Voiko maidon laktoosille herkistyä jos sitä ei syö pitkään aikaan?
Olen kasvissyöjä ja syön hyvin harvoin maitoa sisältäviä tuotteita. Muutama päivä sitten söin menkkakiukkuissani maitosuklaata kun hyvää maidotonta ei ollut saatavilla. Tulos: kauheat ilmavaivat ja turvotus. Kun söin maitotuotteita säännöllisesti ei ongelmia ollut. Kysymys ei ole nyt siitä, ettenkö voisi olla syömättä maitotuotteita, vaan siitä että onko laktoosia pilkkovan entsyymin toiminnan heikentyminen mahdollista jos se ei pääse pitkään aikaan toimimaan? Ei kai keho niin toimi? Vai? En löytänyt asiasta kertovia tutkimuksia tai artikkeleita, jos joku löytää ja viitsii linkittää niin olisin kiitollinen.
Kommentit (5)
Ehkä et ole huomannut silloin aiemmin yhdistää oireitasi juuri laktoosiin, mutta nyt huomasit tilanteen selvemmin.
Mulla ei ole faktatietoa tästä, mutta olen huomannut myös itse samankaltaisia oireita. Käytän maitotuotteita hyvin vähän ja todella harvoin, sitten kun tulee jostain syystä käytettyä vaikka parin päivän sisään enemmän, on hirveät vatsavaivat. Laktoosi-intoleranssia ei ollut aikaisemmin ja maitotuoteitta kului runsaasti.
Luin tutkimuksen, jossa oli havaittu stressin vähentävän laktaasin erityistä laktoosi-intoleranteilla.
Liittyy siihen, miten monet kestävät lomamatkoillaan etelässä maitoa paremmin kuin täällä ja väittävät että maito on siellä erilaista. Ei siis ole erilaista, vaan henkilö on toisenlainen.
Muistelen myös lukeneeni, että jatkuva maidon käyttö pitää yllä pientä laktoosituotantoa ja näin henkilö kestää jonkin verran maitoa. En kuitenkaan muista asiaa kunnolla, joten saattaa olla noin olemattakin.
Laktoosi-intoleranssissa ei ole kyse _herkistymisestä_ laktoosille (kuten allergioissa, joiden oireet johtuvat siitä, että elimistön immuunipuolustus hyökkää virheellisesti jotakin tiettyä proteiinia vastaan) vaan siinä on kyse siitä, että laktoosia pilkkova entsyymi ei enää toimi, sitä koodaavaa geeni "sammuu". Tämä on geneettinen ominaisuus ja itse asiassa siten tapahtuu suurimmalla osalla maailman väestöstä. Vain tietyissä kansoissa (esim. keski- ja pohjois-eurooppalaiset) on yleistynyt geenimutaatio, joka mahdollistaa laktoosin pilkkomisen myös aikuisella (eli kyseistä entsyymiä koodaava geeni ei lopetakaan toimintaansa lapsuudrn jälkeen).
Ei voi herkistyä