Mitä vikoja vanhemmissa on jos lapsi käy koulupsykologilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tai mitä vikaa opettajissa?

Tai luokkatovereissa?

Tai luokkatovereiden vanhemmissa?

Mutta nyt muistin, että olen itsekin käväissyt koulupsykologilla, ja kun kysyit mitä vikaa vanhemmissa, niin kerrotaan: estyneitä, vähän tyhmiä, köyhiä, huonoja rahankäyttäjiä, isä ankara ja väkivaltaisuuteen taipuva, paikoin vainoharhainen, jotenkin narsistinen ja "paha", äiti liian kiltti ja alistuva, järkevien huolehtivien sääntöjen puute, ulkomaailman "kammo", kannustuksen puute, epäterveelliset elämäntavat, jotenkin ehkä tunnevammaisia... Nää nyt tuli ekana mieleen. Kysyttävää?

Kertoo enemmän sinusta kuin vanhemmistasi. Et ole kasvanut aikuiseksi. Miten vanhempi voi vastata syytökseen että on tyhmä tai köyhä? Ei mitenkään. 

Jatka käyntejä.

Vastasin kysymykseen vanhempieni vioista. Miksi vanhempieni pitäisi siihen jotenkin vastata? Miksen olisi saanut sanoa, että he olivat mm. vähän tyhmiä sekä köyhiä, kun he kerran sitä olivat? Ja kyllä nuo minun mielestäni vioiksi lasketaan.

On minussakin vikoja, ja siitä listasta tulisi paljon pitempi, mutta niitähän ei kysytty.

En olekaan kasvanut aikuiseksi, mutta miten se liittyy vanhempieni vikoihin? Taisit vain sattumalta arvata.

En "jatka" käyntejä sinun toiveestasi, sillä sinulla ei ole tarpeeksi tietoa minusta, jotta voisin pitää mielipidettäsi tärkeänä asian kannalta.

Kysyttävää?

Olen viallinen ihminen, kuten muutkin, mutta lapsi käy koulupsykologilla oppimis ja keskittymisongelmien takia.

Äitini on tunne-elämältään epätasapainoinen, syyttelee muita vastoinkäymisistään eikä edes vahingossa ota itse niistä vastuuta saati tee asioille mitään. Kiillottelee vaan marttyyrin kruunuaan ("minä olin 10v kotiäitinä, minulla ei ole koskaan omaa aikaa, minulla ei ole mitään omia unelmia tai haaveita" jne.) ja painottaa että miten uhrautuvainen äiti hän on.

Äiti manipuloi muita ihmisiä ja minulta hän mm. torpedoi alaikäisenä mahdollisuuden saada apua mt-ongelmiin ja yritti rajoittaa uskonnonvapauttani painostamalla pysymään ev.lut-kirkon jäsenenä vetoamalla siihen miten itsekästä olisi erota ja että miten siskoni itkee kun minusta ei tule hänen kummiaan kun hänet kastettiin rippikoulun yhteydessä (ja äiti ei itse edes ole uskovainen!). Kaikki muiden perheenjäsenten tekemät valinnat koulutukseen, harrastamiseen, työhön, ihmissuhteisiin jne. liittyen pitäisi olla täysin äidin kontrolloitavissa ja jos ei ole niin siltä menee niin sanotusti kuppi nurin.

Pikkuasiat (kuten paidan tahraantuminen) saattaa aiheuttaa koko illan kestävän nalkutuksen ja huudon. Ymmärtää asioita tahallaan väärin ja laittaa sanoja muiden suuhun jotta saisi syyn aloittaa nalkuttamisen ja haastaa riitaa ihan tarkoituksella. Äiti on myös kova valehtelemaan, hänen sanaansa ei voi luottaa ja puhuu jatkuvasti pahaa muista ihmisistä.

Isäni taas on täysin äidin tossun alla mikä on sinänsä vähän outoa koska äiti on isästä taloudellisesti hyvin riippuvainen. Isä mm. makselee äidin laskuja aina kun se on elänyt yli varojensa (mitä tapahtuu hyvin usein). Isä kuitenkin kantaa itse vastuun itsestään eikä vedä mitään uhriroolia. Suostuu elämään äidin kanssa varmaan vain lasten takia.

Kummityttöni äiti on narsisti...alkoholisti...ja masentunut. Manipuloi tytärtään miten haluaa nyt tyttö reagoi olemattomilla sairauksillaan ja häntä testaillaan yhden jos toisen sairauden vuoksi..mitään sairautta ei hänestä ole kuitenkaan löytynyt...onneksi.