En uskalla erota.

Olen seurustellut 1.5v mieheni kanssa. Asumme yhdessä, meillä ei ole lapsia, mutta pieni koira on joka on minun.

Kaikki on mennyt ihan hyvin kunnes muutin hänen asuntoonsa ja saimme ensimmäisen riidan aikaiseksi. Mies vähän kännissä ja itse selvinpäin. Noh, enpä olis uskonut mutta väkivaltainen mies. Tämä saatiin sovittua, uhkasin lähdöllä ja mies lupasi että ei toistu. No parin viikon päästä sama toistui lievemmin. Kamat kassissa olin menossa jo kun mies sai jäämään ja lupasi lopettaa alkoholinkäytön. Nyt on ollut juomatta. Pienikin puhe riidan yhteydessä että haluaisin erota ni mies kehottaa mua pakkaamaan kamat samantien ja painumaan vittuun. Mulla tulee vaan mieleen että kuka vittu on noin lapsellinen ja minä taas helvetin tyhmä ku olen tässä. Riidat sovitaan nopeasti. Sit kun ei riidellä mies vittuilee, haukkuu ja nälvii. Kaikkea mitä teen, miltä näytän. Tuntuu että oon ihan ilmaa vaan kaikille nykyään. Oon oikeesti nätti tyttö ja ihan fiksukin, mutta mies pitää mua selvästi huonona. Vaikka sit aina sanoo että vitsiähän vaan hän heitti. Ei tunnu siltä.

Haluaisin mielipiteitä. Pakkaanko vaan kamat esim. Hänen työpäiväbn aikana ja häivyn? Jos kerron että aijon lähteä ni heittää varmaan mun kamoja pihalle...