Masentaa. Olen salaa ihastunut ja naimisissa.
Pitkä liitto takana. Ihan onnellinen liitto, toki toisinaan väljähtänyt. Mies jättänyt minun romanttisen ja seksuaalisen huomioimisen vaikka on rakastava ja hellä.
Nyt järkytyksekseni huomaan olevani salaa ihastunut työkaveriini. Vastuullisena aikuisena en ole tietenkään osoittanut mitään, päinvastoin vähän välttelen hänen seuraansa, vaikka houkutus päinvastaiseen on suuri, koska tunnen suurta vetoa ja halua häneen.
Masentaa tilanne. Miten saan tämän ihastuksen pois? Ikinä en paljastaisi asioiden oikeaa laitaa.
Kommentit (19)
Minusta ihan normaalia pitkissä suhteissa. Sehän tuo mukavasti vipinää tasaiseen elämään, ei ole pakko viedä asiaa yhtään eteenpäin. Nautiskella vain tunteesta pitkästä aikaa ja elää kuitenkin sitä tasaisen hyvää elämää puolison rinnalla.
Olen samassa tilanteessa, paitsi että nyt tunteet työkaveria kohtaan ovat muuttuneet jo rakkaudeksi. Tämä on aivan kamalaa ja tilanne masentaa minua myös.. Minäkin haluaisin näistä tunteista eroon, mutta mikään ei tunnu auttavan.
Älä tuhlaa elämääsi. Nauti elämän tarjoamista iloista täysin siemauksin. Vanhana on mukava muistella kun tarttui joka tilaisuuteen eikä kangistunut vanhoihin kaavoihin.
Sellaista sattuu. Olen ollut mieheni kanssa 18-vuotiaasta asti ja aviossa pian 24 vuotta. Muutama ihastus on tullut ja mennyt vuosien varrella, mitään en ole tehnyt enkä tuonut ihastukselle esiin tunteitani. Ikinä en lähtisi riskeeraamaan avioliittoani ja perhettäni minkään ohimenevän ihastuksen vuoksi. Ihan kivoja tunteita ne on kunhan pitää ajatukset itsellään ja piristää niillä omaa parisuhdettaan.
Mulla kävi niin, että sain tietää ihastuksen menneisyydestä asioita, jotka saivat ihastuksen lopahtamaan saman tien. En kyllä olisi nuutenkaan kertonut tunteistani tai näyttänyt niitä mitenkään. Työkaveri on tärkeä ihan vaan kaverina ja tietää sen kyllä.
Miksi ihastuminen täytyisi pyyhkiä pois. Sehän on rakastumisen jälkeen seuraavaksi mukavin tunne?
Hear, hear! Massiivinen ikäkriisi kulminoitunut vakavaan ihastumiseen työpaikalla. Olen burnoutin partaalla, koska tilanne on raastava. Tunteet ihastuksen kanssa molemminpuolisia, omien lasteni takia en ole vielä pettänyt. Mies on sielunkumppanini, oman aviomieheni kanssa menin yhteen liian nuorena enkä tiedä olenko koskaan ollut rakastunut häneen (ihastunut olin kyllä). En olisi ikinä uskonut, että tämä tapahtuu minulle, järkevälle kympin tytölle.
Minä olen ainakin ihastunut avioliittoni aikana muutaman kerran. Siitä huolimatta, että olen hyvin onnellinen avioliitossani ja minulle on aina ollut selvää, että se ihastus on vain jotain mielikuvituksen luomaa harhaa ja jännityksen kaipuuta. Yleensä ihastukset ovat menneet muutamassa kuukaudessa ohi ihan itsestään. Sen jälkeen olen ollut itsekin ihmeissäni, miten oikein saatoin ihastua moiseen tyyppiin.
Vierailija kirjoitti:
Pitkä liitto takana. Ihan onnellinen liitto, toki toisinaan väljähtänyt. Mies jättänyt minun romanttisen ja seksuaalisen huomioimisen vaikka on rakastava ja hellä.
Nyt järkytyksekseni huomaan olevani salaa ihastunut työkaveriini. Vastuullisena aikuisena en ole tietenkään osoittanut mitään, päinvastoin vähän välttelen hänen seuraansa, vaikka houkutus päinvastaiseen on suuri, koska tunnen suurta vetoa ja halua häneen.
Masentaa tilanne. Miten saan tämän ihastuksen pois? Ikinä en paljastaisi asioiden oikeaa laitaa.
Ruoho ei ole vihreämpää.. Luuloja vain.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ainakin ihastunut avioliittoni aikana muutaman kerran. Siitä huolimatta, että olen hyvin onnellinen avioliitossani ja minulle on aina ollut selvää, että se ihastus on vain jotain mielikuvituksen luomaa harhaa ja jännityksen kaipuuta. Yleensä ihastukset ovat menneet muutamassa kuukaudessa ohi ihan itsestään. Sen jälkeen olen ollut itsekin ihmeissäni, miten oikein saatoin ihastua moiseen tyyppiin.
Kun kyse olisikin vain muutamasta kuukaudesta. Omalla kohdallani puhutaan pitemmästä ajasta. Muistan, kun omat tunteeni valkenivat minulle kun tämä mies yhdessä tilanteessa sanoa pamautti "Sä oot tänään tosi tosi kaunis." Minulta meni pasmat täysin sekaisin ja pakenin pois tilanteesta (vessaan..) ja lahosin istumaan polvet vetelinä pöntön päälle. Hämmästyin itsekin reaktiotani.
Projisoit rakkaudennälkääsi tuohon.
Ja muista, se on sama paska eri paketissa.
Vierailija kirjoitti:
Hear, hear! Massiivinen ikäkriisi kulminoitunut vakavaan ihastumiseen työpaikalla. Olen burnoutin partaalla, koska tilanne on raastava. Tunteet ihastuksen kanssa molemminpuolisia, omien lasteni takia en ole vielä pettänyt. Mies on sielunkumppanini, oman aviomieheni kanssa menin yhteen liian nuorena enkä tiedä olenko koskaan ollut rakastunut häneen (ihastunut olin kyllä). En olisi ikinä uskonut, että tämä tapahtuu minulle, järkevälle kympin tytölle.
Ihanaa kuulla, että joku muukin on samassa tilanteessa! Tämä on aivan kamalan raastavaa.. itse en tosin ole aivan varma toisen osapuolen tunteista..
Hei mäkin oon. Jo puolitoista vuotta. Ei töistä mutta muuten perhetuttu. Ei mee ohi millään. Kuitenki samalla oman miehen kanssa menee paremmin kuin vuosiin. En näe tässä mitään negatiivista, jos ei parin viinilasillisen jälkeistä järkkyä kaipuuta ja tavatessa sydämentykytyksiä lasketa. Normaalia elämää :)
Toivottavasti mietitte hiukan miltä vaimosta tuntuu? Entä jos sinun mieheesi olisi joku noin ihastunut? Niitä tulee ja menee mitä saat rikkomalla perheen ? Onko ihastus niiden säröjen arvoinen?
Täällä kans yksi lisää...
Minulla vain se erona, että olen ollut koko pitkän liiton ajan rakastunut toiseen. Välillä päässeen yli ja välillä taas ei. Nyt viime vuosina ne tunteet on taas nousseet pintaan todella voimakkaasti. Ihan hirveän kuluttavaa :(
Itse samassa jamassa. Melkein sain ihastukseni sammumaan lomien aikana, mutta kaikki palasi takaisin kun näin hänet taas.
En ole keksinyt muuta keinoa kuin kestää.