Bulimikkoja paikalla?
Täällä kirjottelee 22v nainen jolla hieman ongelmia syömisen kanssa... Olisin vaan halunnut kysellä miten teillä muilla alkoi bulimia? Oliko teillä ennen sitä joku muu syömishäiriö vai alkoiko bulimialla? Itsellä 2 anoreksia jaksoa takana (ensimmäinen jo teininä) ja nyt reilun vuoden ajan olen oksennellut. En vielä ainakaan toistaiseksi ahmi vaan oksennan vaan syömäni ruuat pois mikäli alkaa kaduttamaan syöminen. En enää jaksaisi tätä päivääkään ja pelkään että tämä muuttuu jossain vaiheessa bulimiaksi. Hoitosuhde on olemassa mutta en usko että saan apua tähän ongelmaan. Olen täysin hukassa tämän asian kanssa. En halua oksentaa mutta en vaan välillä pysty olemaan oksentamatta. Sen takia olen alkanut pelkäämään syömistä ja mielummin skippaan koko aterian kun syömisen jälkeen oksennan sen.
Kiitos jos joku/jotkut jaksavat vastailla. En kaipaa vittuilua. Halusin vaan jonnekin purkaa oloani.
Kommentit (13)
Täällä olis yksi baarimikko, kävisikö sellainen?
Vierailija kirjoitti:
Täällä olis yksi baarimikko, kävisikö sellainen?
No jos sulla on jotain sanottavaa tuohon asiaan liittyen niin käy :D Kiitos, vakava aihe mutta sait mut naurahtamaan. Kukaan ei ole onnistunut siinä pitkään aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi buliminna
Tähänkö tää keskustelu nyt meni :D Ehkä menen johonkin vertaistukiryhmään sitten :D
Täällä on yksi ja on jo kroonistunut, olen 26-vuotias ja kahdeksan vuotta tämä on ollut ihan silkkaa bulimiaa. Välissä tosin anorektisempia jaksoja, jotka ovat johtuneet siitä, että en ole juurikaan syönyt kun olen vain juonut (alkoholia) ja menettänyt siten ruokahaluni ja paino mennyt aivan kipeän alas. Minullakin alkoi teini-iässä anoreksialla. Mutta kun äitini mielestä koko perhe oli niin hirveän punkeroa ettäh, niin ei minun hulluiluuni puututtu, vaikken syönyt mitään ja poljin kaiken hereilläoloajan kuntopyörällä tai juoksin lenkillä. Päinvastoin, minä olin se ainoa "normaali" kun muut olivat ylipainoisia. Ja mulla aika perus kiltin ja tunnollisen tytön syndrooma myös taustalla.
En siis osaa sanoa valitettavasti mikä auttaisi kun itse olen jo jotenkin luovuttanut. En enää välillä edes muista, että minulla on bulimia. Sinällään helpottanut, että kun luovutin sairauden suhteen niin nykyään en kyttää painoa ja syömisiä niin hulluna, mutta saan sairaalloista mielihyvää siitä kun tiedän, että voin halutessani pudottaa painoni niin alas kuin huvittaa. Oksentaminen on niin rutiinia ja onnistuu liian helposti. Hampaat on menneet jo eroosioon ja tosiaan ikää se 26 vuotta.
Toivon, että joku parantunut vastailee. Itse tosiaan jo heittänyt vähän niinku pyyhkeen kehään.
Sylin keskustelupalsta on hyvä paikka jos asiallisia vastauksia haluaa.
Bulimikko on liian sukupuolittunut nimi.
Hae ihmeessä apua, Jos ensimmäinen hoitosuhde ei tunnu sujuvan, niin etsi toinen. Muutoin voi käydä kuten minulle - nyt jo 25v kroonikkona.
Täällä on vain buliukkoja paikalla. Skåhl!
Mulla on pelkkä ahmimishäiriö, mulla ei oksennus vain tule ja paino sen kuin vaan nousee. Oon kohta niin kuin se Henna Kalinainen, kaikki sympatiat hänelle :(
Yhtä helvetttiii tämäkin...
P.S Anteeksi kirjoitusvirheet. Mulla on lukihäiriö enkä aina huomaa tekemiäni virheitä.