Miten jaksatte te, joiden mies on pysyvästi sairas

Vierailija kirjoitti:

nro 16 kirjoitti:

Tärkeintä onkin, ettei se sairastunut passivoidu kokonaan sairauden varjolla.

Ei suhteesta varmasti tule mitään, jos toinen loputtomasti velloo siellä sairaudessaannja jättää puolisolle kaikki työt, myös ne jotka pystyisi itse tekemään.

Meilläkin tässä jokin aika sitten meinasi olla sellaista mutta sanoin aikani katseltuani, ettei se peli vetele. Jokainen osallistuu kykyjensä mukaan.

Siksi kai meidän arki varsin mukavasti sujuukin sairaudesta huolimatta. :-)

Koirasta olisin valmis luopumaan vaikka se rakas onkin, mutta lasten vuoksi en. Se olisi lapsille kamalaa ja olisivat minulle ikuisesti katkeria. Tässä elämäntilanteessa koira vaan on minulle yksi työ lisää, eikä ihan pieni.

Koiranhoitoapua jostain?

Meillä ei ole lähipiirissä sellaisia koirista pitäviä ihmisiä, joita olisin voinut tai voisin kysyä. Ja toisaalta en halua sysätä vastuuta omastani kellekään toiselle, joka ei ehkä kehtaisi kieltäytyä. Maksulliseen ei ole varaa, se pitäisi vielä säästää jostain muusta.

Ajattelen, ettei tämäkään vaihe ole ikuinen, joten jaksan kyllä jotenkuten. Mitään omaa harrastusta minulla ei ole eikä ns. omaa aikaa ollenkaan. Mutta en hirveästi jaksa ajatella sitä, koska kuitenkin minulla on vielä rakas mieheni hengissä.

Nappinaapuri-sovellus. Naapurustossasi saattaa asua esim.joku teinityttö,joka mielellään ulkoiluttaisi koiraasi. Tai eläkeläinen.

Nostan, olen ap.

Tykkään laittaa joulua. Välillä joudun puremaan kieltäni, kun toinen on niin kipeä ja väsynyt ettei pysty tekemään mitään. Paitsi lähtemään lätkämatsiin.