Mitä sitten jos on huono ihminen?
Olen aina pitänyt itseäni moraalisena, suoraselkäisenä, heikompia puolustavana, uskollisena ja hyvänä ihmisenä. Kun aloin tarkastelemaan elämääni ja tekojani huomasin, että olen oikeastaan aika kuspäinen ihminen. Esim. kumppanilta haluan tiettyjä, materialistisia ominaisuuksia, ystävät ovat entiteettejä joiden tarkoitus on ihailla minua ja olen maanläheisen hipin sijaan pinnallinen, (pikku)porvarillinen ulkonäköasioihin keskittyvä itsekeskeinen ihminen.
Joten, jatkanko itsetutkimuksen tiellä ja selvitän samalla mitä hyviä ominaisuuksia jää jäljelle vai jatkanko paremman ihmisen teeskentelyä? Onko ok olla rasistinen ja pinnallinen biseksuaali lihansyöjä? Pitääkö minun väkisin vääntää mädästä luonteestani jotain tuoretta ja parempaa? Meneekö se edes läpi?
Kommentit (3)
On ok. Älä teeskentele niin elämästä tulee helpompaa sulle sekä muille ympärilläsi.
Kerrankin minutkin saatiin sanattomaksi.
Emme osaa kommentoida, sori.