kekri ovat eri juhlia. Kekrinä juhlittiin satovuoden päättymistä. Sato oli korjattu ja säilötty. Taloissa teurastettiin sellaiset eläimet, joille ei talveksi olisi riittänyt ruokaa. Lihat suolattiin tai kuivattiin. Kun kaikki oli valmista ja ruokaa riittävästi, järjestettiin juhla. Kekristä alkoi myös piikojen ja renkien vuoden ainoa lomaviikko ja tuon viikon aikana he saattoivat vaihtaa talosta toiseen eli vaihtaa työpaikkaa. Joulu taas osuu talvipäivänseisaukseen ja sen merkitys on ollut, että vuoden pimein aika on ohi ja valoisampi aika jälleen alkamassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saadaan vuoden synkimpään aikaan iloa. Keväällä jo aurinko paistaa.

Minusta joulusta ei varsinaisesti ole iloa vaan enemmänkin vaivaa juuri siihen vuodenaikaan kun on väsyneimmillään. On kova homma siivota, (edes vähän), koristella koti, hommata lahjoja, leipoa, laittaa ruokia, kutsua ehkä vieraita, lähettää joulukortteja ja muistamisia yms. 

Pakko ei tietenkään ole mutta jotakin noista moni kuitenkin tekee yleisen painostuksen takia.

Siksi en ymmärrä alkuunkaan tämän juhlan ajankohtaa ja suuruutta. Itse olen tähän pimeään vuodenaikaan kaikkein väsyneimmilläni ja piristyn jo tammikuussa kun päivät alkavat pidentyä. Jos ei olisi lainkaan yhteisöllinen paine, niin viettäisin joulua vasta tammikuussa.

Jaa. Toisia taas piristää se kun on koristevaloja ympärillä ja saa laittaa kotia kauniiksi. Kuten itsekin totesit, niin eihän tuohon ole mikään pakko mennä mukaan. Kannattaa luopua tuosta lammasmaisesta asenteesta ja lakata tekemästä muiden perässä jos kerran jouluvalmistelut aiheuttaa väsymystä ja stressiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä joululla (kekrillä) on hyvin pitkä historia vuoden suurimpana juhlana, jo esikristilliseltä ajata. Eli ei tämä mikään "nykyajan hömpötys" ole. Ruokia, koristeita ja lahjoja valmistettiin silloinkin pitkin syksyä ja valmistauduttiin juhlaan. Ja onhan se mukava saada juhlaa vuoden pimeimpään aikaan.

Joulu ja kekri ovat eri juhlia. Kekrinä juhlittiin satovuoden päättymistä. Sato oli korjattu ja säilötty. Taloissa teurastettiin sellaiset eläimet, joille ei talveksi olisi riittänyt ruokaa. Lihat suolattiin tai kuivattiin. Kun kaikki oli valmista ja ruokaa riittävästi, järjestettiin juhla. Kekristä alkoi myös piikojen ja renkien vuoden ainoa lomaviikko ja tuon viikon aikana he saattoivat vaihtaa talosta toiseen eli vaihtaa työpaikkaa. Joulu taas osuu talvipäivänseisaukseen ja sen merkitys on ollut, että vuoden pimein aika on ohi ja valoisampi aika jälleen alkamassa. 

Kyllä joulu ja jouluperinteet on nimenomaan kekristä ammennettu ja alunperin kekri sijoittui vuoden loppuun. Kekrin liittäminen sadonkorjuun ja syksyn juhlaksi on peräisin 1800-luvulta.

http://www.jyu.fi/tdk/museo/kekri/kekri.html

Tosta alotusviestin pääsiäisjankutuksesta päätellen saatat mahdollisesti olla katkera ortodoksi.

Onko näin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä joululla (kekrillä) on hyvin pitkä historia vuoden suurimpana juhlana, jo esikristilliseltä ajata. Eli ei tämä mikään "nykyajan hömpötys" ole. Ruokia, koristeita ja lahjoja valmistettiin silloinkin pitkin syksyä ja valmistauduttiin juhlaan. Ja onhan se mukava saada juhlaa vuoden pimeimpään aikaan.

Joulu ja kekri ovat eri juhlia. Kekrinä juhlittiin satovuoden päättymistä. Sato oli korjattu ja säilötty. Taloissa teurastettiin sellaiset eläimet, joille ei talveksi olisi riittänyt ruokaa. Lihat suolattiin tai kuivattiin. Kun kaikki oli valmista ja ruokaa riittävästi, järjestettiin juhla. Kekristä alkoi myös piikojen ja renkien vuoden ainoa lomaviikko ja tuon viikon aikana he saattoivat vaihtaa talosta toiseen eli vaihtaa työpaikkaa. Joulu taas osuu talvipäivänseisaukseen ja sen merkitys on ollut, että vuoden pimein aika on ohi ja valoisampi aika jälleen alkamassa. 

Kyllä joulu ja jouluperinteet on nimenomaan kekristä ammennettu ja alunperin kekri sijoittui vuoden loppuun. Kekrin liittäminen sadonkorjuun ja syksyn juhlaksi on peräisin 1800-luvulta.

http://www.jyu.fi/tdk/museo/kekri/kekri.html

Kekri ei ole koskaan sijoittunut gregoriaanisen kalenterin vuoden loppuun vaan satovuoden loppuun. Missään päin Suomea ei satoa ole korjattu ja säilötty talven varalle vielä joulukuussa. Kekrin ajankohta on ollut aluekohtainen, eteläisemmässä Suomessa aikaisemmin kuin pohjoisemmassa Suomessa. Aivan kuten linkissäsikin kerrotaan. Kekriperinteet ovat siirtyneet jouluun, koska suomalaiset lakkasivat viettämästä pakanallista kekriä. Lokakuun loppuun tuli kristillinen pyhäinpäivä (aiemmin pyhäinmiesten päivä) eli pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä, johon kekriin perinteisesti liittynyt iloinen juhliminen ei sopinut. Pahuksen pakanat eivät kuitenkaan suostuneet luopumaan juhlimisesta ja koska joulu taas oli sopivasti kristillinen Jeesuksen syntymäjuhla, kekriperinteet siirtyivät jouluun. 

Joulu on paras!

Vaput, juhannukset ja uudet vuodet on pelkkiä ryyppyjuhlia. Kunnon perheissä joululla on muuta merkitystä.