En "uskalla" käyttää rahojani

Ihan hyvä vaan että osaat olla säästäväinen. Tässä maassa ei voi olla täysin varma että töitä on jatkuvasti, voi joutua työttömäksi tai vaikka sairastuakin joten vararahasto on hyvä olla. Suosittelen vielä että piilotat rahojasi siten että jos ikinä joudut tilanteeseen että sulla ei ole tuloja niin sossu ei pakota käyttämään viimeisiä rahoja. Mulla oli joskus hyvin turvallinen olo varojeni suhteen, mutta elämä opettaa. Ostettiin hometalo ja se tuli todella kalliiksi, meni terveys, rahat ja omaisuus enimmäkseen...

Toihan on ihan fiksua. 

Ei mikään huono elämäntapa.

Itse elin tosi säästeliäästi 50-vuotiaaksi, melkein kuin opiskelija. Sitten oli säästynyt rahaa niin paljon, että jäin pois työelämästä ja muutin etelään. Nyt nautin elämästä.

Siis mikä ahdistaa?. Sekö, että tilillä rahasi hiljalleen menettävät arvonsa?

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvä vaan että osaat olla säästäväinen. Tässä maassa ei voi olla täysin varma että töitä on jatkuvasti, voi joutua työttömäksi tai vaikka sairastuakin joten vararahasto on hyvä olla. Suosittelen vielä että piilotat rahojasi siten että jos ikinä joudut tilanteeseen että sulla ei ole tuloja niin sossu ei pakota käyttämään viimeisiä rahoja. Mulla oli joskus hyvin turvallinen olo varojeni suhteen, mutta elämä opettaa. Ostettiin hometalo ja se tuli todella kalliiksi, meni terveys, rahat ja omaisuus enimmäkseen...

Kiitos vastauksestasi! Sitä olenkin välillä miettinyt, että mitä jos sairastun tai tulee muita yllättäviä menoja, ja sitten varani hupenisivat ja joutuisin aloittamaan taas tyhjästä.

Olisko ASP-tili mitään? 

Ihan hyvä on, ettei totu liian hulppeaan elämäntapaan. Kun makselet asuntolainaa ja yrität repiä rahaa lasten harrastuksiin ja muihin menoihin, niin kiität itseäsi siitä, ettet ole totuttanut itseäsi fine diningiin.

Saituus on sairautta. Siksi sinua ahdistaa

Vierailija kirjoitti:

Siis mikä ahdistaa?. Sekö, että tilillä rahasi hiljalleen menettävät arvonsa?

Juuri siitä olen viime aikoina lukenut :D Että pitäisi joskus myös osata nauttia säästetyistä rahoista, syödä välillä hyvin tai käydä tapahtumissa.

Ap

Ei niitä rahoja kannata pankissa makuuttaa. Kannattaa sijoittaa ja tehdä lisää rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei mikään huono elämäntapa.

Itse elin tosi säästeliäästi 50-vuotiaaksi, melkein kuin opiskelija. Sitten oli säästynyt rahaa niin paljon, että jäin pois työelämästä ja muutin etelään. Nyt nautin elämästä.

Kuulostaa hyvältä, mutta tässä maailmassa ei koskaan tiedä, mitä tapahtuu. Siihen on kuitenkin hyvin pitkä aika, ennen kuin itse täytän 50 ja työtilanne on hyvin epävakaa. Etsin koko ajan oman alan vakkarityötä, mutten saa. On kuitenkin hyvä, että minulla on nykyinen osa-aikainen työpaikka, vaikka sekin aiheuttaa välillä stressiä.

Ap

Vinkkinä vaan, että ne rahasi kuluvat itsellään siellä sukanvarressa. Kannattaa tutustua vaikka hallintokuluttomaan rahastosijoittamiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Olisko ASP-tili mitään? 

Ihan hyvä on, ettei totu liian hulppeaan elämäntapaan. Kun makselet asuntolainaa ja yrität repiä rahaa lasten harrastuksiin ja muihin menoihin, niin kiität itseäsi siitä, ettet ole totuttanut itseäsi fine diningiin.

Viestissäsi on pointti, mutta välillä pitäisi uskaltaa myös nauttia rahoista.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ei niitä rahoja kannata pankissa makuuttaa. Kannattaa sijoittaa ja tehdä lisää rahaa.

Olen puhunut asiasta poikaystäväni kanssa, mutta tuloni ovat tällä hetkellä niin epäsäännölliset, että en ainakaan toistaiseksi ole perehtynyt asiaan sen tarkemmin.

Kunhan raaskii välttämättömyydet ostaa ja joskus itseään hemmottelee, niin ei säästäväisyydessä oo mitään pahaa. En itekkä elintapoja juuri muuttanu valmistuttuani ja töihin mentyäni.

Ei vaatteita ja tavaraa tarvi ostaa sen takia, että on varaa tehdä niin. Eikä ulkonasyöminenkään ole mitenkään pakollista.

Luulen että mua odottaa sama homma kun valmistun ja toivottavasti saan jotain töitä. Olen elänyt koko aikuisikäni/siitä asti kun muutin kotoa todella pienillä rahoilla ja säästänyt kaikessa missä olen pystynyt ja kaikki ylimääräiset rahat laittanut säästöön. Usein ahdistaa ostaa ruokaa ja muita välttämättömiä asioita kun pelottaa että rahat loppuu. Sitten käy niinkuin tässä kuussa että meinaa jäädä rahaa säästöön siitä muutamasta satasesta. Sekin on tietysti parempi kuin se että rahat loppuisivat, mutta jatkuva säästäminen ja ahdistus rahojen loppumisesta kun siihen ei ole tarvetta on hyvin kuluttavaa myös. En tiedä miten osaan käyttää rahaa sitten kun sitä on enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Kunhan raaskii välttämättömyydet ostaa ja joskus itseään hemmottelee, niin ei säästäväisyydessä oo mitään pahaa. En itekkä elintapoja juuri muuttanu valmistuttuani ja töihin mentyäni.

Ei vaatteita ja tavaraa tarvi ostaa sen takia, että on varaa tehdä niin. Eikä ulkonasyöminenkään ole mitenkään pakollista.

Kiitos sinulle! Seuraavan kerran kun ahdistun rahatilanteestani, pyrin muistuttamaan itseäni sanoistasi :) Kiitos myös muille vastaajille, varsinkin teille, jotka totesitte, ettei säästäväisyydessä ole mitään pahaa.

Ap

Joo mun appi on selvästi samaa maata sun kanssa. Halvaantui nelisen vuotta sitten ja edelleen kituuttavat anopin kanssa erämaassa jo aikoinaan halvalla ja huonosti rakennetussa talossa joka ei vuosikymmenien mittaan ole ainakaan parantunut. Joskus ehdotellaan että voisivat muuttaa johonkin ihmisten ilmoille ja satsata omaan elämäänsä jollain tavoin, mutta ei. Säästää pitää, että on mitä meille jättää kuulemma. Mulla ja miehellä hyväpalkkaiset työt, oma talo ja asiat muutenkin hyvin. Eli siellä ne muutama satatuhatta rikastuttavat pankkia (ja myöhemmin sitten perintöverojen kautta valtiota).

Ei riitä mun ymmärrys ei. Anoppia käy todella paljon sääliksi :(.

Voi saatana nyt taas näitä ongelmia. 

Vierailija kirjoitti:

Otsikko voi olla vähän harhaanjohtava. Mutta ongelmani on tämä: olin vuosia opiskelija, en koskaan nostanut opintolainaa, tein jonkin verran töitä ja vanhempani auttoivat silloin tällöin. Nyt olen osa-aikaisesti töissä, ja rahaa minulla on enemmän kuin koskaan, en vain uskalla käyttää sitä. Toki olen vielä pienituloinen. Elän edelleen opiskelijaelämää: ostan halvinta ja pohdin tarkkaan, tarvitsenko tätä asiaa, jota olen ostamassa. Minulla olisi varaa silloin tällöin käydä ulkona syömässä, mutta se on aika harvinaista. Silloinkin ostan mahdollisimman halvan annoksen. Poikaystävänikin on samaa maata, joten ainakaan meidän ei tarvitse riidellä rahasta, mutta hän tienaa paljon enemmän kuin minä. Iloitsen aina hetken aikaa kun katson pankkitiliäni: "Nyt minulla on taas enemmän rahaa kuin viime kuussa." Kaupassa en ahdistu, mutta välillä mietin asunnossani, kuinka paljon kulutan sähköä talviaikaan, kun kesällä sähkölaskuni olivat todella pienet. Myös se ahdistaa, että poikaystävälläni on paljon enemmän rahaa. Ainakin meillä on toistaiseksi hyvä pohja hankkia oma talo jossain vaiheessa. Ahdistaa...

Nuo pari juttua saa mulla kyllä hälytyskellot kilisemään. On toki hyvä olla säästäväinen, mutta tosiaan, rajansa silläkin, jos todellakin mietit talvipakkasilla, että olisi parempi palella ja säästää muutama euro, vaikka ei ole mikään pakko, niin se on jo sairasta. Ja miksi sinua ahdistaa että poikaystävällä on enemmän rahaa? Sinähän sanoit ettei tarvi riidellä rahasta, vai onko kuitenkin niin että poikaystävä on sairaaloisen pihi, ja tiedät jo nyt että jos perustatte perheen, sinusta ja lapsistanne tulee onnettomia?

Sinulla ei ole mitään hätää vaikka sinulla ei kauheita säästöjä olisikaan, vaikka jäisit työttömäksi, pärjäät työttömyyskorvauksella ihan hyvin, kun kerran opiskelijanakin pärjäsit. Ja jos sairastut, saat silti jostain rahaa, ja meillä kun on kuitenkin lähes ilmainen sairaanhoito, sinulla ei siltikään olisi hätää. Kaikessa rauhassa voit nauttia joskus rahoistasi, ja laitat sinne rahastoon loput tai asuntosäästötilille, asuntohan on järkevä ostos. Kun menet ravintolaan syömään, syö sitä mitä tekee mielesi, maksoi mitä maksoi, ei siinä ole kuin muutamasta eurosta kiinni, sen tienaat töissä tunnissa, ja jos ostaa halpaa ruokaa ravintolassa, on ihan sama vaikka söisi sen saman ruuan kotona.

Ehkä järkevää on pitää erilliset asunnon poikaystävän kanssa ettei tule mitään vääristymiä siitä kuka kustantaa ja mitä.

Olen itsekin säästäväisyyden perikuva. Nautin siitä, että kun saan ilmaiseksi tai pienellä rahalla saman, mistä muut  maksavat melkoisesti. Minusta on parempi olla varovaisen säästäväinen kuin laittaa rahat turhuuteen.