Haikeus koska tämä vauva on mun viimeinen

Tiedän että on turhaa valittaa haikeutta ja pientä suruakin kun lapsia on kuitenkin tullut useampi. Viimeisen sektion yhteydessä tehtiin sterilisaatio joten lapsiluku jää tähän ja vaikka asia on järjellä mietittynä aivan selkeä ja oikea niin jollain tasolla silti surettaa.

Kohtu ei kestäisi uutta raskautta ja siksi on päädytty sterilisaatioon. Lapsilukukin on järjellä ajateltuna täynnä. Miksi siis tulee näitä haikeuden/surun tunteita? Onko muilla ollut vastaavaa?