Kasvupyrähdys ja kömpelyys - jotenkin suloista

12-vuotiaallani on kasvupyrähdys. Raajat venyvät hirveää vauhtia ja niitä ei enää hallita entiseen malliin. Poikani valmentaja sanoi, että tämä on se aika, kun joutuu melkein opettelemaan kävelemään, kun mittasuhteet menevät uusiksi. Hän pitää erityisesti silmällä kasvupyrähdyksessa olevia, koska nyt on vähän korkeampi riski onnettomuuksiin.

Jotenkin suloista seurattavaa. Poika kasvaa mieheksi. Olkapäät ovat mustelmilla, kun "tähtäsin oveen, mutta en osunut". En minä tiedä, miksi tämän kirjoitin, mutta jotenkin se on älyttömän liikuttavaa. Poika itse suhtautuu asiaan huumorilla etenkin, kun tietää, että 2 kuukauden sisällä äiti jää kakkoseksi pituudessa.

Snif. Minun pullerotaaperoni on tuollainen ihana honkkeli.