Miksi ihmetellään, jos nuoret ihmiset eivät ole Facebookissa?

Ainoastaan täysi idiootti ja lammas laittaa joka asian itsestään nettiin kuvista puhumattakaan. Eikö vittu teitä oikeesti kiinnosta yksityisyys enää laisinkaan? Mksi kuitenkin pidätte verhoja illalla ikkunoissa? Eikö olisi mahtavaa jos ihmiset voisivat töllistellä teidän iltapuuhia? Facebook tallentaa kaiken ja profiloi teitä ja täysin vieraat ja tuntemattomat ihmiset tunahsien kilometrien päässä analysoivat teitä ja tietävät jokaisen perversionnekin. Eletään ällöttävää aikaa.

Niinpä. Olen 25-v., enkä käytä facea yms. Kyllähän siinä vähän jää ulkopuolelle, kun tutut päivittävät sinne kaiken, eivätkä viitsi enää olla minuun erikseen yhteydessä. Minua taas ei kiinnosta roikkua facessa. Vastustan tätä kehitystä, että enää ei olla toisten kanssa tekemisissä henk.koht., vaan milloin minkäkin vehkeen kautta. Älypuhelimenkin sain lahjaksi vasta viime vuonna. Itse en olisi sitä hankkinut itselleni, koska en koe sitä tarpeelliseksi. Sitäkin hämmästeltiin, että miten voi pärjätä vanhanaikaisella puhelimella, jossa ei ole nettiä. No, oikein mukavasti.

No onhan Facebook ollut vuosia jo täysin passé nuorten keskuudessa. 

Tai sitten se, että jos on Facebookissa, kaikki ei halua puhua yksityisasioistansa (työstä, parisuhteesta...)

Viihdepaikka se on.

Itse kohtaan säännölisen -epäsäännöllisesti kummeksuntaa,että miksi en ole Naamakirjassa. -Melkein yhtä usein minä vastaavasti ihmettelen, kuinka paljon arvostamani ja paljossa pitämäni Yleisradio saa provikkaa Naamakirjan mainsotamisesta. - Syy miksi minun oletetaan kai "tottakai" -olevan naamakirjassa johtunee siitä, että elän melko liikkuvaa elämää -ystäviä ja tuttuja jne on vähän pitkin poikin ympäriinsä, niin Naamakirja antaisi oivan tavan olla kaikkiin yhteydessä. Itse taas en koe, että minun pitäsi raportoida omista menoistani kaikille yhtäaikaa. Ei vaikka melko sosiaalinen olen muutoin. Naamakirjassa on varmaan paljon hyvääkin, mutta elämä on myös hieman valntoja. - Minä olen valinnut, että mieluummin olen usein kokonaan pois kuin puolittain jossain roikkumassa. - Kun ei ne "tavallisen" arkipäiväni kuulumiseni useinkaan nyt kovin ihmeellisiä ole.  - Ja kaikkea en aina voi kertoakaan, kun vaitiolovelvollisuus estää.    

Vierailija kirjoitti:

Ainoastaan täysi idiootti ja lammas laittaa joka asian itsestään nettiin kuvista puhumattakaan. Eikö vittu teitä oikeesti kiinnosta yksityisyys enää laisinkaan? Mksi kuitenkin pidätte verhoja illalla ikkunoissa? Eikö olisi mahtavaa jos ihmiset voisivat töllistellä teidän iltapuuhia? Facebook tallentaa kaiken ja profiloi teitä ja täysin vieraat ja tuntemattomat ihmiset tunahsien kilometrien päässä analysoivat teitä ja tietävät jokaisen perversionnekin. Eletään ällöttävää aikaa.

Kaikilla täytyy olla some brändi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoastaan täysi idiootti ja lammas laittaa joka asian itsestään nettiin kuvista puhumattakaan. Eikö vittu teitä oikeesti kiinnosta yksityisyys enää laisinkaan? Mksi kuitenkin pidätte verhoja illalla ikkunoissa? Eikö olisi mahtavaa jos ihmiset voisivat töllistellä teidän iltapuuhia? Facebook tallentaa kaiken ja profiloi teitä ja täysin vieraat ja tuntemattomat ihmiset tunahsien kilometrien päässä analysoivat teitä ja tietävät jokaisen perversionnekin. Eletään ällöttävää aikaa.

Kaikilla täytyy olla some brändi.

Ei tarvitse olla. Älä usko aivopesua, jonka tarkoituksena on vain saada kaikista ihmisistä kaikki tiedot jotta niillä tiedoilla voidaan tehdä rahaa.

"Kaikilla täytyy olla some brändi."

- Toden totta lienen oikea henkil olemaan poissa muiden muassa Naamakirjasta, kun en edes ymmärrä, että mitä some brändillä tarkoitetaan.  

Olen 30, ja en ihmettele yhtään, etteivät nuoret viihdy siellä, kun en viihdy itsekään. Täynnä 40-60-vuotiaita, jotka laittaa niitä vajakkeja testejään ("mikä supersankari/auto/jäätelö olet, testaa!"), päivittäiset 15 kuvaa oman pihan kukista ja kokkauksista, mietelauseita (carpe diem! Ikä on vain numeroita!) ja typeriä pikkutuhmia mummomeemejä.

Mulla sama, tosin en tiä oonko nyt niin nuori enää... :-D Oon reilu kolmekymppinen ja oon fb:ssä vain muutaman ryhmän takia, mut muuten en käytä sitä. Jotenkaan en tykkää ajatuksesta, että kaikki kaverit siellä näkisi juttuni. Juttelen mieluummin ystävieni kanssa suoraan ja jaan eri asioita eri ihmisten kans. En tykkää jakaa kaikkea kaikille. Jollain tapaa myös inhottaa ajatus, että esim. muutama ihminen, joita on kaverieni kavereissa saattaisi nähdä asioitani kuitenkin jotain kautta.

Mut joo, vähän ehkä on oudon leima tullut (jos ei jo ollut... :-D) ja ihmiset välillä patistaa, että liity nyt. Mulla ei myöskään ole montaa läheistä ystävää ja ehkä mä sit tosiaan itse edesautan sitä tällä tapaa, että erakoidun niistä tuttavistakin ja kavereista. Toisaalta en kyllä oikein jaksaisikaan usein siellä notkua kirjoittelemassa jotain niitä näitä...

9, huippu kirjoitus! :-) mut mikä on mummumeemi??

En ole facessa enkä ole liittymässä. Tämä tuntuu olevan isokin ongelma, muille. En ymmärrä miksi.

Ainoa ongelma oli kun jotkut työasiat oli siirretty

faceen. Sanoin etten ole facessa ja kysyin miten mä saan ne tiedot. Esimies kertoi että liittyminen on tosi helppoa ja jos en saa tehtyä sitä itse, niin voivat auttaa liittymisessä. Sanoin etten ole siellä tarkoituksella enkä aio myöskään liittyä. Meni huuli pyöreäksi, ja ei oikein osannut sanoa mitään. Lopputulos: Nyt en tiedä ko. asioista mitään. Mutta mua ei voi velvoittaa liittymään joten sitä ei saa olla mitään "tärkeää". Jep jep. No eipä voi valittaa kun en tee jotain kun en tiedä asiasta mitään. Työmäärä on muuten vähentynyt entisestä.

12: Millä alalla olet? Eikö tuo ole tietoturvariskikin firmalle, että fb:ssä hoidetaan työjuttuja?

Olen ollut fb:ssä muutaman vuoden vasta, mutta seuraan siellä vain muutamaa ryhmää ja en laita ikinä sinne itsestäni mitään. Olen 42 vuotias ja yksikään ihminen ei ole ikinä ihmetellyt tätä asiaa, päinvastoin tiedän hyvin monta ihmistä jotka eivät sinne ole koskaan liittyneet, mm. mieheni ja siskoni, hieman päälle nelikymppisiä ihmisiä, joilla on muutakin elämää kuin netin kautta tapahtuva.

Vierailija kirjoitti:

En ole facessa enkä ole liittymässä. Tämä tuntuu olevan isokin ongelma, muille. En ymmärrä miksi.

Ainoa ongelma oli kun jotkut työasiat oli siirretty

faceen. Sanoin etten ole facessa ja kysyin miten mä saan ne tiedot. Esimies kertoi että liittyminen on tosi helppoa ja jos en saa tehtyä sitä itse, niin voivat auttaa liittymisessä. Sanoin etten ole siellä tarkoituksella enkä aio myöskään liittyä. Meni huuli pyöreäksi, ja ei oikein osannut sanoa mitään. Lopputulos: Nyt en tiedä ko. asioista mitään. Mutta mua ei voi velvoittaa liittymään joten sitä ei saa olla mitään "tärkeää". Jep jep. No eipä voi valittaa kun en tee jotain kun en tiedä asiasta mitään. Työmäärä on muuten vähentynyt entisestä.

Aivan järkyttävää, että työpaikka käyttää Facebookia tiedonkuljetukseen työntekijöiden välillä! Tuohan on jo ihan tietoturvariskikin. Lisäksi nyt siellä Facebookissa pitäisi profiilikuvana pitää koko ajan jotakin asiallista kuvaa, koska työpaikan ihmiset näkevät sen (vaikka toki voivat nimelläsi muutenkin etsiä, mutta vapaa-ajalla). Tarkoittaako tämä myös sitten sitä, että työaikana täytyy/saa käyttää Facebookia, että pääsee tietoihin käsiksi? Onpa outoa. En ymmärrä, miksi Facebook koetaan jotenkin ainoaksi paikaksi, missä tietoa voidaan jakaa.

Tiedän, että fb:ssä on aika paljon kulissia, mut silti mua ahdistaa lukea ihmisten "elämä on ihanaa" -juttuja ja kuvia, etenkin silloin, kun omassa elämässä menee rankemman kautta päin helvettiä... Siksi en käytä sitä ja ihmettelijöitä riittää... Mut pakko mennä näin oman hyvinvoinnin takia. Sitä ei vain viitti kaikille mainostaa.

Minua ahdistaa se, että Facebookissa tuppaa kerääntymään kavereiksi helposti ne omat lähimmät ystävät, vanhat koulututut, sukulaiset, omat vanhemmat ja sisarukset, työkaverit... Ja sitten joutuu miettimään, että mitä sinne kehtaa jakaa, että se on sellaista, mitä kehtaisi jokaiselle siellä kaverina olevalle kertoa. Esimerkiksi minusta on ihan eri asia laittaa joku kuva, missä yrittää näyttää hyvältä, niin että katsojina on joku mahdollinen oma ihastus ja läheisiä kavereita. Samanlaisia kuvia taas ei halua näyttää esimerkiksi omille vanhemmilleen, suvulleen tai työkavereille. Lisäksi voi olla ongelmallista jakaa vaikka omia poliittisia näkemyksiä, jos vaikka joku työkaveri sitten suuttuukin siitä. Ja tiedän, että Faceen on ainakin aiemmin voinut tehdä ryhmiä ja jakaa joku ilmoitus vain tietylle ryhmälle. Mutta minusta se tuntuu turhalta. Ja lopulta kuka tahansa voi ottaa kuvakaappauksen postittamastani tekstistä ja jakaa sen kenelle tahansa, kenen silmille se ei ole tarkoitettu. Jotenkin kauhean hankala, että pitää yrittää miellyttää niin montaa eri ryhmää...

Vierailija kirjoitti:

Tiedän, että fb:ssä on aika paljon kulissia, mut silti mua ahdistaa lukea ihmisten "elämä on ihanaa" -juttuja ja kuvia, etenkin silloin, kun omassa elämässä menee rankemman kautta päin helvettiä... Siksi en käytä sitä ja ihmettelijöitä riittää... Mut pakko mennä näin oman hyvinvoinnin takia. Sitä ei vain viitti kaikille mainostaa.

Täällä vähän sama juttu. Herättää vaan kauheen ahdistuksen ja tuntee itsensä epäonnistuneeksi ja entistä yksinäisemmäksi kun katsoo päivityksiä. Ja juu tiedostan että johtuu varmaan huonosta minäkuvasta.

Eiköhän fb ihmiset ole niitä jotka on narrattu siihen?

Ensin ovat antaneet kaikki tietonsa sinne ja sitten päivittävät jatkuvasti itsestään ja kaiken.

Ovat mainoksen uhreja ja tulevat sen takia kusetetuksi.

Ja vanhoja tuttuja, kuka niihin haluaa yhteyttä enää? On tosi noloa olla hyväksymättä niitä kavereiksi ja jos hyväksyy on sietämätöntä keskustella niitten kanssa. Ex kavwrit on exkavereita juuri siksi ettei niitä jaksa katella enää. Maailma on täynnä jännittäviä ihmisiä ja sitte pitäis pilata omaa mielenrauhaa urpojen yhteydenotoilla. Fuck!

Mulla on FB-tili, mutta tällä hetkellä ei käytössä. Koen FB:n jotenkin stressaavana. Häiritsee esim. se, että joku voi kommentoida päivitystä tai kuvaa julkisesti. Mun profiilissa/kuvassa voi olla käynnissä keskustelu sillä aikaa kun itse olen vaikka nukkumassa. Ei mulla mitään törppöjä kavereita ole, mutta silti tuo on vähän epämukavaa.

Toinen juttu on se, että FB:ssa (ja somessa/netissä) muutenkin asiat kärjistyy, varsinkin poliittisissa kysymyksissä. Toisaalta osa meistä aikuisistakin (olen kolmekymppinen) käyttäytyy välillä niin kuin teinit ja haluaa kuulua joukkoon. Tahdon2013-, sateenkaarilippu- ym. kampanjat levisivät niin aggressivisesti, että sellaiset ihmiset, joiden tiedän pilailevan homojen ym. kustannuksella, lähtivät mukaan noihin kampanjoihin ihan vain näyttääkseen trendikkäiltä. Ja samaa teki moni #metahdomme-haastettu yritys, jottei niitä boikotoitaisi, vaikka oikeasti syrjisivät homoja. Eli tämä on juuri siitä "some-todellisuutta", jossa ainoastaan mielikuvilla on väliä, ihan sama välitetäänkö oikeasti.

Jos nyt jotain hyvää sanoisin, niin matala kynnys ottaa yhteyttä toisiin. Mulla kyllä on ex-koulukavereita ja -työkavereita sekä serkkuja, joihin olisi kiva pitää yhteyttä. Soittaakin voisi, mutta vuosien jälkeen kynnys voi olla korkea. Tosin tässäkin on sitten se, että välttämättä en haluaisi tietää kaikkea näistäkään ihmisistä, esim. poliittisia mielipiteitä.

Kiva olisi, jos syntyisi joku uudenlainen FB, jossa voisi tarkemmin huolehtia yksityisyydestään ja vaikka estää kuvien kommentoinnin ym. Periaattessa tuollainen yhteydenpitoväline on hyvä, mutta nykyisellään aika stressaava. 

Tuon lisäksi, että FB:ssa olemattomuutta ihmetellään, niin lisäksi ihmetellään sitä, jos on vain profiili, muttei ole siellä aktiivinen. Joskus pari koulukaveria poisti minut kavereistaan oletettavasti siksi etten ollut julkaissut mitään puoleen vuoteen.